ET-lehden lukijoita ei kiusaa suomalainen vaatimattomuus, kun heidät päästetään haaveilemaan unelmiensa vapaa-ajan asunnosta.

ET-lehden lukijakyselyssä otettiin selvää, millaisista mökeistä lukijat haaveilevat. Karkeasti arvioiden lukijoiden unelmamökki olisikin puukiukaalla varustettu, 2000 neliömetrin järvenrantatontilla sijaitseva, talviasuttava mökki, jossa olisi oma talonmies ja siivooja.

Toisten vastaajien unelmissa oli arkisempiakin sävyjä, sillä reilu kolmannes näki päiväunia mökin nurkassa kehräävästä pesukoneesta. Joillekin lisävarusteeksi olisi riittänyt keinutuoli. Useimmiten unelmamökille kaivattiin kuitenkin vesivessaa ja isoa terassia.

Kesäkoti veden äärellä

Lähes jokainen vastaaja unelmoi mökistä, joka sijaitsisi veden äärellä. Unelmien mökkitontti oli useimmiten järven rannalla, hyvänä kakkosena tuli merenrantatontti, sitten lampi- ja jokimaisemat.

”Haluaisin mökin tunturista tai erämaajoen varrelta”, kuului eräs kauneimmista haaveista.

Veteen pulahtamisen jälkeen ET-lehden lukijat tahtoisivat lämmitellä puusaunassa. Moni haaveili myös erillisestä rantasaunasta. Reilu kymmenesosa ottaisi pihamaalle mielellään kylpytynnyrin. 

Mökin perinteinen tyyli

ET-lehden lukijat sisustaisivat unelmamökin perinteiseen tyyliin, mutta toteuttaisivat sisustuksen uusilla huonekaluilla. Vain kymmenesosa unelmoi moderniin tyyliin sisustetusta vapaa-ajan asunnosta.

Neljännes vastaajista veisi arkikodin käytöstä poistetut huonekalut mökille, ja osa vastaajista käyttäisi sisustuksessa kierrätyksestä löydettyjä helmiä.

”Vähän uutta ja vanhaa, kunhan lopputulos on kotoisa”, kirjoitti eräs kyselyyn vastanneista.

Puolet vastaajista haaveilivat luonnontilassa olevasta pihamaasta. Kolmanneksen mielestä tontilta saisi löytyä hyötypuutarha. Vain 20 prosenttia haluaisi kastella ja kitkeä koristepuutarhaa mökkeilyn lomassa.

Honkarakenteen Honka-Kipparissa on kaikki mukavuudet. Mökki on rakennettu myös esteettömäksi. (Pääkuvassa Honka-Kipparin keittiö.)

Mistä unelmoitiin eniten?

  • 90 % pitää sähköjä välttämättömyytenä
  • 90 % haluaa ajaa mökille omalla autolla
  • 75 % haluaa mökin sijaitsevan järven rannalla
  • 63 % haaveilee uudesta hirsimökistä
  • 60 % haluaisi olla mökillä aina
  • 50 % haluaa mökille internet-yhteyden

Lempipuuhat mökillä

  • Löhöily 70%
  • Lukeminen 65 %
  • Marjastus ja sienestys 60 %
  • Puutarhanhoito 40 %
  • Nikkarointi 25 %
  • Kalastaminen 25 %

Keitä mökille halutaan?

  • Oma perhe 75 %
  • Vain minä itse 35 %
  • Ystävät 13 %
  • Muu suku 8 %
Vierailija

Hulppeita mökkiunelmia

Kesämökkeillessä alkeellisuus on vapaaehtoista ja siellä viihtyy niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Välillä voi lähteä kaupunkiasuntoon pesemään pyykit automaattikoneella ja ottaa vielä likaiset astiatkin mukaansa ja pestä ne koneella, jos siltä tuntuu. Ja sitten takaisin mökille nauttimaan saunan lämmöstä ja leppeistä kesäilloista. Otetaan molemmista vaihtoehdoista paremmat puolet.
Lue kommentti
Vierailija

Hulppeita mökkiunelmia

Alkeellisissa oloissa on oma viehätyksensä, niin siis kunnes joutuu asumaan sellaisissa oloissa. Itse kuvittelin, että maalla, alkeellisissa oloissa on mukavaa. Yksi talvi huonosti varustellussa talossa mutti mielen. Siellä tosin asuin ihanm, en kesämökkeillyt.
Lue kommentti

Lea Peltola ja Eero Niemelä nikkaroivat itse kauniin tuvan. Puuhellan osat pariskunta keräsi sieltä täältä. Hauskalla turvekatolla kasvaa sammalta, horsmaa ja puiden taimia.

Lea Peltolan, 61, ja Eero Niemelän, 61, kesäkeittiö Oulun Lämsänjärvellä on kuin satukirjan sivulta. Tonttutuvan tunnelman tekevät muhkea turvekatto, siniset pylväät ja punaruskeaksi maalattu betoniseinä.

Pariskunnan haaveiden kesäkeittiössä piti olla kaksi asiaa: puuhella ja turvekatto.

– Hellan osia olimme jo keräilleet sieltä täältä. Ensin löysimme uuninluukut, sitten Oulun torilla silmiimme osui vanhan puuhellan kansi. Piirtelimme kesäkeittiön mallin paperille, ja keväällä 2010 aloimme rakentaa, Lea kertoo.

Kesäkeittiö sijoitettiin omakotitalon pihaan niin, että kokki näkee sieltä koko tontin ja voi työskennellessään seurustella terassilla istuvien vieraiden kanssa.

Lean ja Eeron työnjako toimii. Yhdessä suunnitellaan, Eero rakentaa ja Lea koristelee.
Lean ja Eeron työnjako toimii. Yhdessä suunnitellaan, Eero rakentaa ja Lea koristelee.

Rakennusmestarina toimi Eero, jonka monitaitoisuutta Lea kehuu. Omakotitalon pihalla oli jo ennestään Eeron rakentama komea kasvihuone. Se on tehty vanhoista ikkunoista, ja harrastajarakentajan jälki vetää vertoja ammattilaisen työlle.

Turvekattoinen kesäkeittiö varastaa kuitenkin nykyään huomion.

Koivun taimia katolla

Keittiön pohja ja seinät muurattiin betonista. Lattialaatat löytyivät omista varastoista, seinät rapattiin.

Koska katto on painava, Eero teki tarkat kantavuuslaskelmat. Pylväspuut ovat lehtikuusta, ja ne haettiin Vihannista ystävien metsästä. Katon reunukset ja ikkunaluukut Eero teki jätelaudoista.

Puinen kyltti on muisto parin häistä kesältä 2001.
Puinen kyltti on muisto parin häistä kesältä 2001.

Katto on koottu turveharkoista. Niiden päälle Leo ja Eero kasasivat multaa, johon istutettiin yrttejä ja maksaruohoa.

– Ajatus oli, että yrtit ryöppyäisivät hauskasti katon reunan yli. Mutta eiväthän ne viihtyneet happamassa turpeessa, joten nyt katolla kasvaa vain sammalta, horsmaa ja koivun, männyn ja pihlajan taimia, Lea sanoo.

Sammal pullistuu kauniisti ja viimeistelee rakennelman tontuntuvaksi.

Kaapin ovet kukkimaan

Keittiön värivalinnat, maalaustyö ja koristelu ovat Lean käsialaa. Valkoista, siniharmaata, ripaus punaista. Keittiön harmoninen sisustus kertoo emännän värisilmästä.

– Kirpparilta ostetun piirongin kuvitin folkloristisella, naivistisella tyylillä. Maalit rapisevat, mutta se sopii keittiön henkeen, Lea naurahtaa.

Keittiön puuosien sininen väri on Lean sekoittama. Betoniosien punertava sävy taas tuo mieleen Italian, joka on yksi Lean ja Eeron lempimaista.
Keittiön puuosien sininen väri on Lean sekoittama. Betoniosien punertava sävy taas tuo mieleen Italian, joka on yksi Lean ja Eeron lempimaista.

