Mitä parempi fyysinen kunto ja työkyky, sen enemmän työntekijällä on jatkohaluja. Mutta miksi eläkkeelle jääminen on niin tabu puheenaihe työpaikoilla?

Työpaikoilta saneerataan yleensä ensimmäisten joukossa eläkeikää lähestyvät työntekijät. Se ei välttämättä ole aina järkevää.

Yllättäen moni heistä voi olla fyysisesti paremmassa työkunnossa kuin 15 vuotta nuorempi keski-ikäinen, jolla on monenlaisia paineita työ- ja elämässä.

Aikaa fyysisen kunnon hoitamiselle ei  ruuhkavuosiaan elävillä keski-ikäisillä ole.

Eläkeikää lähestyvä aavistaa jo paremmin peräpelin näkymisen ja panostaa tosissaan terveyteen ja oman kunnon hoitamiseen.

Kevan työelämäpalveluiden johtajan Pauli Forman mukaan eläkeikää lähestyvien julkisen sektorin työntekijöiden kokema työkyky on hieman yllättäen lähes samalla tasolla kuin työntekijöillä keskimäärin.

Eläkkeelle jääminen normaaliksi puheenaiheeksi

Julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva teetti tutkimuksen, jossa seurattiin kymmentä lähellä eläkeikää olevaa julkisen sektorin työntekijän työpäivää.

Myös heidän esimiehiään ja puolisoitaan haastateltiin. Tutkittavat olivat terveyskeskuslääkäri, sairaanhoitaja, laitosapulainen, lastenhoitaja, opettaja, yliaktuaari, sihteeri, maanmittaaja, poliisi ja pappi.

Kaikki halusivat työnkuvan pysyvän viimeisinä vuosina ennallaan.

Ihannetapauksessa toimenkuviin saadaan kevennystä, mutta haasteettomat ”rääppiäistyöt” eivät innosta.

Moni koki pitkän uran eduksi. Esimerkiksi pappi koki pystyvänsä tekemään työtä vapautuneemmin kuin nuorempana. Kiire söi kaikkien voimavaroja. Leikkaussalihoitajalla oli samassa ajassa enemmän leikkauksia kuin aikaisemmin.

– Esimerkiksi terveydenhuollossa koetaan, että lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden työtä arvostetaan. Heillä on merkittävästi tietoa ja taitoja, joita muut tarvitsevat. Sen sijaan suorittavissa tehtävissä työskentelevät ovat vähemmän varmoja tekemänsä työn arvostuksesta, kertoo Pauli Forma.

Eläkkeelle siirtymistä pidetään pitkälti jokaisen omana asiana, eikä esimiehillä ole tapana kannustaa työntekijää suuntaan tai toiseen.

– Puolin ja toisin olisi hyväksi, jos eläkkeelle siirtyminen olisi työpaikoilla luonteva puheenaihe, sanoo Pauli Forma.

Lue lisää: www.keva.fi

Mitä työelämässä opittua sääntöä tai neuvoa arvostat eniten? Kerro kuulemasi vinkki ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: