Suomen leipäkulttuuri on rikas. Jokaisella maakunnalla on omat, ihanat leipänsä. Etsi lomareissullasi paikallinen leipomo tai nauti tuoreesta itsetehdystä leivästä ohjeidemme mukaan.

Suomessa on yli 700 leipomoa, pikkupajat päälle. Leipäperinne näkyy ja maistuu rieskoissa rievissä, limpuissa, kakoissa. Suomen länsiosissa syötiin ennen kovaa, itäpuolella pehmeää leipää. Itä-Suomessa leivottiin kerran viikossa, samalla uuni lämmitti talon. Lännessä leipää pidettiin leipomispäivä pari kertaa vuodessa ja leivät kuivattiin. Tuoreena leipä on aina parhaimmillaan, hapanleipä vasta muutaman päivän päästä.

Leipomoita ympäri Suomen

Lehdessä 9/2009 julkaistu lista

  • Espoo: Makea Kavrinki oli merimiesten leipää. Nykytekijä Emil Halme, (09) 819 4040. Täysjyvästä gourmetleipiä valmistaa Karin Autio, 040 5615686.
  • Eurajoki: Kylänpään Leipomon, (02) 868 1511, Hannun kakko on vaalea, satakuntalainen leipä.
  • Hamina, Kotka: Reittisen kotileipiä, (05) 345 8282, kaipaavat pois muuttaneetkin. Kunnarin Luomutilan, 050 359 1629, ruisleipiä ja rieskoja on lauantaisin Haminan kauppatorilla.
  • Heinävesi: Sulkumestarin, 040 560 1478, limppu on juuri sopivan hapanta.
  • Hämeenlinna: Pyymäen Leipomon, (03) 512 3100, Tyrvään Voima on persoonallisen muhkurainen reikäleipä. Taatusti tuhtia tavaraa!
  • Ilomantsi: Malahvin Kotileipomo, (013) 883 901, leipoo ruisleivät vain kotimaisesta viljasta.
  • Joensuu: Karjalaisia makuja tarjoavat Leipomo Vatruska, (013) 740 744, Kotileipomo Kari Ryynänen, 0400 672 402 ja Joensuun Herkkuleipomo, (013) 124 311.
  • Juva: Vanha Kilkkilän maalaistalosta, 050 400 5485, voi kesäaikaan (to, su) ostaa kotona tehtyä ruisleipää.
  • Kuhmo: Anitan Kotileipomon, 040 754 4282, nyrkkirieska ja Kaesan
    Kotileipomon, 0208 335 335, rönttöset ovat maankuuluja.
  • Kemijärvi: Perinteistä ohrarieskaa paistelee Kotileipomo Hanhi-kakku,
    040 846 1408, rukiista Lapintähteä Kiuaspulla, (016) 821 944.
  • Kerimäki: Luomuleipä Muhosen luomuruisleipää löytyy Savonlinnan alueen kaupoista.
  • Kouvola: Risto Peltolan Leipomon,
    (05) 371 1222, ruislimppu voitti ProAgrian Kymenlaakson pienleipomoiden kilpailun.
  • Kuusankoski: Tuomon Luomun, 040 749 6157, leipiä on annettu presidentillemmekin.
  • Lappeenranta: Lepuskoita, peruna- ja riisipiirakoita paistavat Suomen Kotileipomo, (05) 451 7291 ja Kesämäen Leipomo,
    (05) 456 9175.
  • Merikarvia: Vanha-Heikkilän kotileipomosta, 050 533 7836, voi kysellä satakuntalaista ruistaikinaan leivottua ohutta silakkaleipää.
  • Mikkeli: Marskin arinaleipä vai Siiskosen iki-ihana kauraleipä? Vaikea valinta kauppahallissa. Tertin kartanon, (015) 176 012,
    näkkärin juurella on ikää jo yli 100 vuotta.
  • Mäntsälä: Leipomo Mäntsälän Lähimmäinen, (019) 687 1405, leipoo
    makoisaa ruisleipää.
  • Nikkilä: Juureen tehty ruisleipä, miniviljasämpylät ja siemenleipä ovat Heinosen V & I Leipomon, (09) 239 1864, houkutukset.
  • Nurmes: Pielispakarilla, 0207 528 380, tarjoaa vakkalimppua ja orsievästä.
  • Oulu: Torimyyjien rieskarintamaa katselee vesi kielellä, maisteluun vaikkapa Pulla-Pirtin, 010 548 3600, rapea ohrarieska.
  • Saarijärvi: Äijäsen Kotileipomolla, (014) 421 847, on litukka-perunarieskaa.
  • Uusikaupunki: Nopperlan nuottaleipä imellytetään palsternakalla ja siirapilla, 040 566 9705.

