Kiiruna sijaitsee 145 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen.
Kiiruna sijaitsee 145 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen.
Toisin kuin luulisi, Kiiruna ei ole karua seutua. Vehreitä puistoja on paljon.
Toisin kuin luulisi, Kiiruna ei ole karua seutua. Vehreitä puistoja on paljon.
Keskustassa on leppoisa tunnelma.
Keskustassa on leppoisa tunnelma.
Ruotsalainen työelämä on rentoa. Pieni lankaliike on koko heinäkuun kiinni. Ehtiihän ne lankaostokset tehdä syksylläkin!
Ruotsalainen työelämä on rentoa. Pieni lankaliike on koko heinäkuun kiinni. Ehtiihän ne lankaostokset tehdä syksylläkin!
Kaupunki on rakennettu korkealle Haukivaaralle.
Kaupunki on rakennettu korkealle Haukivaaralle.
Kaivoksen merkitys alueelle näkyy keskustan lukuisissa patsaissa.
Kaivoksen merkitys alueelle näkyy keskustan lukuisissa patsaissa.
Kaupungintalon kellon alta löytyy suosittu kohtauspaikka.
Kaupungintalon kellon alta löytyy suosittu kohtauspaikka.
Keskustasta löytyy viehättäviä kahviloita.
Keskustasta löytyy viehättäviä kahviloita.
Cafe Safarissa saa Kiirunan parhaat erikoiskahvit ja leivonnaiset.
Cafe Safarissa saa Kiirunan parhaat erikoiskahvit ja leivonnaiset.
”Rakenna kirkko, joka on kuin Lapin kota”, ohjeisti Hjalmar Lundbohm arkkitehti Gustaf Wickmania. Paanukattoinen kirkko valmistui 1912. Se on upea ulkoa ja sisältä. Keskustan siirron myötä siirtyy kirkkokin, vuoteen 2035 mennessä.
”Rakenna kirkko, joka on kuin Lapin kota”, ohjeisti Hjalmar Lundbohm arkkitehti Gustaf Wickmania. Paanukattoinen kirkko valmistui 1912. Se on upea ulkoa ja sisältä. Keskustan siirron myötä siirtyy kirkkokin, vuoteen 2035 mennessä.
Persoonallinen kivipatsas koristaa pääkatua.
Persoonallinen kivipatsas koristaa pääkatua.
Maisemat ovat avarat ja etäisyydet pitkiä.
Maisemat ovat avarat ja etäisyydet pitkiä.
Kaupungin talot on rakennettu kehämäisesti kuin suojamuuriksi ympäriltä puhaltavaa tuulta vastaan.
Kaupungin talot on rakennettu kehämäisesti kuin suojamuuriksi ympäriltä puhaltavaa tuulta vastaan.
Tuntureita, metsiä ja järviä löytyy lähistöltä silmänkantamattomiin.
Tuntureita, metsiä ja järviä löytyy lähistöltä silmänkantamattomiin.
Kaupungin lähellä sijaitsevalle Luossavaaralle kulkee viitoitettu, mukava reitti nimeltään midnattsolstigen eli keskiyön auringon polku.
Kaupungin lähellä sijaitsevalle Luossavaaralle kulkee viitoitettu, mukava reitti nimeltään midnattsolstigen eli keskiyön auringon polku.
Kiirunan uusi keskusta rakennetaan Luossavaaran kupeeseen järven rantaan.
Kiirunan uusi keskusta rakennetaan Luossavaaran kupeeseen järven rantaan.
Luossavaaralta on upeat, avarat näkymät.
Luossavaaralta on upeat, avarat näkymät.

Kaivoksen ympärille syntynyt Kiiruna on kiinnostava pikkukaupunki.

Kiirunan Lindexissä alerekin kesämekkoja, kun viereisen leningin kimpussa oleva iloinen mamma kommentoi: Det är så söt på dig. Uskaltaudun kokeilemaan ruostunutta ruotsiani, ja pian kuulen, että koko ikänsä Kiirunassa asunut Greta Edlund, 78, oppi suomea vanhemmiltaan. Jatkamme siis suomeksi.

– Mie laulan Sånggruppen Kiruna Pensionärer -kuorossa vanhoja lauluja ja populäärejä iskelmiä, suomeksikin. Kulkurin valssi on suosittu numero. Keskiviikkoisin ja torstaisin käymme vanhainkodissa laulamassa, Greta kertoo.
Kohtaamisessa tiivistyy jotain tärkeää Kiirunasta: ihmisiä on helppo lähestyä, he ovat kiinnostuneita muista ja monet puhuvat meänkieltä.

Bussilla arktiseen kesään

Kesäisen Lapin kaipuu on kalvanut minua jo vuosia, mutta ajokortittomana helsinkiläisenä olen jättänyt asian sitten joskus -asteelle. Paatuneen interreilarin sisulla päätin lopulta matkata 1000 kilometriä Kiirunaan bussilla ja junalla. Siperian ja Intian junien marinoima 20-vuotias poikani Jalmari innostui matkasta ja lähti mukaani moikkaamaan Kiirunassa asuvaa ystävääni.

Suunnittelu on matkoissa puolet huvia. Netti on tehnyt siitä helppoa, sillä kulkupelien aikataulut selvittää nopsasti kotikoneella. Kiirunaan voisi lentääkin, yhdellä vaihdolla Tukholmassa, mutta hidas matkanteko, tunnelmien ja maisemien muuttuminen on minun juttuni.

Kuuden tunnin junamatkalla Helsingistä Ouluun ehdin lukea dekkarin ja virkata pipoa. Yövymme sukulaisissa ja lähdemme aamulla kolmen tunnin bussimatkalle kohti Torniota. Onnikka on kuin lapsuuden koulubussi! Veljekset Salmelan 80-luvun linja-auto on niin retro, että kuvaamme sitä kuin suurtakin nähtävyyttä.

Aamiaisleipien lomassa tuijottelemme ohi vilistäviä kirkonkyliä: Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo. Kemin linja-autoasemalla ryyppäämme kahvit kuskin pitäessä taukoa.

Torniosta matka ulkomaille, Ruotsin Haaparannalle, sujuu sutjakkaasti sillan yli ajaen. Aikoinaan sillalla oli tulli. Pyörimme hetken Rajalla På gränsen -kauppakeskuksessa, mutta Haaparannan Ikeaan emme sentään mene.

Jatkobussimme on kaksikerroksinen, ja yläkerran etupaikoilta on mahtavat näkymät. Puolentoista tunnin kuluttua jäämme tästä Haparanda–Luleå-bussista Tören kirkonkylään odottelemaan seuraavaa bussia. Juomme kioskissa kaffet ja käymme netissä.

Odottelu ei harmita, päinvastoin. Hidas matkateko tuntuu vain hyvin luonnolliselta. Jalmari kuuntelee musiikkia, minä teen käsitöitä ja ihailen maisemia. Neljän tunnin Töre–Kiruna-matkalla on aikaa torkuille. Ruotsalaisbussien penkit ovat niin mukavia, että uni tulee väkisin. Taakse jäävät Kalix, Överkalix ja Gällivare.

On jo ilta, kun saavumme Ruotsin pohjoisimpaan kuntaan, Kiirunaan. Sykähdyttävä keskiyön aurinko paistaa täydeltä taivaalta. Arktinen kesä lumoaa heti. Kaupunki sijaitsee 145 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen, joten kesällä aurinkoa piisaa. Viehättävä pikkukaupunki Aamulla kävelemme Hjalmar Lundbohmsgårdenin museon kahvilaan, joka on Kiirunan vanhimpia rakennuksia. Se rakennettiin vuonna 1895 kaivoksen toimitusjohtajan Hjalmar Lundbohmin asunnoksi. Esillä olevat vanhat valokuvat kertovat, että Hjalmarin vieraina kävivät muun muassa kuvataitelijat Carl Larsson ja Anders Zorn sekä kirjailija August Strindberg.

Istahdettuamme pöytään tarjoilija Anette Mattson tulee tervehtimään – suomeksi! Tilaamme hänen suosittelemansa vohvelit ja lakkahillon.

– Äiti tuli Tampereelta Kiirunaan rakkauden perässä. Opin häneltä suomen, mutta omat lapseni eivät sitä osaa. Ennen kävin Suomessa kesäisin, nyt aika menee mökillä, Anette kertoo.

Kiiruna on rakennettu korkealle Haukivaaralle. Näkymät ovat avarat, mutta vielä tärkeämpää on lämpötilaetu. Kun alhaalla Jukkasjärvellä on 30 astetta pakkasta, vaaralla on vain 10 astetta. Tuuli vie korkealla hyttysetkin. Talot on rakennettu kehämäisesti kuin suojamuuriksi tuulta vastaan.

Kiirunan keskustassa on leppoisaa: persoonallisia kivipatsaita, reheviä kukkaistutuksia ja ihmisiä istuskelemassa pääkadun pöytä-penkkiryhmissä. Coop-marketin ulkopuolella meänkielellä turiseva miesjoukko nautiskelee auringonpaisteesta.

Bongaan viehättävän Garnängeln-kangasliikkeen vanhassa talossa. Mutta ovessa on lappu: Vi är på sommarlovet. Näitä lappuja näkyy monessa liikkeessä heinäkuussa. Ruotsalaiset osaavat ottaa rennosti. Myös lounasaikaan näkyy Vi är på lunchen -lappuja. On kivempi mennä yhdessä lunssille!

Aurora B -vaatekaupassa kesämyyjä Lovisa Kurkio, 17, esittelee pohjoismaista designia, Marimekkoakin, mutta hän tuntee myös kaupungin kirpparit. Niihin haluan.

– Kiirunan kierrätyskeskuksessa Bumerangenissa käyn kolmekin kertaa viikossa tekemässä superhyviä löytöjä. Metsästän 50-luvun vaatteita ja Rörstrandin astioita. Käyn myös Punaisen ristin kirpparilla, Lovisa kertoo – englanniksi. Suomi ei häneltä taivu, mutta hänen isänsä osaa sitä.

Pitkä matka kaikkialle

Yleensä kylät kasvavat pikkuhiljaa, mutta Kiiruna perustettiin 120 vuotta sitten erämaahan kaivoksen ympärille. Ruotsin suurin kunta on pinta-alaltaan puolet Hollannista, mutta asukkaita on vain 23 000. Heistä noin 18 000 asuu kaupungissa, loput asukkaat Kiirunan 50 kylässä.

Maaseudulla elää rinnakkain ruotsalainen, saamelainen ja Tornionjokilaakson kulttuuri. Suomensukuinen asutus näkyy kylien nimissäkin: Jostojärvi, Kaalasjärvi, Käyrävuopio, Närvä ja Paksuniemi. Myös Luossavaarasta ja Kiirunavaarasta käytetään suomenkielisiä nimiä.

Etäisyydet ovat pitkiä. Keskustasta Norjan rajalle päin Riksgränseniin on 132 kilometriä. Suomeen puoleiseen nurkkaan Keinovuopioon on tietä pitkin 268 kilometriä. Suurin osa kunnasta on rakentamatonta maata, on 6000 järveä, seitsemän jokea ja Ruotsin korkein tunturi, Kebnekaise.

Koska Norjan Narvik on vain kolmen tunnin bussimatkan päässä, käväisen linja-autoasemalla kyselemässä aikatauluja. Haparoin asiaani ruotsiksi, mutta kuljettaja kääntää puheen meänkielelle.

– Mie olen Torniojokilaaksosta. Ossaan suomia.

Lars Poromaa kertoo asuneensa pitkään Etelä-Ruotsissa, mutta pohjoinen veti poikaansa.

– Mie tykkään ulkoelämästä, varsinkin kevättalvella ilmat ovat hyviä ja aurinko paistaa kuin Espanjassa. Täällä näkkee paljon turisteja, sillä ajan bussia Kiirunasta Narvikiin.

Kaupunkia siirretään

Kaivoskaupungissa täytyy toki vierailla kaivoksessa. Ostan turistitoimistosta retken LKAB:n eli Luossavaara-Kirunavaara Aktiebolagetin kaivokselle. Se on maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos.

Ajamme bussilla vierailukeskukseen, besökgruvaan, 540 metriä maan alle. Kaivostyötä tehdään tuhannessa metrissä ja siitä alaspäin. Opas kertoo kaivostoiminnasta ja sen tärkeydestä kaupungille.

Jotta kaivos säilyisi, ollaan valmiita jopa siirtämään kaupunkia. Neljä kilometriä pitkä malmisuoni laskeutuu Kiirunavaaran päältä vinosti kaupungin alle. Räjäytystekniikalla louhittava malmi aiheuttaa maan sisälle tyhjiä onteloita, joiden päältä maa hiljalleen romahtaa. Repeämävyöhyke on jo näkyvissä ja lähestyy kaupungin keskustaa. Kaupungintalon se saavuttaa noin 10 vuodessa. Koska rautamalmin uskotaan riittävän ainakin sadaksi vuodeksi, on kaupungin siirtäminen kannattavampaa kuin louhoksen hylkääminen.

Siirtoaikaa on 25–30 vuotta. Toistaiseksi on siirretty vasta rautatietä. Monia taloja aiotaan purkaa ja rakentaa uusia kauemmas. Kymmenesosa asukkaista joutuu jättämään kotinsa. Kulttuurihistoriallisesti tärkeät kaupungintalo ja kirkko siirretään kokonaisina!

Patikoiden Luossalle

Viimeinen tehtäväni matkani aikana on patikoida Luossavaaralle 724 metrin korkeuteen. Sinne kulkee viitoitettu, mukava reitti nimeltään midnattsolstigen eli keskiyön auringon polku. Se lähtee Camp Ripan -leirintäalueelta kaupungin reunamilta.

Istun Luossavaaralla kivennokassa ja annan katseeni kiitää upeisiin, avariin maisemiin. Tuntureita, metsiä ja järviä on silmänkantamattomiin. On tilaa hengittää. Tämä on mielenmaisemani.

Käännänpä katseeni vielä toiseen suuntaan. Kaupungintalon kello lyö kaksitoista. Tasaisesti tikittävän kellotornin takana seisoo valtava rautavuori, Kiirunavaara. Nostureita ja kuorma-autoja pörrää työn touhussa. Siellä on louhittu rautamalmia yli 100 vuotta ja jatketaan vielä toiset sata. Ilman kaivosta ei olisi Kiirunaa.

Pikkuruinen Vormsi sijaitsee Länsi-Virossa Haapsalun ja Hiidenmaan välissä. Lautta vie sinne päiväretkeilijän kolmessa vartissa. Parhaiten saareen tutustuu polkupyörällä.

Suomalaisille tuntemattomaksi jäänyt Vormsi on kiinnostava sekoitus puhdasta luontoa ja vaiherikasta historiaa.

Saaren kosteikoissa kiikaroivat varsinkin keväisin ja syksyisin lintubongarit. Rauhaa kaipaavat mittailevat sen metsämaita ja hiljaisia kyläteitä.

Monet paikannimet ovat edelleen ruotsiksi.

Hyväkuntoiset tiet suosivat pyöräilijää

Vormsi oli 1200-luvulta lähtien ruotsalaista aluetta. 1940-luvulla alkaneen neuvostomiehityksen aikana se oli suljettua aluetta, jonne pääsy oli luvanvaraista ja josta ei saanut lähteä merelle.

Silti ruotslaisten perintö jatkuu edelleen. Vormsi on ruotsiksi Ormsö, ”Käärmesaari”, ja tarinan mukaan nimi on peräisin Orm-nimiseltä viikingiltä. Monet paikannimet ovat edelleen ruotsiksi. Esimerkiksi satama on saanut nimensä Svibyn kylän mukaan.

Hullon kylä on saaren keskus.

Saarta kiertävät tiet yhdistyvät Hullon kylässä, joka on saaren keskus. Siellä on kauppa, posti ja majoitusta.

Polkupyörä on paras tapa tutustua Vormsiin. Tiet ovat hyväkuntoisia ja liikenne hiljaista. Pyörän voi vuokrata jo Haapsalusta tai sitten perillä Vormsilla.

Retken kruunaa ateria ravintola Krog No14:ssä, joka sijaitsee Hullon ja sataman välisen tien varrella.

Näin pääset Vormsiin

  • Rattad-Vapaaeg vuokraa 1.5.−30.9. polkupyöriä Haapsalussa, Karja tänav 22. Puh. +372 521 2796. tiinakoplik@hotmail.com
  • Vormsin satamassa vuokrataan myös polkupyöriä. Puh. +372 51 78 722. rent@vormsi.ee
  • Lautta Vormsin saarelle liikennöi Rohukülan satamasta noin kuusi kilometriä Haapsalusta.
  • Edestakainen matka 6,40 e. Polkupyörä 2 e.
  • Katso aikataulut tästä.
  • Hullon kylässä sijaitseva vierastalo Elle-Malle tarjoaa majoitusta ympäri vuoden. Myös polkupyöriä vuokrataan. Puh. +372 564 72854. ellemalle@gmail.com
  • Ruokaravintola Krog No14, Hullo. Puh. +372 514 1418. krog@krog.ee

Kykladien saaristo hehkuu lämpöä pitkälle syksyyn. Santorini on saarista suosituin. Seikkailijalle sopivat Tinos, Syros, Mykonos, Delos ja Andros.

1. SANTORINI

Maailman valokuvatuin auringonlasku

Seitsemältä on jo myöhäistä. Jos haluaa istua mukavasti auringon painuessa mereen, sopiva paikka pitää varata hyvissä ajoin. Oian kylään pakkautuu illallisaikaan tuhansia turisteja, kännykkäkamerat napsuvat.

Pinta-alaan nähden Santorinilla on enemmän matkailijoita kuin millään muulla Kreikan saarella, 1,5 miljoonaa vuodessa. Asukkaita on vain 12 000.

Saaren suosio perustuu jylhiin maisemiin mereen romahtaneen tulivuoren reunalla. Jyrkät, kapeat tiet vievät söpöihin pikkukyliin,
kuten Pyrgosiin, vaaleahiekkaiselle Monolithos-rannalle ja Faroksen majakalle. Saaren ajaa autolla päästä päähän noin tunnissa.

Huono puoli on korkea hintataso. Kolmen ruokalajin illallinen keskitason ravintolassa maksaa noin 50 euroa. Parhaat ateriat nautin Exo Gonian kylän Metaxy Mas -tavernassa ja Perivolos-rannan Sea Sidessa. Edullisinta on ostaa ruokaisia piirakoita leipomoista.

Ota mukaan hyvät kengät. Jos kunto kestää, kävele Skaroksen lohkareelle ja sieltä rantaan.

  • Viikko alkaen noin 600 e. Syys–lokakuu on miellyttävää matkustusaikaa.
  • santorini.gr

2. TINOS

Kappale aitoa kreikkalaista arkea

Kalastajat lasteineen saapumassa Tinoksen kaupungin keskustaan.
Kalastajat lasteineen saapumassa Tinoksen kaupungin keskustaan.

Tinoksen pääkaupungin satamakadulta nousee kukkulaa kohti leveä Leoforos Megalocharis -katu. Kadulla on pehmustettu kaista pyhiinvaeltajille, jotka konttaavat Panagia Evangelistran kirkkoon suutelemaan ihmeitä tekevää ikonia.

15. elokuuta kaistalla on ruuhkaa, kun kymmenettuhannet uskovat juhlivat Neitsyt Mariaa.

Muulloin Tinos on aito rauhallinen kreikkalaiskaupunki, jonka kivikujien liha- ja kalakauppojen, leipomoiden, souvlakikioskien ja kahviloiden luona on kivaa kuhinaa. Kalakaupan Markos-pelikaani kulkee vapaana.

