Pysähdy Kolin kauneuteen: "Täällä ei tarvitse suorittaa"

Leena Kangasaho, 64, ja Kirsti Hassinen, 65, entiset kollegat, seisovat Ukko-Kolin huipulla ja ihailevat yli Pielisen avautuvaa, Suomen tunnetuinta kansallismaisemaa.

Ystävysten jaloissa painaa päivän vaellus. He ovat kiertäneet Kolin kansallispuiston metsäpoluilla ja rehevillä ahoilla ja lopuksi kiivenneet Ukko- ja Paha-Kolille lähes 350 metrin korkeuteen. Nuotiolounas on nautittu Ikolanaholla, vuokratuvan pihapiirissä. Nokipannukahvin maku tuntuu vielä suussa.

Kirsti muutti aivan kansallispuiston kupeeseen Kortelahteen viitisen vuotta sitten.

– Tiesin heti, että tämä on minun paikkani, kun astuin talon pihapiiriin. Kodistani on suorat näkymät Kolin vaaroille. Maisema on erilainen vuoden jokaisena päivänä, Kirsti sanoo.

"Vähintään Ukko-Kolin maisema käydään katsomassa."

Vaellukseen kuuluu nokipannukahvi.

– Tästä ei tunnelma enää parane! Kirsti pitää taukoa.

Alun perin Kirsti alkoi miettiä muuttoa Kolille retkeilyinnostuksen saatuaan.

– Elämäntilanteeni muuttui, ja minun piti opetella kulkemaan luonnossa omin päin. Tänne uskaltaa kokematonkin tulla yksinäänkin vaeltamaan ja kulkemaan metsässä ja poluilla. Reitit on viitoitettu niin hyvin, ettei eksymään pääse. Sain silloin vakavan ”Kolibakteeritartunnan”, ja se ei ole hellittänyt vieläkään!

Kontiolahdella asuvalla Leenalla kertyy matkaa Kolille 60 kilometriä.

– Meillä on tapana lähteä pitkän matkan vieraidemme kanssa käymään Kolilla. Vähintään Ukko-Kolin maisema käydään katsastamassa, mutta etenkin kesäisin tehdään pitempiäkin retkiä eväiden kera. Koli on upea myös talvella tykkylumen peittämine puineen.

"On tärkeää, että ainakin jossakin maisemat pysyvät samanlaisina."

Polkuja riittää kilometrin mittaisita aina 60 kilometrin pituisiin reitteihin.

Juhani Ahon jalanjäljillä

Kolin ikimetsien rauha, jylhät näkymät vaaroilta yli Pielisen ja kaskiperinteen muovaamat niityt ovat vetäneet aina kulkijoita puoleensa. Maisemasta innostuivat jo Suomen kultakauden taiteiden suuret nimet Jean Sibelius, Eero Järnefelt ja Juhani Aho.

Jonkin verran näkymät ovat toki niistä ajoista muuttuneet, mutta ainakin kansallispuiston alueella muutos tapahtuu luonnon ehdoilla.

– Nykyelämä on kiireistä ja täynnä muutosta. Siksi on tärkeää, että ainakin jossakin maisemat pysyvät samanlaisina. Koli merkitsee minulle paljon myös siksi, että olin 1990-luvun alussa ajamassa kansallispuiston perustamista. Puistoa vastustaviakin kantoja oli, mikä tuntuu nyt vähän hullulta, Leena sanoo.

"Täällä ei tarvitse suorittaa."

Leenalla on vain lyhyt ajomatka vaellusreittien äärelle. Kirsti asuu Kolilla.

Kirsti harrastaa valokuvausta ja kehuu Kolin taianomaista valoa.

– Jos malttaa pysähtyä ja olla aivan hiljaa, maisema yllättää. Täällä ei tarvitse suorittaa. Minäkin, joka saan asua tässä maisemassa, joudun välillä oikein pinnistelemään pysähtyäkseni, Kirsti sanoo.

Kylpy kruunaa vaelluksen

Tämänkertaisen vaelluksen päätteeksi Leena ja Kirsti menevät kylpylään rentoutumaan. Myös kylpylän ikkunoista näkee Kolin järvimaiseman.

– Etenkin talven hiihtoreissun tai lumikenkävaelluksen päälle saunan lämpö ja uinti maistuvat.

Leena Kangasaho, Kontiolahden lukion entinen matematiikan opettaja, on tuore eläkeläinen. Hän aikoo opiskella eläkepäivillään muun muassa uusia kädentaitoja, esimerkiksi keramiikkaa – ja pitää huolta itsestään.

– Retki Kolille on yksi tapa pitää yllä kuntoa. Elämästä pitää nauttia ja itseään on hyvä vähän hemmotellakin. Minulle hemmottelua ovat myös marja- ja sieniretket. Poimintaretkillä unohtuvat mahdolliset vaivat ja kolotukset. Mustikka- ja puolukkasaaliista on riittänyt monena vuonna muillekin annettavaksi, Leena sanoo.

Kolia kelpaa näyttää ulkomaalaisillekin.

Kirstin ja Leenan Koli-vinkit

• Perinnepihapiireissä Ollilan, Seppälän ja Mattilan tiloilla voi tutustua entisaikojen elämänpiiriin ja maatiaiskanoihin, lehmiin sekä lampaisiin.
• Kolin kylällä näkee vanhaa kylämaisemaa ja rakennuksia.
• Räsävaaran näköalatorni ja laavu. Näköalatornista on hienot näkymät Pieliselle ja Kolin vaaroille.
• Tiettävästi Suomen vanhin opastettu luontopolku vuodelta 1898 lähtee Kolin satamasta Ukko-Kolia kohti.
• Hyväkuntoiselle retkeilijälle sopii 60 kilometrin mittainen Herajärven kierros, johon kannattaa varata aikaa 3–4 päivää.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2014.