Vesialtaan hän löysi oululaisesta puutarhaliikkeestä.

– Se on pelkkä koriste, mutta Eero haaveilee, että siihen saisi juoksevan veden. Minun puolestani se voi pysyä koristeena. Pesen vihannekset ja tiskaan astiat sisällä, täällä keittiössä vain pilkon ja kokkaan, Lea kertoo.

Ei hellaa ilman uunia

Puuhella on keittiön sydän. Eero on rakentanut sen kahteen kertaan.

– Ensimmäisessä versiossa oli pelkät keittolevyt. Mutta pitäähän hellassa uuni olla. Purin valmiin työn ja rakensin uuden hellan, jossa on uunikin. Tein sen vuolukivistä, jotka olin ottanut talteen talomme remontissa yli jääneestä leivinuunista, Eero kertoo.

Uunin lämmittäminen paistokuntoon kestää pari tuntia, joten kovin usein siinä ei leipää paisteta. Muuten hella on kesäisin ahkerassa käytössä.

Keveistä aterimista muotoillut koukut ovat keittiön hauska yksityiskohta.
Keveistä aterimista muotoillut koukut ovat keittiön hauska yksityiskohta.

Kasvispannu poikineen

Kokattavaa nousee omasta maasta. Omakotitalon pihalla kasvaa salaattia, kesäkurpitsaa ja yrttejä. Parin varsinainen kasvimaa on Eeron vanhempien mökillä Siikajoella. Sieltä Lea ja Eero kantavat kotiin porkkanaa, sipulia, punajuuria, herneitä ja papuja.

– Syömme pääasiassa erilaisia kasvisruokia. Marinoin vihannekset ja pyöräytän ne hellalla. Lihaa syömme harvoin, broileria joskus. Kalaa tulee syötyä paljon, ja sen valmistamme hellalle asetettavassa savustuspöntössä.

Kerran kesässä Lea ja Eero pitävät isot lettukestit lapsille ja lastenlapsille. Uusparilla on yhteensä viisi lasta ja kuusi lastenlasta.

– Lettuja on kiva paistaa kesäkeittiössä. Ei tule käryä sisälle, Lea sanoo.

Keittiöstä on iloa pitkälle syksyyn.

– Kun vuolukivihellan lämmittää, se hohkaa lämpöä niin hyvin, että usein syömme täällä syksyllä kahdestaan piirongin ääressä.

Turvekatolla kasvaa sammalta ja horsmaa.
Turvekatolla kasvaa sammalta ja horsmaa.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 13/2017.

Alisa ja Ellen tarjoavat Anne-mummille kahvia prinsessalinnassa. Kevyt maja on nopea rakentaa, ja sateen sattuessa sen voi siirtää lasitetun terassin suojaan.
Alisa ja Ellen tarjoavat Anne-mummille kahvia prinsessalinnassa. Kevyt maja on nopea rakentaa, ja sateen sattuessa sen voi siirtää lasitetun terassin suojaan.

Anne Taanilan rivitalopihalla on hyviä leikkipaikkoja pikkutytöille. Aikuiset voivat kellahtaa lepäilemään lasitetun terassin muhkeille sohville.

Nelivuotiaat kaksostyöt Alisa ja Ellen pitävät mummin vauhdissa.

– Mummii, tehdäänkö maja, tytöt huutelevat pihalta, ja totta kai mummi Anne Taanila ryhtyy puuhaan.

Pihanurmelle pystytettävästä majasta tulee prinsessaversio kukkakoristeineen. Lattiaksi levitetään räsymatto, jonka päälle kiikutetaan jämäkät lastentuolit ja pöytä, nukensänky ja leikkiastiat. Katon ja seinät muodostaa Ikean sänkyharso, joka ripustetaan pihanurkkaukseen viritettyyn pyykkinaruun.