Saarella on enimmäkseen kreikkalaisia matkailijoita, lentokenttä puuttuu.

Konttaava pyhiinvaeltaja rukoilemassa apua lapsettomuuteensa.
Konttaava pyhiinvaeltaja rukoilemassa apua lapsettomuuteensa.

Malamatenia-tavernassa saa Tinoksen yrttimakkaraa ja meizanosalataa, viereisen kirkon pihassa pidetään ristiäisjuhlia.

Kyliin pääsee bussilla. Panormos mon rauhallinen kalastajakylä, Volaxissa on korinpunojia. Dio Horian keskiaikaisesta kylästä on upeat maisemat merelle.

Saarella on 15 kilometriä hiekkarantaa. Moni ranta on autio suurimman osan vuodesta.

  • Lennä Ateenaan, ota bussi Rafinan satamaan, josta lautta vie perille kahdessa tunnissa.
  • tinos.gr

3. DELOS

Saaren kokoinen ulkoilmamuseo

Jotkut Deloksen patsaat ovat alkuperäisten kopioita.
Jotkut Deloksen patsaat ovat alkuperäisten kopioita.

Kun kävelee tuhansia vuosia vanhoissa kortteleissa, tulee epätodellinen tunne. Yleensä antiikin patsaat ja esineet ovat vitriineissä, mutta täällä ihailemme niitä raunioituneiden talojen ja temppelien sisäpihoilla. Monissa rakennuksissa on hienot mosaiikkilattiat.

Delos on Unescon maailmanperintökohde ja Kreikan merkittävimpiä arkeologisia alueita. Mytologiassa se tunnetaan jumalsisarusten Apollonin ja Artemiin synnyinsaarena.

Saarella ei ole mitään suojaa auringonpaisteelta, joten varaa peittävä vaatetus, aurinkovoidetta ja tarpeeksi juotavaa. Monilla on sateenvarjot päivänvarjona. Onneksi museon yhteydessä on pieni kahvio, josta saa kylmää juotavaa.

Hellenistisellä ajalla noin 100 eaa. Deloksella oli 30 000 asukasta, ja satama oli Välimeren vilkkaimpia. Nyt saarella asuu vain muutama kesätyöntekijä.

Kreikan valtio antoi paikan työmaaksi ranskalaisille arkeologeille vuonna 1872, ja siitä alkaen tutkittavaa on riittänyt. Kuuluisimmat jäännökset ovat leijonat, jotka sijoitettiin museoon. Esillä on kopioita.

Delokselle kannattaa ottaa uimapuku mukaan, sillä saari on täynnä rauhallisia kivirantoja.

  • Delokselle pääsee kesäisin laivalla Naxokselta ja Mykonokselta, josta laivalippu maksaa 20 e. Museolippu 6 e.
  • odysseus.culture.gr

4. MYKONOS

Bilettäjän paratiisi

Mykonoksen rantabaareissa näyttäydytään päivin öin.
Mykonoksen rantabaareissa näyttäydytään päivin öin.

Mereltä katsottuna Mykonos on kaunis, puhdas ja täydellisyydessään jopa hieman epätodellinen. nLaiva jää parin kilometrin päähän kaupungista, mutta satamasta tulee vesibussi vastaan.

Kaupunki on syötävän söpö, sinivalkoisia taloja, valkoisiksi kalkittuja kujia, laatuputiikkeja ja trendikkäitä kahviloita.

Sokkeloiset kujat ovat täynnä yllätyksiä. Kulman takana voi olla pramea kenkäliike tai pittoreski taidegalleria. Ylihinnoiteltu drinkki kannattaa juoda pikku-Venetsiassa tuulimyllyjen kupeessa. Ravintolapöydät ovat valaistun merenpohjan vieressä.

Mykonos on Santorinin ohella Kreikan kalleimpia paikkoja. Se on kreikkalaisen ja kansainvälisen suihkuseurapiirin suosikki.

Vapaa ilmapiiri viehättää seksuaalivähemmistöjä, ja sateenkaarilipuilla merkityissä baareissa bileet jatkuvat aamuun. Tunnelma on suvaitsevainen, ja heterot ja homot bailaavat sulassa sovussa.

