Kirkosta erosi viime vuonna noin 59 000 ihmistä, 18 000 enemmän kuin toissa vuonna. Eduskunnan hyväksymä tasa-arvoinen avioliittolaki kiihdytti kirkosta eroavia.
Mikä kumma tämän eropiikin nyt selittää?
Kirkosta eroamisesta on tullut laji, jonka logiikkaa kansankirkon johtokaan ei enää täysin ymmärrä. Arkkipiispa Kari Mäkinen myöntää, ettei hänellä ole valmista selitystä viime vuoden luvuille.
– Jos vertaamme suomalaista todellisuutta vaikka muihin pohjoismaihin tai Länsi-Eurooppaan, luterilaisen kirkon paikka suomalaisessa todellisuudessa ja kulttuurissa on yhä vahva, Mäkinen sanoo.
Kirkkohallituksen tilastoista näkyy, että kirkon ovipumppu laulaa lähtövirttä joka puolella Suomea Oulua ja Pohjanmaata myöten.
Suomesta löytyi viime vuonna yksi seurakunta, josta ei eronnut yhtään jäsentä. Se oli Inari.
Viime vuoden suurin yksittäinen menettäjä oli Jyväskylän seurakunta, josta erosi 1841 jäsentä, 1,9 prosenttia seurakuntalaisista.
20 suurimman menettäjän joukkoon mahtuu kaksi seurakuntaa, joissa eroaminen väheni vuoden takaisesta – Helsingin Malmin seurakunta ja Rovaniemi.
Vihdissä puolestaan kirkosta eronneiden määrä yli kolminkertaistui vuodessa.
Eniten kirkosta eronneita 2013
- Jyväskylä 1841
- Salo 965
- Tikkurila 841
- Hämeenlinna-Vanaja 811
- Hyvinkää 783
- Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta 776
- Tuira (Oulu) 746
- Vihti 672
- Tampereen Messukylä 655
- Tuusula 653
- Vantaankoski (Vantaa) 651
- Maaria (Turku) 598
- Malmi (Helsinki) 596
- Järvenpää 587
- Seinäjoki 584
- Rovaniemi 584
- Espoon tuomiokirkkoseurakunta 575
- Leppävaara (Espoo) 569
- Espoonlahti (Espoo) 549
- Kuopion Kallavesi 546
Uskosta tulee kulutustavaraa
Virkavapaalla oleva kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki pohtii kysymystä kirkon jäsenkadosta viimeisessä Kotimaa-lehdessä kuluttajayhteiskunnan ja -identiteetin kautta.
Kun kuluttajasta on tullut kuningas, hän arvioi kirkkoa samanlaisin kriteerein kuin muita kulutuspäätöksiään. Jäsenyydelle pitää löytyä selkeä motivaatio, muuten lähtö on herkässä.
– Mitä etäämpänä kirkosta on, sitä helpommin kirkkoa tulkitsee median välittämien mielikuvien kautta, Salomäki sanoo.
Kirkon äänenä julkisuudessa toimivat usein äänekkäät rivijäsenet, joiden kannat saattavat olla hyvin kaukana kirkon valtavirrasta.
– Jos jätetään tyhjä tila, sen täyttää äänekkäimmin puhuva, Salomäki toteaa Kotimaassa.
Miksi luterilainen kansankirkko menetti viime vuonna Rovaniemen verran väkeä? Keskustele, kommentoi ja kerro oma mielipiteesi alla olevassa kommentointikentässä.
Niinpähän sitä tullaan taidenäyttelyitäkin katsomaan vaikka kuinka kaukaa. Semmoisiakin näyttelyitä, joissa ei tavallinen tallaaja näe mitään varsinaista nähtävää.
Sama lie kirkkojen kauneuden tulkinnallisuudessa, kauneus on katsojan silmissä. Eihän siitä mitään haittaakaan ole jos jotkut ihailee kirkkoja, tosin ei kaikki kirkot ole kuvauksellisen kauniita.
Tietty! Vääryys kukkii ja ihmiset ihmettelee, eikä kellään ole valtaa tuohon puuttua.
..........................................................vaativat kansalle oikeutta ja kirkoille tuhoa.
Tässäpä tuo näkyy lukevan että kirkoille tuhoa. Tämän vuoksi kysyin miksi kirkot pitäisi tuhota ? Eihän siellä ole mikään käydä ja jos eroaa kirkosta, eikös se eronneen kohdalla sitten ole sitä myöten selvä, vai kuinka ?
Tarkoittaa valtansa alas ajoa, kenties?
Joskus olen ihmetellyt, että ovatko maailman kirkkorakennukset todella niin ainutlaatuisia, rakennustaiteena , että
niitä maaliman ääristä toiseen matkataan katsomaan ja kuvamaan.
