Kiiruna sijaitsee 145 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen.
Kiiruna sijaitsee 145 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen.
Toisin kuin luulisi, Kiiruna ei ole karua seutua. Vehreitä puistoja on paljon.
Toisin kuin luulisi, Kiiruna ei ole karua seutua. Vehreitä puistoja on paljon.
Keskustassa on leppoisa tunnelma.
Keskustassa on leppoisa tunnelma.
Ruotsalainen työelämä on rentoa. Pieni lankaliike on koko heinäkuun kiinni. Ehtiihän ne lankaostokset tehdä syksylläkin!
Ruotsalainen työelämä on rentoa. Pieni lankaliike on koko heinäkuun kiinni. Ehtiihän ne lankaostokset tehdä syksylläkin!
Kaupunki on rakennettu korkealle Haukivaaralle.
Kaupunki on rakennettu korkealle Haukivaaralle.
Kaivoksen merkitys alueelle näkyy keskustan lukuisissa patsaissa.
Kaivoksen merkitys alueelle näkyy keskustan lukuisissa patsaissa.
Kaupungintalon kellon alta löytyy suosittu kohtauspaikka.
Kaupungintalon kellon alta löytyy suosittu kohtauspaikka.
Keskustasta löytyy viehättäviä kahviloita.
Keskustasta löytyy viehättäviä kahviloita.
Cafe Safarissa saa Kiirunan parhaat erikoiskahvit ja leivonnaiset.
Cafe Safarissa saa Kiirunan parhaat erikoiskahvit ja leivonnaiset.
”Rakenna kirkko, joka on kuin Lapin kota”, ohjeisti Hjalmar Lundbohm arkkitehti Gustaf Wickmania. Paanukattoinen kirkko valmistui 1912. Se on upea ulkoa ja sisältä. Keskustan siirron myötä siirtyy kirkkokin, vuoteen 2035 mennessä.
”Rakenna kirkko, joka on kuin Lapin kota”, ohjeisti Hjalmar Lundbohm arkkitehti Gustaf Wickmania. Paanukattoinen kirkko valmistui 1912. Se on upea ulkoa ja sisältä. Keskustan siirron myötä siirtyy kirkkokin, vuoteen 2035 mennessä.
Persoonallinen kivipatsas koristaa pääkatua.
Persoonallinen kivipatsas koristaa pääkatua.
Maisemat ovat avarat ja etäisyydet pitkiä.
Maisemat ovat avarat ja etäisyydet pitkiä.
Kaupungin talot on rakennettu kehämäisesti kuin suojamuuriksi ympäriltä puhaltavaa tuulta vastaan.
Kaupungin talot on rakennettu kehämäisesti kuin suojamuuriksi ympäriltä puhaltavaa tuulta vastaan.
Tuntureita, metsiä ja järviä löytyy lähistöltä silmänkantamattomiin.
Tuntureita, metsiä ja järviä löytyy lähistöltä silmänkantamattomiin.
Kaupungin lähellä sijaitsevalle Luossavaaralle kulkee viitoitettu, mukava reitti nimeltään midnattsolstigen eli keskiyön auringon polku.
Kaupungin lähellä sijaitsevalle Luossavaaralle kulkee viitoitettu, mukava reitti nimeltään midnattsolstigen eli keskiyön auringon polku.
Kiirunan uusi keskusta rakennetaan Luossavaaran kupeeseen järven rantaan.
Kiirunan uusi keskusta rakennetaan Luossavaaran kupeeseen järven rantaan.
Luossavaaralta on upeat, avarat näkymät.
Luossavaaralta on upeat, avarat näkymät.

Kaivoksen ympärille syntynyt Kiiruna on kiinnostava pikkukaupunki.

Kiirunan Lindexissä alerekin kesämekkoja, kun viereisen leningin kimpussa oleva iloinen mamma kommentoi: Det är så söt på dig. Uskaltaudun kokeilemaan ruostunutta ruotsiani, ja pian kuulen, että koko ikänsä Kiirunassa asunut Greta Edlund, 78, oppi suomea vanhemmiltaan. Jatkamme siis suomeksi.

– Mie laulan Sånggruppen Kiruna Pensionärer -kuorossa vanhoja lauluja ja populäärejä iskelmiä, suomeksikin. Kulkurin valssi on suosittu numero. Keskiviikkoisin ja torstaisin käymme vanhainkodissa laulamassa, Greta kertoo.
Kohtaamisessa tiivistyy jotain tärkeää Kiirunasta: ihmisiä on helppo lähestyä, he ovat kiinnostuneita muista ja monet puhuvat meänkieltä.

Bussilla arktiseen kesään

Kesäisen Lapin kaipuu on kalvanut minua jo vuosia, mutta ajokortittomana helsinkiläisenä olen jättänyt asian sitten joskus -asteelle. Paatuneen interreilarin sisulla päätin lopulta matkata 1000 kilometriä Kiirunaan bussilla ja junalla. Siperian ja Intian junien marinoima 20-vuotias poikani Jalmari innostui matkasta ja lähti mukaani moikkaamaan Kiirunassa asuvaa ystävääni.

Suunnittelu on matkoissa puolet huvia. Netti on tehnyt siitä helppoa, sillä kulkupelien aikataulut selvittää nopsasti kotikoneella. Kiirunaan voisi lentääkin, yhdellä vaihdolla Tukholmassa, mutta hidas matkanteko, tunnelmien ja maisemien muuttuminen on minun juttuni.

Kuuden tunnin junamatkalla Helsingistä Ouluun ehdin lukea dekkarin ja virkata pipoa. Yövymme sukulaisissa ja lähdemme aamulla kolmen tunnin bussimatkalle kohti Torniota. Onnikka on kuin lapsuuden koulubussi! Veljekset Salmelan 80-luvun linja-auto on niin retro, että kuvaamme sitä kuin suurtakin nähtävyyttä.

Aamiaisleipien lomassa tuijottelemme ohi vilistäviä kirkonkyliä: Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo. Kemin linja-autoasemalla ryyppäämme kahvit kuskin pitäessä taukoa.

Torniosta matka ulkomaille, Ruotsin Haaparannalle, sujuu sutjakkaasti sillan yli ajaen. Aikoinaan sillalla oli tulli. Pyörimme hetken Rajalla På gränsen -kauppakeskuksessa, mutta Haaparannan Ikeaan emme sentään mene.

Jatkobussimme on kaksikerroksinen, ja yläkerran etupaikoilta on mahtavat näkymät. Puolentoista tunnin kuluttua jäämme tästä Haparanda–Luleå-bussista Tören kirkonkylään odottelemaan seuraavaa bussia. Juomme kioskissa kaffet ja käymme netissä.

Odottelu ei harmita, päinvastoin. Hidas matkateko tuntuu vain hyvin luonnolliselta. Jalmari kuuntelee musiikkia, minä teen käsitöitä ja ihailen maisemia. Neljän tunnin Töre–Kiruna-matkalla on aikaa torkuille. Ruotsalaisbussien penkit ovat niin mukavia, että uni tulee väkisin. Taakse jäävät Kalix, Överkalix ja Gällivare.

On jo ilta, kun saavumme Ruotsin pohjoisimpaan kuntaan, Kiirunaan. Sykähdyttävä keskiyön aurinko paistaa täydeltä taivaalta. Arktinen kesä lumoaa heti. Kaupunki sijaitsee 145 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen, joten kesällä aurinkoa piisaa. Viehättävä pikkukaupunki Aamulla kävelemme Hjalmar Lundbohmsgårdenin museon kahvilaan, joka on Kiirunan vanhimpia rakennuksia. Se rakennettiin vuonna 1895 kaivoksen toimitusjohtajan Hjalmar Lundbohmin asunnoksi. Esillä olevat vanhat valokuvat kertovat, että Hjalmarin vieraina kävivät muun muassa kuvataitelijat Carl Larsson ja Anders Zorn sekä kirjailija August Strindberg.

Istahdettuamme pöytään tarjoilija Anette Mattson tulee tervehtimään – suomeksi! Tilaamme hänen suosittelemansa vohvelit ja lakkahillon.

– Äiti tuli Tampereelta Kiirunaan rakkauden perässä. Opin häneltä suomen, mutta omat lapseni eivät sitä osaa. Ennen kävin Suomessa kesäisin, nyt aika menee mökillä, Anette kertoo.

Kiiruna on rakennettu korkealle Haukivaaralle. Näkymät ovat avarat, mutta vielä tärkeämpää on lämpötilaetu. Kun alhaalla Jukkasjärvellä on 30 astetta pakkasta, vaaralla on vain 10 astetta. Tuuli vie korkealla hyttysetkin. Talot on rakennettu kehämäisesti kuin suojamuuriksi tuulta vastaan.

Kiirunan keskustassa on leppoisaa: persoonallisia kivipatsaita, reheviä kukkaistutuksia ja ihmisiä istuskelemassa pääkadun pöytä-penkkiryhmissä. Coop-marketin ulkopuolella meänkielellä turiseva miesjoukko nautiskelee auringonpaisteesta.

Bongaan viehättävän Garnängeln-kangasliikkeen vanhassa talossa. Mutta ovessa on lappu: Vi är på sommarlovet. Näitä lappuja näkyy monessa liikkeessä heinäkuussa. Ruotsalaiset osaavat ottaa rennosti. Myös lounasaikaan näkyy Vi är på lunchen -lappuja. On kivempi mennä yhdessä lunssille!

Aurora B -vaatekaupassa kesämyyjä Lovisa Kurkio, 17, esittelee pohjoismaista designia, Marimekkoakin, mutta hän tuntee myös kaupungin kirpparit. Niihin haluan.

– Kiirunan kierrätyskeskuksessa Bumerangenissa käyn kolmekin kertaa viikossa tekemässä superhyviä löytöjä. Metsästän 50-luvun vaatteita ja Rörstrandin astioita. Käyn myös Punaisen ristin kirpparilla, Lovisa kertoo – englanniksi. Suomi ei häneltä taivu, mutta hänen isänsä osaa sitä.

Pitkä matka kaikkialle

Yleensä kylät kasvavat pikkuhiljaa, mutta Kiiruna perustettiin 120 vuotta sitten erämaahan kaivoksen ympärille. Ruotsin suurin kunta on pinta-alaltaan puolet Hollannista, mutta asukkaita on vain 23 000. Heistä noin 18 000 asuu kaupungissa, loput asukkaat Kiirunan 50 kylässä.

Maaseudulla elää rinnakkain ruotsalainen, saamelainen ja Tornionjokilaakson kulttuuri. Suomensukuinen asutus näkyy kylien nimissäkin: Jostojärvi, Kaalasjärvi, Käyrävuopio, Närvä ja Paksuniemi. Myös Luossavaarasta ja Kiirunavaarasta käytetään suomenkielisiä nimiä.

Etäisyydet ovat pitkiä. Keskustasta Norjan rajalle päin Riksgränseniin on 132 kilometriä. Suomeen puoleiseen nurkkaan Keinovuopioon on tietä pitkin 268 kilometriä. Suurin osa kunnasta on rakentamatonta maata, on 6000 järveä, seitsemän jokea ja Ruotsin korkein tunturi, Kebnekaise.

Koska Norjan Narvik on vain kolmen tunnin bussimatkan päässä, käväisen linja-autoasemalla kyselemässä aikatauluja. Haparoin asiaani ruotsiksi, mutta kuljettaja kääntää puheen meänkielelle.

– Mie olen Torniojokilaaksosta. Ossaan suomia.

Lars Poromaa kertoo asuneensa pitkään Etelä-Ruotsissa, mutta pohjoinen veti poikaansa.

– Mie tykkään ulkoelämästä, varsinkin kevättalvella ilmat ovat hyviä ja aurinko paistaa kuin Espanjassa. Täällä näkkee paljon turisteja, sillä ajan bussia Kiirunasta Narvikiin.

Kaupunkia siirretään

Kaivoskaupungissa täytyy toki vierailla kaivoksessa. Ostan turistitoimistosta retken LKAB:n eli Luossavaara-Kirunavaara Aktiebolagetin kaivokselle. Se on maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos.

Ajamme bussilla vierailukeskukseen, besökgruvaan, 540 metriä maan alle. Kaivostyötä tehdään tuhannessa metrissä ja siitä alaspäin. Opas kertoo kaivostoiminnasta ja sen tärkeydestä kaupungille.

Jotta kaivos säilyisi, ollaan valmiita jopa siirtämään kaupunkia. Neljä kilometriä pitkä malmisuoni laskeutuu Kiirunavaaran päältä vinosti kaupungin alle. Räjäytystekniikalla louhittava malmi aiheuttaa maan sisälle tyhjiä onteloita, joiden päältä maa hiljalleen romahtaa. Repeämävyöhyke on jo näkyvissä ja lähestyy kaupungin keskustaa. Kaupungintalon se saavuttaa noin 10 vuodessa. Koska rautamalmin uskotaan riittävän ainakin sadaksi vuodeksi, on kaupungin siirtäminen kannattavampaa kuin louhoksen hylkääminen.

Siirtoaikaa on 25–30 vuotta. Toistaiseksi on siirretty vasta rautatietä. Monia taloja aiotaan purkaa ja rakentaa uusia kauemmas. Kymmenesosa asukkaista joutuu jättämään kotinsa. Kulttuurihistoriallisesti tärkeät kaupungintalo ja kirkko siirretään kokonaisina!

Patikoiden Luossalle

Viimeinen tehtäväni matkani aikana on patikoida Luossavaaralle 724 metrin korkeuteen. Sinne kulkee viitoitettu, mukava reitti nimeltään midnattsolstigen eli keskiyön auringon polku. Se lähtee Camp Ripan -leirintäalueelta kaupungin reunamilta.

Istun Luossavaaralla kivennokassa ja annan katseeni kiitää upeisiin, avariin maisemiin. Tuntureita, metsiä ja järviä on silmänkantamattomiin. On tilaa hengittää. Tämä on mielenmaisemani.

Käännänpä katseeni vielä toiseen suuntaan. Kaupungintalon kello lyö kaksitoista. Tasaisesti tikittävän kellotornin takana seisoo valtava rautavuori, Kiirunavaara. Nostureita ja kuorma-autoja pörrää työn touhussa. Siellä on louhittu rautamalmia yli 100 vuotta ja jatketaan vielä toiset sata. Ilman kaivosta ei olisi Kiirunaa.

Sirpa ja Reijo Lyytikäinen viihtyvät Pärnussa. Kesäisin he nauttivat kaupungin vehreydestä, talvisin hiljaisuudesta.
Sirpa ja Reijo Lyytikäinen viihtyvät Pärnussa. Kesäisin he nauttivat kaupungin vehreydestä, talvisin hiljaisuudesta.

Sirpa ja Reijo Lyytikäinen muuttivat merenrantakaupunkiin, vaikkeivät ole uimareita. Pärnussa heitä viehättävät kodikkuus, näppäryys ja puistot.

Iltapäivän viisto valo kirkastaa värit. Se läikehtii Pärnun Koidula-puiston kukissa ja saa Sirpa Lyytikäisen oranssin hameen suorastaan hohtamaan.

Pärnussa kahdeksan vuotta asuneet Sirpa ja Reijo Lyytikäinen kävelevät päivittäin kaupungin puistoihin siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat heistä niin tavattoman kauniita. Ja ne ovat. Puistojen kukkatulva suorastaan hengästyttää.

– Ajattele, tämänkin väriloiston tilalla oli joskus kaatopaikka! Sirpa sanoo.

Pärnu on ollut alun perin linnake, ja Tallinnan portiksi kutsuttu kaariportti on ainoa 1600-luvulta säilynyt balttialainen portti.
Pärnu on ollut alun perin linnake, ja Tallinnan portiksi kutsuttu kaariportti on ainoa 1600-luvulta säilynyt balttialainen portti.

Kävely voittaa porealtaat

Pärnun 800-vuotinen historia ei ole pelkkää kukkaloistoa. Kun Sirpa ensi kerran 1980-luvulla kävi Pärnussa, kaupunki oli apean oloinen. Matkalta ei jäänyt mieleen yksikään puisto.

Vasta kymmenen vuotta myöhemmin Pärnu alkoi kiinnostaa Virossa viihtyvää pariskuntaa.

– Pikkukaupungin tiivis tunnelma veti meitä puoleensa. Täällä on samanlaista kuin meidän kotikulmillamme Porvoossa, vain leppeämpi ilma.

