Hallintaoikeustestamentti voi alentaa perintöveroa – muista kuitenkin ongelmat!

1. Mitä hallintaoikeus tarkoittaa?

Jos perinnönantaja määrää hallintaoikeuden jollekin, oikeudet omaisuuteen jakautuvat omistajalle ja hallintaoikeuden haltijalle.

Hallintaoikeuden sisältö on erilainen riippuen siitä, mistä omaisuudesta puhutaan. Esimerkiksi mökin hallintaoikeuden saaja voi käyttää mökkiä itse tai vuokrata sen eteenpäin ja pitää vuokratuotot, mutta ei myydä tai lahjoittaa mökkiä eteenpäin.

Hallintaoikeuden saaja ei saa koskea tilillä oleviin rahoihin.

Säästötilin tai rahaston hallintaoikeuden saanut ei saa koskea tilillä oleviin rahoihin, mutta voi käyttää niiden korkotuotot. Omistaja voi käyttää omaisuutta vain hallintaoikeuden haltijan luvalla.

2. Pitääkö siitä maksaa perintöveroa?

Hallintaoikeudesta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Hallintaoikeuden antaminen toiselle pienentää omistusoikeuden perijän perintöveroja. Tämä johtuu siitä, että perintö on ”vähempiarvoista”, koska omistaja ei voi tehdä omaisuudellaan mitä huvittaa.

Juristin laatima testamentti maksaa noin 400 e.

Verovähennys lasketaan kaavalla, joka huomioi hallintaoikeuden saajan iän, hallinta­oikeuden alaisen omaisuuden käyvän arvon ja tuoton.

Hallintaoikeustestamentti on tavalliselle ihmiselle yleinen perintöveroa koskeva verosuunnittelun keino.

3. Mitä leski saa puolison omaisuudesta?

Avioleski voi saada puolisonsa omaisuutta avio-oikeuden nojalla, testamentin kautta tai perimällä lapsettoman puolisonsa.

Avio-oikeus toteutetaan osituksessa, joka tehdään ennen perinnönjakoa. Siinä lesken ja vainajan varat ja velat lasketaan yhteen ja jaetaan puolisoiden kesken.

Jos leski on vähävaraisempi, hänelle siirtyy tasinkona omaisuutta niin, että leskelle jäävä omaisuus ja vainajan osuus ovat samansuuruiset. Jos leski on puolisoista varakkaampi, hän ei saa vainajalta tasinkoa, mutta saa pitää omat varansa.

Avioleski perii puolisonsa lain mukaan vain, jos vainajalla ei ole lapsia.

Osituksen jälkeen vainajan omaisuus jaetaan perintökaaren ja mahdollisen testamentin mukaisesti. Jos testamenttia ei ole, rintaperilliset eli lapset tai lapsenlapset perivät koko vainajan omaisuuden.

Avioleski perii puolisonsa lain mukaan vain, jos vainajalla ei ole lapsia. Avioleski saa pitää puolisoiden viimeisen yhteisen kodin ja koti-irtaimiston hallussaan, jos lain edellytykset täyttyvät.

4. Miten puolison voi huomioida testamentissa?

Omaisuuttaan voi testamentata omistusoikeudella tai hallintaoikeudella. Usein testamentit ovat näiden yhdistelmiä. Suunnittelussa tulee huomioida verovaikutukset ja rintaperillisten lakiosuudet.

Netissä tehtävän testamentin saa noin sadalla eurolla.

On mahdollista testamentata kaikki omaisuus aviopuolisolle niin, että yhteiset rintaperilliset perivät vasta molempien kuoltua.

Rintaperilliset voivat vaatia lakiosaansa heti, mutta testamenttiin voi kirjata porkkanan: koko perintöosuutensa saa myöhemmin vain, jos ei vaadi lakiosaa aiemmin.

5. Mihin kannattaa antaa omistusoikeus?

Puolisot käyttävät yleensä kummankin varoja talouden pyörittämiseen. Kun toinen puolisoista kuolee, leski joutuu selviytymään omillaan. Niinpä rahavarat kannattaa usein testamentata omistusoikeudella, jottei lesken talous kiristy liikaa.

Omistusoikeutta perittäessä lesken perintö on 110 000 euroon asti verotonta.

6. Mihin kannattaa antaa hallintaoikeus?

Usein leskelle jätetään hallinta­oikeus yhteiseen kotiin ja kesämökkiin. Myös sijoitukset ja sijoitusasunto ovat tyypillisiä hallintaoikeudella perittäviä.