Paradisen ja Super Paradisen rannoilla tanssitaan pöydillä ja muhinoidaan aurinkotuoleilla, mutta rauhaakin saarella riittää.

  • Tinokselta pääsee Mykonokselle monta kertaa päivässä. Matka kestää 20 minuuttia.
  • mykonos.gr

5. ANDROS

Vaatii vaivannäköä

Saaren pääkaupunkiin Androkseen tulemista ei haluta tehdä liian helpoksi. Satama on Gavriossa saaren länsirannikolla tunnin
bussimatkan päässä kaupungista.

Bussi keskustaan kiemurtelee kaunista reittiä rannikkoa pitkin. Matkalla näkyy hiekkaisia uimapoukamia. Reitti kulkee läpi Batsin kylän, jossa on eniten rantaturismia.

Andros on elegantti, rauhallinen ja vehrein kaikista Kykladeista. Vaikuttaa siltä, että saarella olisi vain paikallisia. Monilla varakkailla kreikkalaisilla on siellä asuntoja.

Kaupunkia halkoo pitkä pääkatu, jonka varrella on vaaleanpunaisia ja keltaisia taloja, erikoisliikkeitä ja kahviloita. Kaupungin sievä vanha osa on rakennettu kapealle kannakselle.

Kato Kastro on vanha linnake piskuisella saarella. Sinne voi kävellä tai kontata ikivanhaa kaiteetonta jyrkkää kaarisiltaa pitkin. Moni ui kaarisillan alla. Toinen uimapaikka on pienen keskusaukion kiviportaiden alapäästä mavautuva pitkä hiekkaranta.

Taksimatka satamasta kaupunkiin maksaa 45 euroa, bussimatka 5 euroa.

  • Laivalla Rafinasta Androkselle kahdessa tunnissa.

6. SYROS

Hieman kuin Italiassa

Laiva lipuu lahdenpoukamaan, Kykladien saariryhmän hallinnollisen pääkaupungin keskustaan. On pakko nielaista ihastuksesta, sillä Ermoupoulin kaupunki nousee amfiteatterimaisesti kahden kukkulan välistä.

Kaupungissa on vähän italialaistyylinen tunnelma. Sitä sanotaankin Pikku-Milanoksi. Keskustoria ympäröivät isot uusklassiset hallintorakennukset, joiden kivijaloissa on varjoisia kahviloita ja baareja.

Illalla aukiolla on leppoisa tunnelma. Lapset juoksevat kauniiksi hioutuneilla marmorilaatoilla ja vanhemmat seurailevat heitä nauttien samalla ouzoa ja mezealkupaloja. Lähistön kapeilla basaarikujilla on pieniä putiikkeja.

Kannattaa kiivetä marmoriportaita ylös kukkulalle, jossa on viehättävä keskiaikainen Ano Syros -kaupunginosa. Agios Giorgiosin kirkolta näkee 1200-luvulla rakennettuja taloja ja meren yli Tinokselle ja Delokselle.

Ermoupoli ei ole rantakohde, mutta Galissan ja Poseidonian kylissä on kauniit rannat. Taksi Galissaan maksaa 20 euroa.

  • Syrokselle pääsee Pireuksen satamasta mAteenasta ja Tinokselta tunnissa.
  • siros.gr

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 16/2017.

Maijuliisa
Seuraa 
Liittynyt23.8.2018

Täältä löydät Kreikan helmet – lue vinkit kuuteen ihanaan matkakohteeseen

Me kävimme muutma vuosi sitten Santorinillä, ja olihan ne maisemat mahtavat. En kuitenkaan kyllä suosittele niille joilla on yhtään jalkavaivoja, sillä siellä pääsee kyllä sitten kiipeemään ihan tarpeeksi. Tai kait se riippuu mistä on ottanut hotellin, mutta varmasti on "jalkaystävällisempiäkin" (onko tuo suomenkielen sana :) ) paikkoja Kreikassa.
Lue kommentti

Miu mau!