Tee tulppaanireissu Hollantiin – Keukenhof on kevään kaunein matkakohde

Parinkymmenen kilometrin päässä Amsterdamista kukoistaa Keukenhofin puutarha, sipulikukkien maailmannäyttämö.

Lippujonossa puhutaan niin montaa kieltä, että laskuissa menee sekaisin. Posetiivin hilpeä soitto ja ylihintaisia mansikoita kauppaavat myyjät toivottavat vierailijan tervetulleeksi.

Metsäiset polut lähtevät risteämään eri suuntiin, ja kaikkialla kukkii loputtomasti tulppaaneja, narsisseja ja muita sipulikasveja. Sormi kramppaa kameran laukaisunapilla. Miten tulppaaneita voi olla näin paljon! Suuria, pieniä, korkeita, matalia. Yksivärisiä, kirjavia, raidallisia, pörheitä ja pitsimäisiä.

Kuuluisin on tietenkin musta tulppaani.

Beatrix-paviljongin orkideat hehkuvat.

Miljoona vierailijaa

Hollanti sekosi tulppaanimaniasta jo 1700-luvulla. Maa rakastaa tulppaanejaan edelleen, mutta Keukenhof on muutakin.

Kausi alkaa maaliskuussa krookuksilla ja syvänsinisillä helmililjoilla. Huhtikuun alussa kukkivat vaaleanpunaisina magnoliat ja kirsikkapuut. Sitten hehkuvat hyasintit lukuisissa väreissä ja valtavan suurin kukin. Narsisseja on vain keltaisen eri sävyissä, mutta muotoja ja kokoja riittää, kerrotut kukat sekoittaa pikavilkaisulla ruusuun.

Vuonna 1950 yleisölle auennut Keukenhof on Hollannin tärkeimpiä nähtävyyksiä. Siellä käy yli miljoona vierailijaa joka kevät, valtaosa heistä tulee ulkomailta. Puisto on niin suuri, että sekaan mahtuu hyvin.

Keukenhof oli alun perin 1400-luvulla Teylingenin linnan keittiöpuutarha, jota sen nimikin tarkoittaa. Keukenhofin linna rakennettiin vasta 1641.
Amsterdamin kuuluisan Vondelparkin suunnittelija Jan David Zocher piirsi poikansa kanssa linnan puutarhan uusiksi 1850-luvulla.

Kanava-ajelun voi varata etukäteen.

Paikka ei ole vain turisteja varten. Tärkeintä on olla Hollannin kukkaviljelijöiden näyteikkuna, jossa kaupalliset ostajat näkevät kasvit.

Tiesitkö? Sipulit lähetetään postitse Suomeen vasta istutusaikaan.

Puutarhurit työskentelevät kymmenen kuukautta vuodesta. Syksyisin istutetaan maahan käsivoimin seitsemän miljoonaa kukkasipulia kolmeen kerrokseen, mikä takaa kaksi kuukautta jatkuvan väriloiston.

Yksi Keukenhofin sadoista työntekijöistä on Hans Barbasson, joka rikkaruohojen kitkennän ohessa vastailee auliisti vieraiden kysymyksin. Hän on työskennellyt Keukenhofissa 27 vuotta.

– Pidän eniten tulppaaneista, etenkin liekinvärisistä, Barbasson sanoo.

– On niin paljon kauniita kukkasia. Narsisseista pidän myös kovasti.

Hans Barbasson on tehnyt puutarhatöitä 27 vuotta.

Tulppaanimaniaa

Suurin osa Keukenhofista on suunniteltu englantilaisen puutarhan malliin. Maasto kumpuilee lempeästi ja polut kiemurtelevat puiden seassa. Tuloksena on viehättävän luonnontilainen tunnelma, kuin satumetsässä. Puistosta löytyy myös Versailles'n puutarhan tyyliä: säteittäiset polut ovat viivasuoria.

Historiallisessa puutarhassa voi tutustua esimerkiksi alkuperäisen kaltaisiin tulppaaneihin, jotka ovat hyvin lyhyitä, ja raidalliseen lajikkeeseen, joka käynnisti tulppaanimanian.