Itävaltalaistyylisessä ravintola Edelweississa on hyvä hinta-laatusuhde.
Itävaltalaistyylisessä ravintola Edelweississa on hyvä hinta-laatusuhde.

Kesäisin kaupunki tulvehtii turisteja, pitkällä rannalla saattaa lekotella kerralla kuusituhatta ihmistä. Hiekkaranta ja kylpylät, joita kaupungissa on ollut parisataa vuotta, ovat Pärnun vetonaulat.

– Me emme käy niissä koskaan, ne eivät ole meidän juttumme, Reijo nauraa.

Lyytikäiset eivät myöskään pulikoi kotikaupunkinsa kuuluisan matalassa rantavedessä.

– Mutta me kävelemme rannalla. Yli kahden kilometrin pituinen aallonmurtaja on mukava etappi, Reijo kertoo.

Aallonmurtaja on vaativa päivälenkkikohde.
Aallonmurtaja on vaativa päivälenkkikohde.

Koti kerrostalossa

Lyytikäiset ostivat nykyisen kerrostalohuoneistonsa, kun he jäivät Suomessa eläkkeelle. Jo sitä ennen he olivat monena vuonna lomiensa ajaksi vuokranneet kaupungista asunnon. He tutustuivat kaupunkiin lukemalla sen historiaa, opiskelemalla kielen ja tietysti kävelemällä.

– Elämä on huoletonta, kun kaikki on kävelyetäisyydellä, meri, puistot, kaupat, tori ja kahvilat.

Jos Lyytikäisille tulee vieraita, he esittelevät heille ensimmäiseksi puistot. Sitten kävellään merenrantaan, tarkastetaan vanha kaupunginportti ja istahdetaan yhteen Pärnun monista kahviloista.

– Kahvilat ovat todella viehättäviä, vaikka palvelukulttuurissa on vieläkin vähän parannettavaa, Sirpa toteaa.

Kevät on mukavinta ottaa vastaan Virossa. Se saapuu sinne hieman aikaisemmin kuin lahden yli Suomeen.

Virolaisten ystävien luona kyläillessä Sirpa on huomannut eroavuuksia niin kahvittelu- kuin keskustelutavoissa. Virossa emäntä esimerkiksi lohkoo aina tarjottavan valmiiksi.

– Kahvipöytäkeskustelussa virolainen lopettaa lauseen niin-sanaan. Kesti kauan ennen kuin tajusin, että se on eräänlainen piste, ei uuden keskustelun aloitus.

Rantaniityltä on mukava aloittaa lenkki.
Rantaniityltä on mukava aloittaa lenkki.

Huhtikuu tuo valkovuokot

Lyytikäiset viihtyvät Pärnussa läpi vuoden. Hiljaisen talven jälkeen kevät ja alkukesä koittavat Pärnuun aavistuksen aikaisemmin kuin Suomeen. Ensin saapuvat linnut, sitten turistit.

Sellaisia Lyytikäisetkin osaavat olla. Pärnusta on lyhyt matka naapuriin, Latviaan ja Liettuaan.

– Kun suomalaiset tulevat halvemman ruuan ja juoman perässä Viroon, täältä lähdetään samalla ajatuksella Liettuaan ja Latviaan, Reijo hymähtää.

Pärnun hiekkaranta on pitkä ja hienohiekkainen.
Pärnun hiekkaranta on pitkä ja hienohiekkainen.

Halpojen hintojen sijaan Lyytikäiset reissaavat elämysten ja eri kulttuurien perässä.

– Alle tunnissa Pärnusta pääsee matkustamaan Keski-Euroopan täysin katoliseen maailmaan.

Mutta kevät on Lyytikäisistä mukava ottaa vastaan Pärnussa. Katsella, kuinka se nousee maasta valkovuokkomattoina ja levittää värit taas ympäri kaupunkia.

Seikkaile Pärnussa!

Kahvilat

  • Pagaripoisid on ihana runsaudensarvi. Puhavaimu 11.
  • Kylpyläalueen klassikkopaikasta Rannakohvikista avautuu upea merinäköala. Ranna puiestee 3.
  • Luomukahviloita on useita. Mahedikissa kaikki tarjottavat valmistetaan itse. Puhavaimu 20.