Rahavarat kannattaa usein testamentata puolisolle omistusoikeudella, jottei lesken talous kiristy liikaa.

Leski voi hyödyntää osingot ja vuokratuotot, mutta ei myydä osakkeita.

7. Miten hallintaoikeuden alaisen omaisuuden kulut jaetaan?

Hallintaoikeuden haltija huolehtii omaisuuden juoksevista kuluista: esimerkiksi kiinteistön veroista, vakuutuksista, käyttökuluista sekä kuntoa ylläpitävistä remonteista ja korjauksista.

Haltija vastaa, että kiinteistön arvo ei alene.

Hallintaoikeuden haltija maksaa omaisuuden juoksevat kulut ja kuntoa ylläpitävät remontit.

Omistajalle ja haltijalle kuuluvat kiinteistön arvoa kohottavat remontit. Arvoa kohottavan ja ylläpitävän remontin määrittely voi joskus olla hankalaa.

Testamentissa voi ottaa kantaa myös kuluvastuun jakautumiseen omistajan ja haltijan välillä: kenen maksettavaksi esimerkiksi putkiremontti kuuluu?

8. Mitkä ovat yleisimmät sudenkuopat?

Testamenttia laatiessa ei ehkä tule ajatelleeksi, että nykyinen asunto voi joskus tulla yksin asuvalle liian suureksi, raskaaksi ja kalliiksi. Lesken asunnonvaihtomahdollisuuden voi huomioida testamentissa.

Lisäksi on suositeltavaa varautua tulevaisuuteen tekemällä edunvalvontavaltakirja, joka mahdollistaa testamentista tai hallintaoikeudesta luopumisen.

Lapset eivät voi siirtää hallintaoikeutta muistisairaalta vanhemmalta itselleen.

Lapset eivät voi siirtää hallintaoikeutta esimerkiksi muistisairaalta vanhemmalta itselleen, koska he ovat esteellisiä edustamaan leskeä sopimusasiassa, jonka vastapuolella he ovat. Siksi edunvalvontavaltakirjaan on hyvä nimetä ulkopuolinen varavaltuutettu.

9. Voiko hallintaoikeuden antaa itselleen?

Jos annat omaisuutta ennakkoperintönä, voit säilyttää itselläsi hallintaoikeuden tietyn vuosimäärän tai loppuikäsi. Näin voit käyttää vaikkapa mökkiä tai laittaa sen vuokralle ja pitää vuokratuotot itselläsi.

Et voi kuitenkaan enää myydä kesämökkiä. Oletko varma, että et tarvitse myyntirahoja myöhemmin eläessäsi?

Perinnönsaaja maksaa heti veroa.

Perinnönsaaja maksaa heti lahjan saatuaan lahjaveroa, mutta hallintaoikeutesi vuoksi normaalia vähemmän.

Varmista, että hänellä on rahaa veroihin – ja halua ottaa vastaan mökki, josta sinä kuitenkin vielä pitkään päätät.

10. Voinko ajoittaa perinnön hallintaoikeudella?

Usein on järkevää kirjata nuorelle suunnattuun perintöön hallintaoikeus jollekin muulle, kunnes nuori on vaikkapa 25-vuotias. 18-vuotiaalla on suurempi riski käyttää rahat hetken mielijohteisiin kuin muutamaa vuotta vanhemmalla.

Hallintaoikeuden päättymisenkin voi määrätä. Hallintaoikeuden voi testamentata haluamakseen ajaksi. Sen kesto vaikuttaa perijän perintöveroon määrään.

11. Voiko hallinta­oikeudesta luopua?

Kyllä. Hallintaoikeudesta luopuminen on verotettava lahja, koska hallintaoikeiden vastaanottaminen on aikanaan pienentänyt perinnönsaajien perintöveron määrää.

Lahjaverosta vastaavat omistajat eli lahjansaajat.

Leski voi luopua hallintaoikeudesta myös korvausta vastaan, jolloin esimerkiksi kiinteistön myynnin yhteydessä saadusta kauppahinnasta voidaan maksaa leskelle korvaus.

Korvaus on verotettavaa tuloa. Lisäksi myyjät vastaavat mahdollisesta luovutusvoittoverosta.

Lähteet: Lakitoimisto Lexlyn juristi Katariina Kuusiluoma, vero.fi

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2023. Tilaajana voit lukea lehden täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.