– Tyttöjen kanssa on ihana touhuta. Maja- ja kotileikit ovat heidän lemppareitaan, mutta legoilla rakentelukin kiinnostaa, Anne kertoo.

Anne ja Seppo Taanila muuttivat uuteen rivitaloonsa kymmenen vuotta sitten. Omakotitalo Kauniaisissa sai jäädä, koska ahkerasti golfaava pariskunta ei enää kaivannut isoa kotipihaa ja varsinkaan sen mittavia puutarhatöitä. Nyt he nauttivat ulkoilusta golfkentillä, kotipiha on rentoutumista ja lepäilyä varten. Rivitalon piha on tähän tarkoitukseen juuri sopivan kokoinen.

Sinivalkoista ja punaruskeaa

Lasitettu terassi on mukava tila olohuoneen ja pihan välillä. Kylmänä vuodenaikana se toimii tuulikaappina. Pitemmät istuskelutuokiot alkavat terassilla kuitenkin jo varhain keväällä, kun pihalla on vielä viileää. Pieni lämmitin antaa tarvittavan lisälämmön.

Kesällä terassin lämpötilaa voi säädellä lasiovilla. Ovet pidetään usein auki koko ajan, jottei tila kuumene liikaa.

– Ihan paras hetki terassilla oleiluun on kesäilta, kun olemme tulleet pelaamasta, saunoneet ja syöneet. Sitten vain lepäilemme ja lueskelemme sohvilla, Anne kertoo.

Kun Anne ja Seppo muuttivat rivitaloon, he halusivat, että kaikki on uutta ja siistiä. Siksi myös terassille hankittiin uudet kalusteet.

"Hinta kirpaisi, mutta sohvaryhmä on ollut sen väärti."

Näkymä terassille ja pihalle yläkerran parvekkeelta.
Näkymä terassille ja pihalle yläkerran parvekkeelta.

Anne ihastui Vepsäläiseltä löytyneeseen rottinkiseen sohvaryhmään.

– Parin tonnin hinta kyllä kirpaisi, mutta pehmustetut kalusteet ovat osoittautuneet toimiviksi. Aito rottinki on mukavan lämpöisen tuntuista ja haalistuu kauniisti ajan myötä. Sohvan ja nojatuolien vesipestävät päälliset on helppo pestä kotikoneessa, Anne sanoo.

Terassi on sisustettu luonnonläheisin värein. Pehmeä valkoinen ja sinisen sävyt raikastavat punaruskeaa laudoitusta. Sinivalkoinen teema toistuu sohvatyynyjen raidoissa ja painokuvioissa, samoin kukissa, joiksi Anne on valinnut valkoiset marketat ja siniset hortensiat.

Valkoisia lyhtyjä terassilla on useita. Niitä ripustetaan tunnelmavaloiksi loppukesän ja alkusyksyn pimeinä iltoina.

– Kahden kerroksen korkuiset lasi-ikkunat annamme ammattilaisen pestäviksi. Minä sitten vähän parantelen tulosta alakerran osalta tarvittaessa, Anne naurahtaa.

Rottinkisohva on Annen lempipaikka.
Rottinkisohva on Annen lempipaikka.

Puhdasta painepesurilla

Lasiterassin jatkeena on tilava patio, jonne sama laudoitus jatkuu yhtenäisenä lasiterassilta. Terassin ja pation lattia pestään ja öljytään keväisin.

– Seppo pesee lattiaa välillä painepesurillakin, ja hyvin se on pysynyt siistinä, Anne kertoo.

Anne ja Seppo ovat miettineet pation kalustuksen tarkkaan, jottei tila täyty liiasta tavarasta.

– Jonkinlainen aurinkovuode voisi kyllä olla mukava, Anne haaveilee.

Kesäisin sekä ruuan valmistus että ruokailu siirtyvät patiolle.

Aurinkovarjo suojaa patiolla ruokailijoita paahteelta. Anne, tytär Sanna ja Sannan tyttäret Alisa ja Ellen päiväkahveilla.
Aurinkovarjo suojaa patiolla ruokailijoita paahteelta. Anne, tytär Sanna ja Sannan tyttäret Alisa ja Ellen päiväkahveilla.

Kesäisin sekä ruuan valmistus että ruokailu siirtyvät patiolle. Grillimestarin tointa hoitaa yleensä Seppo, joka malttaa paistaa pihvit juuri sopiviksi.

Ruokapöydän ääreen mahtuu suurempikin joukko, ja usein Annen ja Sepon seurana ovat tyttäret Sanna ja Heini perheineen. Suuri aurinkovarjo on tarpeen aurinkoisella pihalla, se suojaa sekä ruokia että ruokailijoita.

Köynnöksistä vehreyttä

Kun Taanilat muuttivat uuteen kotiinsa, pihalla oli vain juuri kylvetty nurmikko. Villiviini oli tosin istutettu valmiiksi, ja Anne ja Seppo hankkivat sen seuraksi köynnöshortensian. Koska piha on suojaisa, köynnökset ovat viihtyneet siellä mainiosti ja kiemurtelevat nyt rehevinä pihojen välisillä aidoilla.

Köynnökset eivät tarvitse paljon hoitoa. Riittää kun ripauttaa vähän lannoitetta keväällä ja syksyllä ja kastelee tarpeen mukaan.

Villiviinit, köynnöshortensia ja tuijat ovat helppohoitoisia ja tuovat vehreyttä pihaan.
Villiviinit, köynnöshortensia ja tuijat ovat helppohoitoisia ja tuovat vehreyttä pihaan.

Lisävehreyttä ja syvyyttä pihaan antavat ikivihreät tuijat ja niiden juurelle asetellut kaunislehtiset kuunliljat. Talveksi Seppo on peittänyt tuijat tukevilla kehikoilla ja verkoilla, ettei lumen paino pääse painamaan pensaita. Alkukeväällä verkko suojaa tuijia auringonpaahteelta.

Olohuoneen ikkunan alla Annella on penkki narsisseille, tulppaaneille ja yrteille.

– Kyllä pieneenkin pihaan saa mahtumaan monenmoista, kun tarkkaan suunnittelee. Syksyisin minusta on mukava istuttaa penkkeihin tulppaanien ja krookusten sipuleita. On sitten mitä odotella kevään tullen, Anne sanoo.

Anne ja Seppo ovat jäämässä pian eläkkeelle ja pohtivat, olisiko aika siirtyä pienempään ja yksitasoiseen kotiin. Kappale pihaa olisi kiva olla sielläkin.

Sinivalkoinen värimaailma on raikas vastakohta punaruskealle laudalle ja vaalelalle rottingille.
Sinivalkoinen värimaailma on raikas vastakohta punaruskealle laudalle ja vaalelalle rottingille.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2017.

1. Harjaa ja pese terassilta kaikki lika ja levä pois. Käytä painepesuria tai vettä ja harjaa. Jos terassissa on hometta, valitse homeenpoistoaine tai terassinpesuaine, anna aineen vaikuttaa ohjeen mukainen aika ja harjaa lika pois. Huuhdo lopuksi hyvin vedellä. Anna kuivua seuraavaan päivään.

2. Öljyä terassi poutapäivänä, kun lämpötila on 15-20 astetta tai vuorokauden keskilämpötila on yli 5 astetta ja ilmakosteus noin 50 prosenttia. Auringonpaahteessa öljy kuivuu liian nopeasti ja sadesäällä on liian kosteaa.

Öljyä 2-3 lautaa kerrallaan lautojen päästä päähän. Sivele puun suuntaisesti, niin saat tasaisemman lopputuloksen. Käsittele myös lautojen välit - terassilasta on siinä hyvä apuväline. Anna öljyn imeytyä noin 10 minuuttia, ja pyyhi liika öljy pois pehmeällä rievulla. Anna kuivua seuraavaan päivään.

3. Uusi käsittely 1-2 vuoden välein. Käytä aiemmin öljyttyyn terassiin aina öljyä, ei muita aineita.