Lisää hyviä leipomoita

  • Anttola: Agassin, (015) 450 563, aurinkoleivässä maun takaa 21 erilaista jauhoa ja auringonkukansiemenet.
  • Espoo: Imelletty, kuminalla maustettu Kavrinki oli merimiesten leipää. Nykytekijä Emil Halme, 09-819 4040. Terveellistä täysjyväohra-aprikoosileipää valmistaa Täysjyvä-Gourmet, 040 5615686.
  • Hankasalmi: ruismallasleipää tekee Marjan Leipä (014) 845 452.
  • Hamina, Kotka: Paikallisleipureita ovat myös Maalaisleipä Arja Penttilä, 050 441 3766, ja Leistin Leipomo, (05) 260 1040.
  • Hämeenlinna: Lähialueen makuja paistelevat mm. Pakari Luoma (03) 652 6177 Ossin Pulla (03) 6170 392, Kaurialan leipomo (03) 682 1198 ja Lammin kotileipomo (03) 633 6325.
  • Iisalmi: Kotileipomo ja myymälä Kananen, (017)  822 688. Kauppahallista saa lapinlahtelalaisen Lesti-Leivän, 0500 275 370, tuotteita.
  • Joensuu: Kotileipomo Kankkusen, (013) 122 861, ruisleipää saa kauppahallista. Käsintehtyjä tummia ja vaaleita ruokaleipiä Heinosen Leipomo, (013) 227 027.
  • Juva: Kotileipuri hakee jauhot Rapion myllystä, (015) 454 602.
  • Jyväskylä: Palokan Perinneleipurien, (014) 633 123, tuotteita saa paikallisista kaupoista. Sokoksessa on keskisuomalaisten tuottajien, mm. Uuraisten Jokihaaran Leipomon leipiä, 014-814 195.
    Ruiskippari on Elosen leipomon, (014) 719 811, herkku. Myymälä-leipomot myös Jämsässä ja Seinäjoella.
  • Kerava: Uudenmaan Herkun, (09) 274 6610, perunarieska ja tomaattileivät ovat maistamisen arvoisia.
  • Lieksa: Lieksan Leipomon, (013) 521 777, ruisleivissä on vain kotimaista ruista.
  • Lappeenranta: Pullin Leipomo ja Kotileipomot Karvanen, Korpela, S. Kiukas.
  • Mikkeli: Tosi Otavalainen.
  • Oulu: Katri Antellin, 020 770 2085, suosikit ovat RuisRuis ja lounassämpylät. Meriläisen, (08) 387 222, ruisvartaassa on rapeat reunat ja pehmeä sisus.
  • Parikkala: Pikapullan kauraleipä.
  • Pohjois-Kymenlaakso: Pesälä Marja, Iitti, erittäin hyvää rieskaa.
  • Ristiina: Saveniuksen leipomon ruisleipä, 050 498 9494 (015) 661054
  • Saarijärvi: Herkkumestarin ohrarievää ja kauravarrasta saa Linnan Liisan Kahvilan suoramyynnistä (014) 423 212.
  • Seinäjoki: Pirjon Pakarin leivät ovat lisäaineettomia. http://pirjonpakari.fi/index.php
  • Hamina, Kotka: Paikallisia leipiä paistelevat myös Leipomo Pakkala, 0400 466 380, Maalaisleipä Arja Penttilä, 050 441 3766, Liikasen (05) 262 543 ja Leistin Leipomot, (05) 260 1040.
  • Huovisen leipomo (08) 375 562, tekee kaksiväristä patonkia
  • Linkosuon Palttoonnappeja ja Wäinämöisen kuplia sekä Sinuhen ruisleipiä saa ympäri maata.

Tarinoita taikinoiden takaa

Maalahdessa leipuri ’Bagar-Kallen’ tytär, Anna Malmberg, teki limppuja 100 vuotta sitten, souti ne Vaasaan myytäviksi. Saman reseptin mukaan leipiä paistaa Maalahden Limppu, 06-3577.

Jurmosta on limppu ja tarina: Saarella kasvoi sankka metsä, kunnes Kustaa Vaasan joukot polttivat sen 1500-luvulla. Rangaistuksen syy olivat haaksirikot. Saarelaiset sitoivat lyhdyn lehmän häntään – tiennäyttäjäksi. Mansikki asteli häntä heiluen, laivalla luultiin lyhtyä opasteeksi ja ajettiin karille. Saalis siirtyi jurmolaisille. Selitys ei kelvannut Tukholmassa. Jurmon limppua paistaa turkulainen Rostenin leipomo, (02) 212 1100.

Arkangelilainen sotavanki tuli yli 80 vuotta sitten töihin kajaanilaiseen Pekka Heikkisen leipomoon, (08) 617 890, ja toi mukanaan hapanleivän juuren, joka on edelleen käytössä. Ruisleivät paistetaan koivuhaloilla lämmitetyssä kiviuunissa. Siitä lempinimi puu-uunileivät.

Nakerrettavaa näkkäririntamalta

Mustikoilla ja nokkosilla sekä porkkanoilla ja tyrnillä maustettuja Spelt-näkkäreitä luomuna tekee Kari Kaipainen, 0440 412 731. Kantolan minikokoisia, näkkärinnäköisiä ruiskeksejä ja Ylhäisten kuminalla maustettua näkkileipää saa joka puolelta maata.

Gluteenittomia leipiä tekevät Moilasleipomot ja Hankasalmen gluteenittomat www.nic.fi/~riittak3/

Suomen maakuntaleivät

Ahvenanmaa: mustaleipä
Satakunta: kuminalla maustettu reikäleipä, varilimppu
Uusimaa: hapan ruisreikäleipä, piimälimppu
Kanta-Häme: perunalimppu, rievä reikäleipänä
Pirkanmaa: rievä
Varsinais-Suomi: setsuuri
Päijät-Häme: jälkiuunireikäleipä, hämäläinen näkkileipä, pippo
Keski-Suomi: hapanleipä, vesirieska, nosterieska
Kymenlaakso: ruislimppu, lehtokainen
Etelä-Karjala: hypitysrieska, potaatlepuska
Etelä-Savo: ryynirieska
Pohjois-Karjala: ruisleipä
Pohjois-Savo: potaattirieska, ruisleipä
Etelä-Pohjanmaa: sekaviivaleipä reikäleipänä, naurisleipä
Ruotsalainen Pohjanmaa imelälimppu, verileipä
Keski-Pohjanmaa: sekahiivaleipä, maitorieska
Pohjois-Pohjanmaa: ohrarieska, oulunlimppu
Kainuu: nyrkkirieska
Lappi: rieska, ahkunleipä

Lähde: Jaakko Kolmonen, 1993. Suomen maakuntaleivät, Patakolmonen Ky, Helsinki.

Sanontoja leivästä

Leipä suussa ei saa puhua.
Leipä ei saa loppua pöydästä.
Homeisesta leivästä saa komean lauluäänen.

<ET keskustelu "ruoka" />

Isompi kori pyyhkeille ja pikkukori pesuaineille. Erikokoisia koreja on helppo virkata trikookuteesta paksulla koukulla.