Kahviloita Pärnussa riittää. Porkkanakakku on luomukahvila Mahedikista.
Kahviloita Pärnussa riittää. Porkkanakakku on luomukahvila Mahedikista.

Puistot

  • Kansallisrunoilija Lydia Koidulan mukaan nimetyssä puistossa solisee ja kukkii. Kuninga 25.
  • Lastenpuisto on vilkas. Sen paikalla oli ennen tori. Ruutlin ja Veekadin kulma.
  • Rantaniityltä lähtee kävelyreitti siltoineen. Upeat näkymät. Ranna puiestee 9.

Nähtävyydet

  • Pärnu Muuseum Rakkaus 1900-luvun alun taiteessa on teemana taidenäyttelyssä, joka on avoinna 31.5. asti. Pärnu Muuseum, Aida 3. parnumuuseum.ee
  • Viron ensimmäinen nykytaiteen museo perustettiin 1990-luvulla juuri Pärnuun. Uue kunsti muuseum, Esplanaadi 10. chaplin.ee
  • Barokkityylinen Tallinnan portti sijaitsee rannassa. Pärnu oli alun perin linnake ja tämä kaariportti on ainoa 1600-luvulta säilynyt balttilainen portti. Sen läpi kulki postitie Tallinnaan, siitä nimi. Kuninga tänav 1.
  • Pärnun rannasta löytyvät kaikki kylpylät. Kaunis Mudaravila, nykyisin Hedon Spa, on kaupungin vanhin kylpylä. Rakennuksen suunnittelukilpaan osallistui myös nuori Alvar Aalto, muttei voittanut. Ranna 1.

Kävelykadut ovat kivoja. Matkailu-infon osoite on Uus tänav 4.
Kävelykadut ovat kivoja. Matkailu-infon osoite on Uus tänav 4.

Ostokset

  • Huhtikuun alussa remontin jälkeen avautunut tori on eläväinen ostosparatiisi. Vihannekset, marjat ja hedelmät ovat tuoreita ja hinnat huokeat. Torilla myydään mitä eksoottisimpia maataloustuotteita, joten matkailija voi tehdä löytöjä. Vana Turg, Suur-Sepa 18.
  • Suosituin ostoskatu on kävely- ja ostoskatu Ruutli. Se pursuaa matkamuisto- ja käsityömyymälöitä.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 8/2017.

Upeasti uudistuneen Matkaoppaan numero 2/2018 saa matkailuhullun menojalan vipattamaan.

Matkaopas 2/2018 on värikäs lehti täynnä mielenkiintoista asiaa matkustamisesta. Lehdestä löydät artikkeleita muun muassa näistä matkakohteista ja -aiheista:

  • Itä-Euroopan helmet. Vertailimme Krakovan, Kiovan, Prahan, Ljubljanan, Zagrebin, Vilnan, Belgradin ja Budapestin matkakohteina. Kenelle mikäkin sopii? Mitä kaupungeissa kannattaa tehdä?
  • Gambiaan sijoittuva matkareportaasi paljastaa, että pieni maa on loistava valinta ensimmäiseksi Afrikan-kohteeksi. 
  • Julkkiskokkien ravintolat ovat nyt supersuosittuja Tukholmassa. Testasimme Pohjoismaiden parhaan ja neljä muuta.
  • Toimittaja matkusti Ranskan Bordeaux'n ja kurkisti alueen viinitarhoihin.
  • Millainen on Formula 1 -matka? Sellaisen 31 kertaa tehnyt reissaaja kertoo vinkkinsä.
  • Miten joku uskaltaa nousta vieraan auton kyytiin? Missä kannattaa liftata ja missä ei? Peukalokyydin ekspertti paljastaa niksinsä.
  • Eläinsafarit ovat nousussa lähellä ja kaukana. Valitsimme kuusi ihaninta.
  • Millainen reissaaja on maailman korkeimmalle vuorelle ensimmäisenä suomalaisena naisena noussut Carina Räihä?
  • 11-sivuinen Dublin-kaupunkiopas kertoo kaiken oleellisen iloisesta Irlannin pääkaupungista. 

Hae oma lukupakettisi! Matkaopas 2/2018 lehtipisteissä 14.3.