Tähtitieteilijä Ilkka Sillanpää antaa vinkit kesän odotetuimman vieraan ymmärtämiseksi.
1. Huh, kuumaa!
Astronautitkaan eivät mene auringon lähelle.
– Silloin tulisi todella tukalat oltavat, tähtitieteilijä Ilkka Sillanpää kuvailee aurinkoa lähestyvän astronautin tunnelmia.
– Aurinkoa tarvitsee mennä vain vähän lähemmäksi kuin me nyt maapallolla olemme, kun lämpötila astronautilla jo nousee liian kuumaksi.
Lähiplaneettamme Venuksen kohdalla lämpötila nousee 60 asteeseen. Merkuriuksen tietämillä lämpötila huitelee jo 200 asteessa.
– Hitaasti pyörivän Merkuriuksen auringonpuoleinen pinta voi olla jo yli neljäsataa astetta, Sillanpää toteaa.
Avaruusalus voisi Sillanpään mielestä lähestyä aurinkoa suojin ja peilein varustettuina. Lopulta auringon hiukkaset kuitenkin vaurioittaisivat peiliä ja suoja alkaisi pehmetä ja sulaa kuumuudessa.
2. Keskitalvi onkin valon juhlaa
Aurinko on meistä 147 – 152 miljoonan kilometrin päässä. Etäisyys siis vaihtelee.
– Välimatkaa on reilut 152 miljoonaa kilometriä heinäkuun alussa ja noin 147 miljoonaa kilometriä tammikuun alussa. Maapallo saakin enimmillään seitsemän prosenttia enemmän valoa keskitalvella kuin heinäkuun alussa, Sillanpää sanoo.
Valolla ei kuitenkaan Suomessa juhlita, sijaintimme vuoksi.
3. Maan ja auringon etäisyys on helppo laskea
Täsä nyrkkisääntö auringon etäisyyden laskemiseksi: Etäisyytemme auringosta on noin sata kertaa auringon läpimitta, 1,4 miljoonaa kilometriä.
– Aurinko on kätevästi noin sata kertaa suurempi kuin maapallo. Jos Aurinko olisi tavallisen puutarhaomenan kokoinen, maapallo olisi suhteessa siihen läpimitaltaan vain yhden millimetrin luokkaa. Maan ja Auringon välimatka olisi silloin kymmenen metriä, Ilkka Sillanpää selittää.
4. Mitä aurinko häärää?
Avaruussäätä eli auringon aktiivisuuden aiheuttamia ilmiöitä maan ilmakehässä ja lähiavaruudessa seurataan Ilmatieteen laitoksella.
– Auringon aktiivisuuden aiheuttamat ilmiöt voivat olla haitallisia. Ne tosin ovat haitallisia lähinnä ihmiskunnan käyttämälle tekniikalle ja suhteellisen harvoin, Ilkka Sillanpää kertoo.
Kun auringossa puhaltaa tavallista nopeampi aurinkotuuli, auringossa tapahtuu roihuja tai magneettisia purkauksia, on aurinko aktiivinen.
– Aktiivisuus voi pahimmillaan vaurioittaa satelliitteja ja lisätä astronauttien tai maan napojen revontulialueilla lentävien lentokoneiden miehistöjen saamaa säteilyannosta, Sillanpää sanoo.
Suuren avaruusmyrskyn äärimmäinen seuraus voisi olla myös sähköverkon kaatuminen sähköisten häiriöiden vuoksi. Satelliittiyhteyksien häiriöt, radioliikennehäiriöt ja gps-paikannuksen virheet ovat auringon aktiivisuuden aiheuttamia lievempiä haittoja.
5. Kuunvalossa ei rusketu
Kun täysikuu loimottaa taivaalla, se oikeastaan hohkaa Maahan voimakkaan näköistä auringonvaloa. Kuunvalossa ei kuitenkaan rusketu.
– Täydenkuun valo on enimmilläänkin vain yksi miljoonasosa Auringon valovoimasta. Lisäksi ruskettumista aiheuttava ultraviolettivalo heijastuu kuusta vielä näkyvää valoa heikommin, Sillanpää selventää.
6. Sopivan kokoinen
Tähtenä aurinko on juuri passelin kokoinen. Vielä miljardeja vuosia elossa pysyvä aurinko on elämän mahdollistava vakaa valonlähde. Huonomminkin voisi olla.
– Tähtien koko ja kirkkaus vaihtelee hurjasti. On tähtiä jotka ovat miljoonia kertoja meidän Aurinkoamme massiivisempia, ja on myös pieniä kääpiötähtiä jotka painavat vain kymmenesosan Auringosta. Todella suuret tähdet loistavat vain joitakin satoja miljoonia vuosia, mikä on kosmisesti lyhyt aika. Toisaalta suurin osa tähdistä on Aurinkoa pienempiä punaisia kääpiöitä, jotka ovat paljon aurinkoa himmeämpiä tähtiä, Ilkka Sillanpää vertaa.
7. Ydinenergiaa vai aurinkoenergiaa?
Auringon näkyvä pinta on roihuavan kuumaa, 5500-asteista. Syvällä auringon ytimessä, missä Auringon lämmön aikaansaava ydinfuusio tapahtuu, asteita on noin 15 miljoonaa.
– Täällä maassa me parhaillaan yritämme päästä selville siitä, kuinka me voisimme tuottaa ydinenergiaa puhtaasti fuusiolla kuten aurinkokin, Ilkka Sillanpää vinkkaa.
Vinkki: Näinkin voit katsoa aurinkoon
Auringon pinnan muutoksia voit seurata täältä: http://sdo.gsfc.nasa.gov/data/
– Kun Auringon kuvia tähden aktiivisina aikoina katsoo, tuntuu hurjalta muistaa, että koko maapallo on vain sadasosan kokoinen auringosta eli paljon pienempi kuin monet auringon roihupurkaukset. Onneksi välissä on 150 miljoonaa kilometriä, Ilkka Sillanpää toteaa.
PS.
Seuraa avaruussäätä täällä: http://ilmatieteenlaitos.fi/avaruussaa