Koreihin tarvitset:

  • Iso kori: Miniontelokudetta, beigeä 360 g ja reunaan vähän pinkkiä
  • Pieni kori: Miniontelokudetta, beigeä 140 g ja 40 g pinkkiä
  • Pohjaan: Nahkaa tai huopaa, pyörylän halkaisija 16 cm
  • Virkkuukoukku nro 5
  • Sakset
  • Paksu neula

Ohjeissa käytetyt lyhenteet: kjs = ketjusilmukka, ks = kiinteä silmukka, ps = piilosilmukka (eli kiinteä ketjusilmukka), krs = kerros, s = silmukka. Huom! Kiinteät s:t virkataan aina edellisen krs:n s:n takareunaan.

Näin virkkaat korit

Iso kori:

Virkkaa 6 kjs ja yhdistä s:t renkaaksi 1 ps:lla (kuva 1). Kuvassa pohjaa on virkattu malliksi pinkillä, mutta iso kori on tehty kokonaan beigellä värillä.

Virkkaa beigellä 1. kerroksella 2 ks jokaiseen s:aan = 12 ks. Siirry spiraalimaisesti seuraavalle kerrokselle ja virkkaa 2. kerroksella 2 ks joka s:aan = 24 ks. Virkkaa 3. kerroksella 1 ks joka s:aan, mutta lisää tasaisesti 10 s = 34 ks (lisäys tehdään virkkaamalla 2 ks samaan s:aan). Virkkaa 4. krs kuten 3. krs = 44 ks ja jatka näin, kunnes työssä on 9 krs ja 94 ks. (Kuva 2)

Virkkaa nyt reunaa lisäämättä beigellä 18 krs.

Virkkaa kahva: 17 ks, n12 kjs (jätä 12 s väliin, kahvan kohta), 35 ks, 12 kjs (kahva), 18 ks = yht. 94 s. Virkkaa beigellä 1 krs ja virkkaa joka kjs:aan nyt 1 ks. Vaihda pinkkiin ja virkkaa 2 krs ks = reuna. (Kuva 3)

Pieni kori:

Luo beigellä n60 kjs ja yhdistä s:t renkaaksi 1 ps:lla. Virkkaa pyörönä ks ensin beigellä 8 krs, sitten pinkillä 4 krs ja beigellä 2 krs. Jatka beigellä, mutta tee ripustuslenkki virkkaamalla 6 kjs (jätä n6 s väliin), jatka krs loppuun beigellä. Virkkaa vielä n1 krs beigellä ja nyt 1 ks joka kjs:aan.

Pohja: Leikkaa pieneen koriin nahasta tai huovasta sopiva pyörylä, tee reiät reikäsaksilla tai naulalla (lyö reikä naulalla pehmeällä alustalla) ja ompele pohja reikien kautta reunaan. (Kuva 4)

Hans ja Jackie Lindmark pyörittävät maalaisromanttista aamiaismajoitusta kodissaan Ahvenanmaalla. Millainen on vanhan talon tarina?

Kiemurainen hiekkatie halkoo peltoja ja mäntymetsiköitä Eckerön saarella 35 kilometrin päässä Maarianhaminasta. Puiden välissä pilkahtaa meri.

Mäennyppylän päällä seisoo talo, söpö kuin karamelli. Se on Jackie ja Hans Lindmarkin koti.

Vuonna 1894 rakennettu Björnhofvda Gård on ollut pitkään saman suvun omistuksessa. Hans peri sen isoisänsä sisarelta Jennyltä, joka oli kunnostanut taloa 1960-luvulla. Ennen Jennyä talossa asui Emma-täti puolisoineen.

– Äitini asuu kymmenen kilometrin päässä, ja vietin täällä kaikki lapsuuteni kesät. Ei tullut mieleenkään, että talo olisi joskus minun. Sukuni on Ahvenanmaalta, mutta itse olen asunut lähes koko ikäni Ruotsissa, Hans kertoo.

Brunello-koira pitää vieraista, vaikka haukkuu heidät ensi kohtaamisella.
Brunello-koira pitää vieraista, vaikka haukkuu heidät ensi kohtaamisella.

