Oloneuvoksen elämä on lokoisaa. Vai onko? Työkiireitten jäätyä taakse kuvaan saattavat astua uudet huolet. Eläkevalmentaja neuvoo, kuinka niistä selviää.

1. Pysynkö terveenä?

Terveys on tutkimusten mukaan eläkeikäisten suurin huolenaihe. Kun työterveyshuolto säännöllisine ikä- ja muine tarkastuksineen ei enää seuraa vointia, vastuu siirtyy ihmiselle itselleen.

– Työsuhde on turvaverkko. Työnantajilla on jopa velvollisuus seurata työntekijöiden terveydentilaa. Jos eläkeläinen alkaa luisua kaltevalla pinnalla, kuka ottaa hänestä kiinni? kysyy Ergosumin eläkevalmentaja Ilari Rantala.

Jos on työssäolovuosina tottunut säännöllisiin tarkastuksiin, niitä on syytä jatkaa myös eläkkeellä. Kuulon- ja näöntutkimuksissa kannattaa käydä säännöllisesti, samoin hammaslääkärissä. Verenpaine- ja muiden lääkitysten tasoon syytä  tarkistuttaa tietyin väliajoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lue myös: 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Palveluja pitää hakea omatoimisesti julkisesta terveydenhuollosta tai yksityiseltä puolelta. Yksityinen vaihtoehto ei välttämättä ole kallis.

– Esimerkiksi Terveystalolla on tarjota eläkeläisille 95 euron paketti, johon kuuluvat kaikki perustarkastukset, Rantala tietää kertoa.

Fyysisen ja henkisen kunnon aktiivista ylläpitoa on hyvä jatkaa myös eläkkeellä. Voimavaroista riippuen kuntoilun tapaa voi joutua keventämään, esimerkiksi lenkkeily voi vaihtua polkupyöräilyyn.

”Työminä voi jäädä päälle.”

– Henkisellä puolella yksi ongelma voi olla, että työminä jää päälle. Usein näkee syntymäpäiväilmoituksia, joissa kerrotaan vielä titteli, vaikka töissä ei ole oltu pitkiin aikoihin, Rantala kertoo.

Työminästä luopuminen voi aiheuttaa stressiä. Jos työ on täyttänyt koko elämän, on vaikea paikka, kun se pitää jättää. Ihminen kysyy, kuka minä olen?

– Eläkkeelle jäävällä on kuitenkin toinenkin vaihtoehto: tehdä uusi alku ja ruveta ihan joksikin muuksi. Kannatan tätä.

2. Riittävätkö rahani?

Rantala suosittelee eläketason selvittämistä jo ennen eläkkeelle siirtymistä. Kun saa realistisen kuvan tuloistaan, voi talouttaan tarkastella uuden elämänvaiheen näkökulmasta. Eläkkeestään voi pyytää arvion eläkelaitoksesta.

”On aikaa suunnitella taloutta paremmin.”

– Pitää myös muistaa, että eläkkeelle jäädessä kulutustottumukset muuttuvat, joten toimeen yleensä tulee vähemmällä kuin työssäoloaikana. Vaatteisiin menee vähemmän rahaa, työmatkat ja heräteostot jäävät pois, on aikaa suunnitella talouttaan paremmin, Rantala luettelee.

Lue myös: Kuuma kysymys eläkeiän kynnyksellä

Kannattaa myös pohtia, olisiko voimia ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä osa-aikaisena tai epäsäännöllisissä töissä. Vanhuuseläkkeen aikana voi työskennellä ilman tulorajoituksia.

– Monet yritykset ottavat mielellään töihin kokeneita ja joustavia eläkeläisiä. Esimerkiksi siivous-, kiinteistö- ja toimitilapalveluja tarjoavalla SOL:lla on Keltaiset pantterit -projekti senioreiden työllistämiseksi.

Lue myös:

 

3. Jäänkö yksin?

Kun työpaikan sosiaalinen ympäristö jää taakse, tilanteet luontevalle jutustelulle ja ajatusten vaihdolle vähenevät. Avioero tai leskeksi jääminen voivat vielä lisätä yksinäisyyden tunnetta.

Ihmissuhteisiin kannattaa kuitenkin panostaa, sillä jos ei pidä yhteyttä ystäviinsä, he lakkaavat pitämästä yhteyttä sinuun.

–  Monet näkevät eläkkeelle pääsemisen hetken hurmassa miltei paratiisimaisena muutoksena. Kuherruskuukauden jälkeen huomataankin, että vapaus voi aiheuttaa suurta tuskaa, Rantala sanoo.

Rantalan mukaan tilalle on hyvä kehittää jotain, vaikka esittämällä itselleen kysymyksen: mitä minä haluan?

– Jos jää sohvan pohjalle makaamaan, on pian yhteiskunnallinen ongelma. Vastuu pitää tässäkin ottaa itselleen ja olla aloitteellinen.

Harrastusryhmistä tai vaikka vapaaehtoistyön piiristä jokainen voi Rantalan mukaan lähteä etsimään uusia tuttavuuksia.

”Omaa elämänkokemustaan kannattaa jakaa.”

4. Entäpä ne lapset?

Huoli jälkikasvusta ei lopu vaikka lapset olisivatkin jo aikuisia. Ongelmia huomatessaan ei pidä puristella toivottomana nyrkkejään vaan tunnistaa tilanne ja asettaa tavoite sen korjaamiseksi.

– Talousasioissa läheisiään voi tukea lahjoittamalla omaisuuttaan tai tekemällä testamentin, Rantala neuvoo.

Hänen mukaansa kannattaa kuitenkin varmistaa, että apu menee todelliseen tarpeeseen ja varoa liiallista silottamista ja paapomista.

– Jos jälkikasvun rahankäyttö on holtitonta, siihen ei auta, vaikka antaisi heille kuinka paljon euroja tahansa.

Yhteydenpitoa ei pidä jättää vain läheisten harteille, vaan olla itse aktiivinen. Lasten on hyödyllistä kuunnella vanhempiaan ja vanhempien lapsiaan.

– Omaa elämänkokemustaan kannattaa jakaa, vaikka vanhempien neuvoja ei aina haluttaisikaan kuulla, Rantala sanoo.

Urheilumuotia, tarkoitettu vaikka juoksuun, salitreeniin jne vaatteiden alle, alushousut ne ovat. Rumat sellaiset mutta varmaan hyvät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla