Moni odottaa eläkepäiviä, mutta jotkut taas pelkäävät aikaa, kun työ ei enää rytmitä elämää. Kaikkien kannattaa valmistautua elämänmuutokseen, eläkevalmentaja vinkkaa.

Eläkkeellepääsy odottaa – ja päässä pyörii miljoona asiaa. Miten se muuttaa elämäni?

Eläkevalmentaja rauhoittelee: eläkkeelle pääsyssä ei ole kysymys mistään suuresta mullistuksesta, yksi elämänvaihe vain päättyy ja toinen alkaa. Joku taas saattaa joutua tahtomattaan pois työstä vaikkapa yt-neuvottelujen kautta ja silloin elämä muuttuu enemmän.

– Eläkkeelle pääsemisen ja lähtemisen välinen ero on siinä, että pääsemisen ratkaisee joku muu kuin eläkkeelle lähtijä itse. Lähtijä taas päättää asiasta itse, eläkevalmentaja Ilari Rantala sanoo.

Hänen mukaansa eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa ratkaisevan muutoksen neljässä asiassa. Näihin kannattaa varautua jo hyvissä ajoin.

1. Ennakoi talous 

Käteen tuleva rahamäärä pienenee. Siihen voi varautua pyytämällä eläkelaitoksesta etukäteisarvion, josta näkee ainakin eläkkeen suuruusluokan.  Sitten voi katsoa, miten sen hetken kulutustottumukset mahtuvat tulevan eläkkeen piiriin.

2. Pidä huolta ihmissuhteista 

Suurin osa päivittäisistä ihmissuhteista liittyy tavalla tai toisella työhön; työtoverit, esimiehet, alaiset, asiakkaat, yhteistyökumppanit.  Kun ne jäävät pois, mitä jää jäljelle?  Perhe, sukulaiset, ystävät, tuttavat.  Lukumääräisesti edellistä pienempi joukko.

Määrä ja laatu ovat kaksi eri asiaa.  Työn kautta on saattanut syntyä hyviä ihmissuhteita, ehkä peräti ystävyyksiä. Olennaisempaa kuin määrässä tapahtuvat muutokset on se, että vastuu ihmissuhteiden ylläpitämisestä jää eläkkeelle siirryttäessä meille itsellemme. Jos lakkaamme pitämästä yhteyttä ystäviimme, niin ennen pitkää he lakkaavat pitämästä yhteyttä meihin.

3. Huolehdi ajankäytöstäsi

Työ sanelee päivärytmin, viikkorytmin, kuukausirytmin, vuosirytmin. Eläkeläinen päättää ajankäytöstään itse. Se onkin ehkä eläkkeelläolon paras puoli, mutta siihen sisältyy myös vastuu.

Jos elämä alkaa luisua viihteen puolelle, työnantajalla on mahdollisuus, jopa suorastaan velvollisuus puuttua asioihin. Jos eläkeläisen elämä alkaa mennä liiaksi viihteelle, niin mistä löytyy sen lopettaja?  Työpaikka on turvaverkko. Eläkkeellä jokainen on oman onnensa varassa.

4. Tutustu itseesi

Eläkeläisen identiteetti muuttuu. Työminä on meissä usein kiinteämmin mukana kuin itse tiedostamme. Kun se jää pois, mitä tilalle? Ihminen voi ruveta eläkeläiseksi, mikä voi tarkoittaa melkein mitä vain sohvaperunasta Aira Samulinin kaltaiseksi duracellpupuksi.

Eläkeläisestä voi tulla entinen jokin: varsin monissa syntymäpäiväkuvissa on edelleen tittelinä työelämän aikainen nimike. 90-vuotias esitteleee itsensä pankinjohtajana, vaikka ei ole ollut 30 vuoteen pankissa muuta kuin asiakkaana.

Jokainen voi myös viimein ruveta ihan joksikin muuksi, aloittaa uuden elämän vielä eläkevuosinaan.


Miten sinä koit tai koet eläkkeelle siirtymisen? Millaisin avuin selvisit muutoksesta? Kerro kokemuksesi ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Hoi, 61-vuotias! Haluaisitko jo nostaa eläkettä, mutta jatkaa silti töissä? Ove on uusi eläkemuoto, jolla tämä onnistuu.