Puusepästä opettajaksi ja takaisin

Kaksikymmentäviisi vuotta sitten talosta tuli Hansin, hänen vaimonsa Jackien ja heidän lastensa Kallen, Adamin ja Mathildan kesämökki. Hansin mukaan kukaan muu suvusta ei halunnut huonokuntoista taloa riesakseen.

Hans on alkuperäiseltä ammatiltaan puuseppä, ja hän on rakentanut talon lähes kokonaan uusiksi, mutta vanhan näköiseksi.

– Aloitimme remontin kuusi vuotta sitten, ja valmista tuli parissa vuodessa. Minulla oli välillä apunani kirvesmies, sähkömies ja putkimies.

Remontin ohella Lindmarkit aloittivat kodissaan bed & breakfast -majoituksen. Hans lopetti opettajantyönsä tukholmalaisessa lukiossa muutama vuosi sitten, mutta Jackie opettaa Tukholmassa edelleen englantia ja ruotsia. Hän viettää Ahvenanmaalla viikonloput ja loma-ajat.

Eteisestä näkee kokin valtakunnan.
Eteisestä näkee kokin valtakunnan.

Harrastuksena huutokaupat

Talon pinta-ala oli alun perin 75 neliömetriä ja lisänä kylmä vintti. Hans lisäsi alakertaan kaksi makuuhuonetta ja ison kuistimaisen ruokasalin. Alakerran neliömäärä nousi 220:een.

– Kun aloimme sisustaa, meillä oli jo varastossa paljon kivaa vanhaa tavaraa. Pidämme talon tunnelman niin alkuperäisenä kuin mahdollista, Hans sanoo.

"Tyylejä kannattaa sekoittaa, niin on aina tehty."

Jackie harrastaa keräilyä ja käy usein kirpputoreilla ja huutokaupoissa sekä kiipeilee roskalavoille. Talossa on monia roskakatoksesta pelastettuja huonekaluja, kuten kolme ruokapöydän tuolia.

– Jackie hankkii, minä korjaan, Hans sanoo ja esittelee vihreän huoneen ranskalaisen metallivuoteen.

– Tämä on Jackien löytö jätelavalta Tukholmasta. Uuden patjan ja painavien, laadukkaiden täkkien kanssa sänky on täydellinen.

Vihreää huonetta vuokrataan. Vanha sänky löytyi roskalavalta.
Vihreää huonetta vuokrataan. Vanha sänky löytyi roskalavalta.

Vaikutteita idästä ja lännestä

Moni luulee, että talo on remontoitu 1890-luvun asuun, mutta näin ei ole.

– Meidän mielestämme kannattaa sekoittaa eri tyylejä. Ei entisaikaankaan noudatettu tarkasti vain yhtä tyylisuuntaa. Meillä on venäläisiä, ahvenanmaalaisia, ruotsalaisia ja englantilaisia vaikutteita. Olemme tarkkoja väreistä ja tapeteista. Ne ovat vanhanaikaisen näköisiä, mutta silti käytännöllisiä, Hans toteaa.

Koko yläkerta on uusittu. Siellä on Lindmarkien yksityistilat: kaksi avaraa ja kekseliäästi sisustettua huonetta.

– Sohvapöytänä on vanha matka-arkku, jonka isoisäni Verner Henriksson toi 1930-luvulla New Yorkista. Hän oli siellä muutaman vuoden rakennustöissä.

Jos majoitustarve on suuri, Lindmarkit vuokraavat myös omat huoneensa.

– Olen nikkaroinut portaikon komeroon kolme sänkyä. Joskus nukumme niissä Jackien kanssa, Hans kertoo.

Sali on tapetoitu William Morrisin tyyliin. Emma-tädin kuva on kehystetty seinälle.
Sali on tapetoitu William Morrisin tyyliin. Emma-tädin kuva on kehystetty seinälle.

Emma-täti tapetilla

Kaikki talon huoneet ovat erilaisia. On puulattiat ja antiikkihuonekaluja. Punaista ja vihreää huonetta yhdistää pieni sali, jossa on takka. Seinällä olevassa kuvassa Emma-täti valvoo talon touhuja. Kuvan alla on englantilaista William Morris -tapettia, josta Lindmarkit pitävät erityisesti.

– Epäilimme aluksi tummaa sävyä, mutta se osoittautui hyväksi valinnaksi, Hans toteaa.

Talon keittiö on isäntäväen lempipaikka. Hans on nikkaroinut sinne talonpoikaiset kaapit ja hyllyt lautasia ja kuppeja varten. Hyllyissä olevat lautaset ja mukit ovat kaikki erilaisia. Ne eivät ole vain koristeita, vaan asiakas voi niistä valita mieleisensä kahvipöytään.

Vanhat astiat luovat tunnelmaa.
Vanhat astiat luovat tunnelmaa.

"Suomalaiset lämmittävät saunan itse, mutta ruotsalaisille se pitää lämmittää."

Aamiaiseksi talo tarjoaa paistettuja munia, pekonia, kahvia, leipää, kotitekoista mysliä ja tuoreita hedelmiä.

– Suurin osa vieraistamme tilaa myös 34 euron illallisen. Siihen kuuluu kolme kotiruokalajia, esimerkiksi tuorepastaa salviavoin ja parmesaanin kanssa, lohta valkosipuliperunoiden kera ja jälkiruuaksi Toblerone-jäädykettä. Viiniäkin myymme.

Keittiö on Lindmarkien lempipaikka.
Keittiö on Lindmarkien lempipaikka.

Kukin saunoo tavallaan

Tunnelmallinen pihasauna on vähemmässä käytössä kuin Lindmarkit olettivat.

– Suomalaiset lämmittävät saunan itse, mutta ruotsalaisille se pitää lämmittää. Suomalaiset myös osaavat peseytyä vatia käyttäen, ilman vesijohtoa, mutta ruotsalaiset tulevat taloon suihkuun, Hans nauraa.

Björnhofvda Gårdissa käy vieraita ympäri maailmaa. Yleensä he kertovat löytäneensä paikan internetin avulla. Petipaikkoja talossa on parillekymmenelle vieraalle.

Omenapuun alle on mukavaa istua kahville.
Omenapuun alle on mukavaa istua kahville.

Viime keväänä pihapiiriin valmistui 340-neliöinen rakennus. Sen valmistumista Ahvenanmaan maakuntahallinto tuki 60000 eurolla.

– Yritämme pitää sellaista majataloa, jossa itsekin haluaisimme lomailla. Emme tähtää luksukseen, mutta haluamme tarjota tunnelmallisen majoituksen ja hyvää palvelua. Tykkään jutella turistien kanssa ja kertoa Ahvenanmaasta ja talosta, Hans sanoo.

Jos viikonloppuna ei ole vieraita, pariskunta nauttii kahvit terassilla. Sen jälkeen voi harkita ajelua vuoden 1964 Mercedes Benzillä, jota pari vuokraa vieraillekin."

  • Fjärdvägen 14, Eckerö, 04573447727.
  • bjornhofvda.com

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 14/2017.

 

Ahvenanmaan saariryhmä koostuu yli 20 000 saaresta ja luodosta. Niistä 6 700 on nimetty ja 60 asutettu.

Asukkaita maakunnassa on vajaat 30 000. Heistä 11 000 asuu saariryhmän ainoassa kaupungissa Maarianhaminassa.

Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Väestöstä 88 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia, 5 prosenttia suomea ja loput jotakin muuta.

Sää suosii ahvenanmaalaisia. Touko-elokuussa maakunta on Pohjoismaiden aurinkoisin paikka.

Majakoiden ystäville riittää koluttavaa Ahvenanmaan vesillä. Suomen läntisimmälle – ja myrskyisimmälle – paikalle Märketin majakalle pääsee keskiviikkoisin ja lauantaisin Eckeröstä. Retken hinta 67 e, sisältää opastuksen. Myös Sälskarin majakkasaarelle tehdään opastettuja veneretkiä elokuussa keskiviikkoisin, lähtö Skarpnåtön kylästä. Aikuiset 45 e.

  • aland.com/skarpnato
  • visitåland.com