Perinnönjako kannattaa suunnitella ajoissa – taloudellinen hyöty voi olla merkittävä

1. Olemme kuusikymppinen pariskunta, jolla on asunto, mökki, auto ja vähän pörssi-osakkeita. Kannattaako meidän tehdä testamentti?

Avioparin keskinäisellä testamentilla voi määrätä leskelle omistus- tai hallintaoikeuden puolison jättämään omaisuuteen. Ilman testamenttia leski ei peri puolisoaan, jos tällä on rintaperillisiä eli lapsia tai näiden jälkeläisiä.

Keskinäisellä testamentilla puoliso tavallisesti määräävät myös sen, kenelle ja miten jaettuna omaisuus menee molempien kuoleman jälkeen. Suurin osa ohjaa perinnön lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Ilman testamenttia leski ei välttämättä peri puolisoaan.

Testamentilla voi poiketa tavanomaisesta perimysjärjestyksestä tai yksilöidä, kuka saa tietyn perintövaroihin kuuluvan omaisuuden.

2. Toinen lapsistamme on kiintynyt kesämökkiimme. Haluamme, että hän perii sen.

Testamentilla voi määrätä omaisuudestaan vapaasti ja vaikka suosia jotakuta henkilöä. Parhaimmassa tapauksessa testamentti estää riitojen syntymistä jakotilanteessa.

Suurin osa haluaa kohdella lapsiaan tasapuolisesti perinnönjaossa. Silloin testamenttiin pitää kirjata, että perintö jaetaan perillisten kesken tasan ja mökin arvo otetaan jaossa huomioon saajansa osuutena.

3. Meillä on koruja ja pari taulua, joita olemme ajatelleet tietyille perillisille. Pitääkö niiden arvo selvittää etukäteen?

Ei, koska hinta-arvio saattaa perunkirjoitushetkellä olla jo vanhentunut.

Henkilön kuoleman jälkeen tehtävään perukirjaan luetteloidaan vainajan omaisuus. Perunkirjoituksen uskottu mies arvioi, tarvitseeko joidenkin esineiden arvosta pyytää asiantuntijalausunto.

Tavanomaista koti-irtaimistoa ei tarvitse luetella, jos sen arvo on alle 4000 euroa.

4. Mitä tapahtuu, jos perilliset eivät halua heille testamentattua omaisuutta?

Testamentista voi kieltäytyä, tai sen voi ottaa vastaan osittain: esimerkiksi kieltäytyä asunnosta, mutta ottaa vastaan mökin.

Rintaperilliset voivat testamentista huolimatta vaatia lakiosaansa, joka on puolet perintöosasta.

Testamentin voi ottaa vastaan osittain, esimerkiksi kieltäytyä asunnosta, mutta ottaa vastaan mökin.

Testamentinsaaja voi myös luopua perinnöstään oman lapsensa hyväksi. Tämä on yleistynyt, kun monella perijällä on itsellään jo riittävästi varallisuutta niin, että perintö kannattaa siirtää yli sukupolven ja näin välttää kaksinkertainen verotus.

5. Onko perillisille verotuksellista etua siitä, jos jaamme heille omaisuutta jo nyt?

Jos omaisuuttaan jakaa vielä elossa ollessaan, kyse on lahjasta, josta pitää maksaa lahjavero.

Verovapaasti voitte kolmen vuoden välein antaa lahjan, jonka arvo vuoden 2020 verotuksessa on korkeintaan 4999 euroa. Te molemmat voitte tehdä erikseen tämän maksimilahjoituksen samalle henkilölle.

Tavanomainen asianajajan laatima testamentti maksaa noin 600 euroa. Hinta vaihtelee paikkakunnittain.

Lahjan käypä arvo katsotaan lahjoitushetkestä. Esimerkiksi osakkeiden lahjoittaminen kannattaa ajoittaa kurssien laskuvaiheeseen.

Perintökaaressa oletetaan, että lahja on saajalleen ennakkoperintöä. Perinnönjaossa lahja lasketaan mukaan saajansa perintöosuuteen.

Tästä lahjasta saajan maksama lahjavero otetaan huomioon hänelle määrättävässä perintöverossa. Jos lahja ei ole ennakkoperintöä, se pitää mainita lahjakirjassa.

6. Voiko lahjaveron määrään vaikuttaa?

Kyllä, jos lahjan antaja pidättää itsellään hallintaoikeuden lahjaan eliniäkseen tai määräajaksi.

Jos esimerkiksi antaisitte mökkinne lahjaksi toiselle lapsellenne jo nyt, mutta pitäisitte sen hallintaoikeuden, lahjavero alenisi tietyn laskukaavan mukaan.

7. Entä perintövero, voiko siihen vaikuttaa testamentilla?

Kyllä, jos puolisot tekevät keskinäisen testamentin, jossa leski saa hallintaoikeuden menehtyneen puolisonsa omaisuuteen tai osaan siitä. Vainajan omaisuuden omistus siirtyy hänen perillisilleen, mutta leski saa käyttää omaisuutta ja myös sen mahdollista tuottoa.

Hallintaoikeustestamentti on tavalliselle ihmiselle merkittävin perintöveroa koskeva verosuunnittelun keino.

Lesken hallintaoikeus pienentää perillisten maksettavaksi tulevaa perintöveroa. Vähennys verosta lasketaan kaavalla, jossa otetaan huomioon lesken ikä sekä hallintaoikeuden alaisen omaisuuden käypä arvo ja sen tuotto.

Hallintaoikeustestamentti on tavalliselle ihmiselle merkittävin perintöveroa koskeva verosuunnittelun keino.

Testamentista huolimatta perilliset voivat vaatia lakiosaansa maksettavaksi heti. Sen varalta testamenttiin voi kirjata, että tämän vaatimuksen esittäneet perilliset saavat vain lakiosansa kyseisestä kuolinpesästä.

8. Pitääkö lesken asuminen turvata testamentilla?

Ei, jos kyseessä on avioleski tai rekisteröidyn parisuhteen leski. Lain mukaan näissä tapauksissa leskellä on aina oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteinen koti ja sen irtaimisto, ellei hän itse omista muuta sopivaa asuntoa.

Tätä lesken vähimmäissuojaa ei voi testamentilla kumota.

9. Voiko testamentin tehdä itse?

Kyllä, kunhan se ehdottomasti täyttää lain vaatimat muotoseikat.

Aivan aluksi kannattaa perehtyä kyseiseen lakiin eli perintökaareen. Siitä selviää esimerkiksi, että testamentissa on aina oltava päiväys ja sen laatimispaikka.

Se täytyy allekirjoittaa henkilökohtaisesti, ja siinä pitää olla kahden samanaikaisesti läsnä olevan todistajan allekirjoitus sekä heidän ammattinsa ja asuinpaikkansa.

Testamentin voi tehdä itse, mutta sen pitää täyttää lain vaatimukset.

Todistajat todistavat testamentin, mutta heidän ei tarvitse tietää sen sisältöä.

Todistajiksi kelpaavia koskevat monet rajoitukset, jotka liittyvät muun muassa ikään ja sukulaisuussuhteisiin testamentin tekijään.

10. Miten testamenttia pitäisi säilyttää?

Puolisoiden keskinäisestä testamentista kannattaa laatia alkuperäiskappale molemmille puolisoille. Niitä tulisi säilyttää, kuten kaikkia tärkeitä papereita, sellaisessa turvallisessa paikassa, josta ne tarpeen tullen löytyvät.

Pankit tarjoavat maksullisia tallelokeroita. Asianajotoimistot saattavat pyynnöstä säilyttää asiakkailleen tekemiään testamentteja.

Suomen asianajajaliitto on ehdottanut, että testamenttien säilyttämistä varten perustettaisiin testamenttirekisteri, mutta vielä sellaista ei ole.

Asiantuntijana asianajaja, varatuomari Topi Heinänen, Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy, Imatra.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 22/2020.