1. Mikä on osittainen varhennettu vanhuuseläke eli ove?

Se on vuoden 2017 alusta voimaan tullut eläkemuoto, joka korvaa entisen osa-aikaeläkkeen. 61 vuotta täytettyäsi voit ruveta nostamaan osan vanhuuseläkkeestäsi, joka on kertynyt edellisen vuoden loppuun mennessä.

2. Mistä tarkistan eläkekertymäni?

Tiedot näet työeläkeyhtiösi verkkosivulta. Yhtiö selviää osoitteesta tyoelake.fi.

3. Kuinka suuren osan eläkkeestä voi nostaa varhennettuna?

Joko neljänneksen tai puolet. Jos valitset 25 prosentin vaihtoehdon, voit myöhemmin vaihtaa sen 50 prosentin osittain varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Toisin päin vaihtoa ei voi tehdä.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen voi peruuttaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saa eläkepäätöksen. Maksettu eläke peritään takaisin.

4. Mikä on varhennusvähennys?

Kun nostat osaa eläkkeestäsi etuajassa, siihen tehdään leikkaus. Se on 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta. Jos eläkeikäsi alaraja on esimerkiksi 63 vuotta 6 kuukautta ja alat nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 62-vuotiaana, vähennystä tulee 18 kuukaudelta, yhteensä 7,2 prosenttia. Vähennys on pysyvä ja se koskee sitä osaa eläkkeestä, jota alat nostaa.

Oma taloudellinen sietokyky kannattaa arvioida realistisesti. Jos vähennys eläkkeeseen onesimerkiksi sata euroa kuukaudessa, se tarkoittaa kymmenen vuoden aikana 12 000:ta euroa ja 20 vuodessa 24 000 euron pottia.

5. Miten lasken vaikutuksen lopulliseen eläkkeeseeni?

Työeläkeyhtiöiden verkkosivujen laskurilla voit itse laskea vaikutusta. Apua saat omasta työeläkeyhtiöstäsi.

Muistathan, että eläkettä leikkaa myös elinaikakerroin, joka määräytyy kunkin ikäluokan odotettavissa olevan eliniän perusteella. Tänä vuonna (2018) kerroin lasketaan vuonna 1956 syntyneille, ja se leikkaa heidän alkavia eläkkeitään nelisen prosenttia.


6. Miten veroni muuttuvat?

Kun eläke pienenee, veroprosentti laskee. Jos kuitenkin jatkat töissä, vero on sitä suurempi, mitä enemmän saat yhteenlaskettua palkka- ja eläketuloa.

Kun saat ilmoituksen ove-hakemuksesi hyväksymisestä, tilaa heti eläkeverokortti osoitteesta vero.fi/verokortti tai soittamalla numeroon 029 497 000. Ilman verokorttia eläkkeestä menee 40 prosentin vero. Erotus maksetaan takaisin, kun verokortti on tullut työeläkeyhtiöön.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke oli keskimäärin 900e/kk helmikuun 2017 loppuun mennessä 50 prosentin eläkettä hakeneilla. – Eläketurvakeskus

7. Minkä verran voin tehdä töitä , kun nostan osittaista varhennettua eläkettä?

Voit jatkaa töissä entiseen tapaan, vaikka kokoaikaisesti. Jos toivot lyhennettyä työaikaa, sovi siitä työnantajasi kanssa. Jos aiot lopettaa työnteon kokonaan, sinun pitää irtisanoutua työsopimuksesi määrittelemällä tavalla.

8. Kertyykö ove:n aikana tekemästäni työstä eläkettä?

Kyllä, aivan normaalisti. Vuoden 2017 alusta eläkettä ansaitaan 1,5 prosenttia vuositulosta läpi koko työuran. Vuoden 2025 loppuun jatkuva siirtymäaika takaa 53-62-vuotiaana suuremman kertymän eli 1,7 prosenttia.

9. Sopiiko ove työttömälle?

Voit saada samanaikaisesti ovea ja ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa ja sairauspäivärahaa.

10. Miten ja milloin haen osittaista varhennettua vanhuuseläkettä?

Omasta työeläkeyhtiöstäsi. Hakemuksen voi täyttää sähköisesti tai paperisena. Oikea ajankohta on 2-4 viikkoa ennen kuin haluat oven maksun alkavan. Hakemusta tehdessäsi tarvitset pankkitilin numerosi, sähköpostiosoitteesi ja verkossa verkkopankkitunnukset.

11. Milloin saan nostaa loput vanhuuseläkkeestäni?

Sitten kun saavutat vanhuuseläkeikäsi alarajan ja lopetat päätyösi kokonaan.

12. Entä jos päätän jatkaa töissä vielä eläkevuosina?

Jos lykkäät eläkkeesi loppuosan nostamista yli vanhuuseläkeikäsi alarajan, saat pysyvän lykkäyskorotuksen. Se on 0,4 prosenttia jokaista lykkäyskuukautta kohti.

Eva Ihalainen, 61, Joroinen:

"Sain elämääni väljyyttä"

"Minulle tuli täyteen 45 vuotta samassa työpaikassa vuonna 2017. Aloitin keskikoulun jälkeen asiatyttönä Ahlströmin Varkauden konepajalla. Pian siirryin palkanlaskentaan, joka sittemmin on ollut osa työtäni.

Pidän itsenäisestä työstäni. Silti, kun täytin viime syksynä 61, aloin kaivata elämään väljyyttäelämääni. Halusin aikaa ulkoilulle ja liikunnalle. Minusta on lisäksi tullut mummi.

Vuoden vanha pojanpoikani Nuutti asuu Varkaudessa ja on usein perheineen meillä Joroisissa. Voimme mieheni kanssa vastedes olla enemmän avuksi Nuutin hoidossa, jos tarvitaan.

Aloitin marraskuussa lyhennetyn, 80-prosenttisen työajan. Nyt helmikuussa alkoi osittainen varhennettu vanhuuseläkkeeni. Nostan 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestäni.

Ove alkoi, kun vanhuuseläkeikäni alarajaan oli aikaa 19 kuukautta. Eläkkeen varhennus vähentää käteen jääviä eläketulojani vajaat sata euroa kuukaudessa koko loppuelämäni ajan. Sen verran laskin kestäväni rahan menetystä. Onhan näitä työvuosia jo kertynyt, ja mistä sitä tietää, kuinka pitkään riittää voimia ja terveyttä.

Syksyllä 2018 siirryn kokonaan eläkkeelle. Nykyistä pienemmät tulot eivät pelota. Olen tottunut elämään säästeliäästi. Työssä käydessä syntyy kuluja esimerkiksi työmatkoista, siisteistä vaatteista ja kampaajakäynneistä.

Jatkossa saatan harkita vapaaehtoista vanhustyötä. Omia iäkkäitä vanhempiani hoidin itse loppuun asti."

Lähteet: Eläketurvakeskus ja ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto, Työeläkeyhtiö Elo ja Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara sekä Verohallinto.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Hakemuksia tulvaksi asti

Uusi osittainen varhennettu vanhuuseläke aiheutti alkuvuonna 2017 hakemustulvan työeläkeyhtiöihin. Viime vuoden helmikuun loppuun mennessä hakemuksia tuli 3 630.

Hakijoista joka toinen oli syntynyt vuonna 1955. Toinen puolikas oli pääosin vuosina 1954 ja -56 syntyneitä.

Kaksi kolmesta hakijasta oli miehiä. Syynä saattaa olla yli 60-vuotiaiden miesten korkea työttömyysaste.

Valtaosa haki maksuun 50:tä prosenttia kertyneestä eläkkeestään. Vain yksi kymmenestä valitsi 25 prosentin vaihtoehdon.

Alkuvuonna myönnetyt 50 prosentin eläkkeet ovat olleet suuruudeltaan keskimäärin 900 euroa kuukaudessa.

Työeläkeyhtiö Elo haastatteli maaliskuun alussa sataa asiakastaan, joille oli myönnetty ove. Peräti puolet heistä jatkoi töissä entiseen tapaan. Vain yksi kymmenestä lopetti työnteon kokonaan. Vajaa viidesosa lyhensi työaikaa.

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.