Romanttinen puutarha on tarkoitettu lemmenpareille, joista jotkut ottavat siellä hääkuvansakin. Rantapuutarha on karu, tuulen tuivertama, mutta sielläkin kasvaa tulppaaneja.

Joka vuosi vaihtuvaa kukkamosaiikkia pitää ihailla korokkeelta ylhäältä päin.

Helmililjat hehkuvat koboltin värisinä.

Inspiraatiopuutarhoissa on tarjolla erilaisia kekseliäitä ratkaisuja, joista kotipuutarhuri voi ottaa mallia. Tulppaaneja voi kasvattaa vaikkapa ämpärissä, puuarkussa tai lampunjalassa, sekä tietenkin sinivalkoisessa Delftin posliinissa.

Sisäpaviljongeissa on kukkanäyttelyitä, joista suurin osa vaihtuu viikon parin välein.

Erityisen komea on Beatrix-paviljonki orkideoineen ja flamingonkukkineen. Ne näyttävät melkein liian täydellisiltä ollakseen totta.

Kukkatuliaisia 

Entä lepopaikat? Puiston terasseille voi istahtaa syömään tai kahville. Mahdollisesti mukana olevat lapset saa parkkiin leikkipuistoon, jossa on kotieläimiä paijattavaksi. Pikkukärryissä myydään jäätelöä.

Tuliaiseksi voi ostaa samoja tulppaaneja, joita on juuri ihastellut puistossa. Siinä missä Amsterdamin putiikit myyvät yleensä ylivuotisia huonolaatuisia sipuleita, Keukenhof toimittaa tuoreet sipulit syksyllä postitse tilaajan kotiin, myös Suomeen.

Belgialaiset Freddy ja Beatrice Hauglustaine tulevat joka kevät kahdeksi päiväksi naapurimaahan. Ensimmäisenä päivänä he käyvät Keukenhofissa, toisena he ihastelevat Bloemencorso-kukkaparaatia.

Belgialaiset Freddy ja Beatrice valitsevat pihaansa joka vuosi uudet kukat.

Joka vierailuun kuuluu uusien kukkien valitseminen omaan pihaan.

– Ei ole helppo valita näin paksusta kuvastosta, Freddy nauraa.

– Tutkin valikoimaa myös netissä, vaikka ei se toki samalta näytä kuin täällä. Suosikkini on on narsissi, se edustaa uutta vuodenaikaa. Toisella sijalla ovat tietysti tulppaanit.

Keukenhofia ympäröivät raidalliset tulppaanipellot, joiden kukat menevät myyntiin ympäri maailman. Ne näkee puiston takareunasta tuulimyllyn vierestä. Mylly rakennettiin 1800-luvulla Groningenissa toisella puolella Hollantia ja siirrettiin tänne 1950-luvulla.

Myllyltä lähtee venekiertoajelu peltojen välissä kulkeville kanaville. Liput kannattaa varata etukäteen verkosta, sillä alus on pieni.
Keukenhofista voi vuokrata myös pyörän, jolla polkea peltojen ympäri maalaismaisemassa. Samalla voi piipahtaa Lissen keskustaan, jossa on useita hyviä ravintoloita.

Brasilialainen Grau Hekking pyöräilee tyttärineen tulppaanipeltojen välissä. Perhe on asunut puoli vuotta Keukenhofin vieressä.

– Olen kotoisin Amazonilta eikä siellä ole mitään tällaista, Grau sanoo.

Eikä kyllä missään muuallakaan.

Pyörän saa lainaksi kympillä, tandemin 25 eurolla.

Varaa matka!

• Keukenhof on avoinna 22.3.–13.5. Paras vierailuaika on huhtikuussa. Vältä lippujono ja tule puistoon heti aamusta tai osta lippu netistä.
• Kukkavuoden päätapahtuma on Bloemencorso-kulkue 21.4. Paraatin vaunut on koristeltu valtavilla kolmiulotteisilla kukkaveistoksilla. Tuoksu on huumaava.
• Meno-paluulento Helsingistä alkaen 180 e. Schipholin kentältä bussi 858.
• Lisätietoja netistä: keukenhof.nl.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.