Muska Babitsin, 67, ja Hande Salakka, 68, ovat eläneet rinta rinnan 49 vuotta. Laulajan ja kitaristin liitossa on riittänyt räiskettä ja jyrkkiä käänteitä.

Kello on 7.20. Muska on juuri herännyt. Hande on noussut jo aikaisemmin ja selaa minipadiaan.

Muska hipsii keittiöön. Hän valmistaa Handelle täydellisen aamupalan: vastapuristettua tuoremehua, keitetyn kananmunan, kalkkunanleike-paprikaleipiä ja teetä. Aiemmin lautasella olisi ollut myös paistettua pekonia, mutta Hande on ryhtynyt syömään kasvispainotteisesti. Tavoitteena on pudottaa parikymmentä kiloa, ja neljä kiloa on jo lähtenyt.

Muska vie ruuat television ääreen, jossa Hande katselee Sydämen asialla -sarjaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Mä passaan Handelle kaiken. Hän ei tee mitään kotiaskareita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hande huiskaisee kädellään.

– Ääh. Kyllä mä itsekin osaisin. Mutta sä et anna mun.

– Herra on hyvä, Muska sanoo.

Muskakin nauttii oman aamiaisensa. Se on mukillinen mustaa kahvia, jonka kyytipojaksi hän sytyttää päivän ensimmäisen tupakan.

Lopetusten vuosi

Hande katsoo Muskan tupakointia huolestuneena, käännynnäisen kriittisin silmin.

– Kuuntele nyt tuota kröhää. Kamala yskä.

Hande lopetti tupakoinnin vuosi sitten. Alkoholin käytön lopettamisesta on viisi kuukautta.

– Sitä ennen sitä tulikin läträttyä muutaman uima-altaan verran vuosikymmenet.

Alkoholi ja tupakka ovat kuuluneet olennaisesti monen rokkarin keikkaelämään. Handen pysäytti ahdistava olo rinnassa. Hän juoksi sen seitsemät lääkärit ja kävi läpi tutkimukset, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Kun hän jätti viinan, ahdistus häipyi.

Alkoholin kanssa tulikin läträttyä vuosikymmenet.

Lopettaminen on sujunut ilman ihmeempiä vieroitusoireita. Keikan jälkeen hän saattaa nyt juoda kupillisen teetä, aiemmin hän korkkasi taskumatin. Muskalle maistuu yhä viikonloppuisin punaviini. Hän sanoo olevansa aivan terve.

Hande vilkaisee alta kulmain. Ai terve?

Pari tuntia erillään

Muska ja Hande tapasivat Dannyn D-tuotannon tiloissa 49 vuotta sitten. Muska tiesi Orfeus-bändin pojat N-klubista, jossa muusikot siihen aikaan kävivät istuskelemassa. Hande oli bändin kitaristi. Muska oli julkaissut ensilevynsä Kirjoita postikorttiin, ja bändin pojat tulivat pyytämään häntä solistiksi.

Muska ja Hande löysivät toisensa jo ensimmäisten treenien jälkeen. Muskaan vetosi Handen suorasukaisuus ja rehellisyys.

– Tietysti hän oli myös komea. Siihen aikaan.

– Kovaa meni, Hande sanoo.

Elämä on ollut liian liikkuvaista perheen perustamiseksi.

Siitä pitäen he ovat olleet myös työpari. Lukemattomat bisnekset on aloitettu ja lopetettu yhdessä, on kierretty lähes koko Suomi ja kymmenet maat. Los Angelesissa meni seitsemän vuotta. Veri vetää yhä Yhdysvaltoihin lomamatkoille.

Naimisiin he eivät ole menneet. Elämä on ollut liian liikkuvaista perheen perustamiseksi.

– Ollaan avoliitossa. Kamala sana, Hande sanoo.

He ovat yhdessä kaiken aikaa. Viikoittainen erohetki on parituntinen, jolloin Hande käy aikuisopistossa englannin tunnilla.

– Se on mun omaa aikaa, Muska sanoo.

– Moni kysyy, miksi käyn tunneilla, kun olen asunut jenkeissä pitkään. Mutta kun luen englanninkielistä pokkaria, joka viides ilmaisu täytyy tarkistaa sanakirjasta. Siinä kielessä on niin älyttömän monta tapaa sanoa sama asia.

Varsinkin muusikoiden elämäkerrat kiinnostavat Handea. Viimeksi hän luki Phil Collinsin ja Bruce Springsteenin tarinat.

Huumori ennen muuta

Voisi kuvitella, että jatkuva yhdessäolo kyllästyttäisi ja purkautuisi riitoihin. Niitäkin on ollut, usein erilaisiin perhetaustoihin liittyen. Muskan perhe on iso ja suhteet ovat aina olleet tiiviit. Kun Muskan isä kuoli, äiti oli usein Muskan ja Handen luona

– Kun Muskan äiti eli, hän soitti Muskalle viisi kertaa päivässä. Ei sellainen kauhean normaalia ole, Hande sanoo.

Yhteistäkin taustoissa on: kumpikin on evakkojen lapsi. Muskan äiti on Uudeltakirkolta ja isä Pietarista, Handen vanhemmat Äyräpäästä ja Muolaasta. Tausta selittää räiskyvän temperamentin, kipakat kommentit ja teeskentelemättömyyden.

Meitä on pitänyt yhdessä se, ettei ole ollut muutakaan tekemistä.

– Meitä on pitänyt yhdessä hyvä huumorintaju, Muska sanoo.

– Meitä on pitänyt yhdessä se, ettei ole ollut muutakaan tekemistä, Hande sanoo.

Muskan ääni kohoaa jutellessa rokkikuningattaren volyymeihin, niin että Hande saa tämän tästä aiheen huomauttaa:

– Älä huuda. Kaikki kuulee.

Suku usutti alalle

Hande kasvoi maalaiskodissa Nastolan Villähteellä lähinnä mummon ja ukin hoivissa. Elämään tuli raju käänne, kun hän oli kymmenvuotias. Vanhemmat muuttivat Helsinkiin, ensin Kallioon, sitten Käpylän puutaloihin. Hande alkoi käydä Aleksis Kiven kansakoulua.

– Opin äkkiä Vasiksen kundien pahoille tavoille.

Onneksi serkkutyttö oli 1960-luvun alussa Rollareiden ja Beatlesien fani. Hänen intonsa imaisi Handen mukaansa. Hänestä tuli Muskan sanoin bluespuritanisti.

Vuonna 1965 Hande kävi Linnanmäellä ihailemassa Animals- ja Kings-yhtyeitä. Samana vuonna hän tapasi blueskitaristi Albert Järvisen. Ensimmäisen bändinsä, Sugar Mama Blues Bändin, Hande perusti 1969. Siitä tuli tuolloin Suomen suosituin bluesbändi.

Mikään tieto ei oikein tahtonut pysyä päässäni.

Muska opetettiin rakastamaan oman emigranttisukunsa historiaa ja tarinoita. Hänen molemmat isoisänsä olivat palvelleet tsaarin armeijassa, ja isoisä Babitzinin isä oli ollut merikenraali. Isoisien potretit katselivat lapsia senkin päältä.

Muska kävi Hallituskadun tyttökoulua, mutta ei ollut mikään loisto-oppilas.

– Jouduin hirveästi opettelemaan asioita ulkoa, sillä mikään tieto ei oikein tahtonut pysyä päässäni.

Sitten hän alkoi keikkailla veljiensä Kirkan ja Sammyn vanavedessä. Lukio jäi käymättä.

Paha mieli, tyhjät taskut

Hande alkoi ajan mittaan ajautua yhä enemmän bisnespuolelle. Kun mikään ohjelmatoimisto ei huolinut bändin keikkoja, hän alkoi myydä niitä itse. Oma ohjelmatoimisto pyöri hyvin. Hande näyttää kädellään, miten bisnekset aaltoilivat ylös ja alas.

Pari asui Töölössä isossa asunnossa, jossa oli poreammekin. Sitten he lähtivät Yhdysvaltoihin.

– Kämppä meni siinä jutussa, Hande sanoo.

Bisneksiin kuului muun muassa tunnettujen amerikkalaisten bluesbändien tuottaminen ympäri Eurooppaa ja Levis-farkkujen tuonti Suomeen.

Muska on aina ollut täysillä mukana kaikessa.

Ideat ovat olleet Handen, ja Muska on aina ollut täysillä mukana kaikessa.

– Ideat – siis kaikki hölmöydet, Muska sanoo.

– Bisneksistä on jäänyt paha mieli ja tyhjät taskut, Hande sanoo.

Firmojen nimet ovat vaihtuneet, mutta yhtään kunnon konkurssia ei ole takana.

– Ei ole vielä ehditty.

He nauravat asialle vedet silmissä. Onpa ainakin kertynyt kokemuksia.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerossa 5/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla