Lakiosa, perunkirjoitus, pesänselvitys, tasinkoprivilegi. Mitä ne tarkoittavat?
1. Perintö
Vainajan omaisuus varoineen ja velkoineen eli jäämistö. Perintö saadaan joko lakimääräisesti perittynä lähisukulaisen kuoltua tai testamentin kautta.
Perintökaari kuuluu Suomen lainsäädäntöön. Se määrittelee, kenelle lain mukaan omaisuus kuuluu kuoleman jälkeen.
2. Kuolinpesä
Henkilön kuoltua häneltä jäänyt omaisuuden ja velkojen kokonaisuus.
Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, tavallisesti vainajan lapset tai näiden jälkeläiset, sekä yleistestamentin saajat eli ne, joille testamentin tekijä on määrännyt koko omaisuutensa tai osan siitä.
Kuolinpesän osakkaiden tehtäviin kuuluu pesän selvittäminen, pesän velkojen maksaminen ja lopuksi pesässä olevien varojen jakaminen perillisille.
Leski on kuolinpesän osakas, kunnes hänelle avio-oikeudella kuuluva osuus avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta on erotettu pesästä osituksella.
3. Avio-oikeus ja ositus
Jos puolisoilla ei ole avioehtoa, molempien omaisuus on avio-oikeuden alaista huolimatta siitä, kenen nimissä se on.
Avioliiton päättyessä toisen kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus. Siinä lasketaan molempien netto-omaisuus eli varat velkojen jälkeen.
Avioliiton päättyessä toisen kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus.
Jos leskellä on vähemmän varallisuutta kuin kuolleella puolisolla, hän saa osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta niin, että molemmille tulee yhtä suuri osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Vainajalle kuuluva puolikas avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta kuuluu kuolinpesään.
Jos lesken omaisuus on suurempi, sitä suojaa tasinkoprivilegi. Sen perusteella hänellä on oikeus olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
4. Pesänselvitys
Kuolinpesän osakkaille kuuluvat toimenpiteet, joilla kerätään yhteen tieto vainajan varoista ja veloista sekä maksetaan pesän velat. Tavoitteena on saada kuolinpesä kuntoon perinnönjakoa varten.
Pesänselvityksen voivat tehdä kuolinpesän osakkaat yhdessä tai joku heistä voi tehdä sen muiden valtuuttamana. Kolmas vaihtoehto on ulkoistaa tehtävä käräjäoikeuden määräämälle pesänselvittäjälle.
Pesänselvityksessä tehtyä vainajan varojen ja velkojen luetteloa tarvitaan perunkirjoituksessa, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta.
5. Perunkirjoitus
Tilaisuus, jossa luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Tehtävä ei vaadi erityistä asiantuntemusta. He laativat perukirjan, johon he kirjaavat pesän omaisuuden ja arvioivat sen rahallisen arvon perittävän kuolinhetkellä. Pesän ilmoittaja antaa uskotuille miehille oikeiksi vakuuttamansa tiedot varoista ja veloista. Ilmoittaja on henkilö, joka tuntee pesän asiat, esimerkiksi leski.
Perunkirjoitus on tehtävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kuoltua.
Perunkirjoitus on tehtävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kuoltua. Se pitää järjestää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat.
Perukirjaan kirjataan kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Se myös toimii veroilmoituksena, jonka perusteella perillisille määrätään omaisuudesta maksettava perintövero.
6. Perimysjärjestys
Etusijajärjestys, jonka mukaan perijöiden oikeus perintöön määräytyy. Perimysjärjestys on määrätty laissa.
Rintaperillisiä ovat vainajan lapset ja heidän kuoltuaan heidän lapsensa. Rintaperilliset kuuluvat ensimmäiseen perillisryhmään. Ellei testamentti toisin määrää, jokainen lapsi saa yhtä suuren osuuden kaikesta pesän varallisuudesta. Kuolleen vanhempansa sijaan tulevat lapset jakavat keskenään sen osuuden, joka olisi tullut heidän vanhemmalleen.
Rintaperillisiä ovat vainajan lapset ja heidän kuoltuaan heidän lapsensa.
Avioliitossa olleen lapsettoman henkilön perii hänen leskensä.
Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, puolisoa, eikä testamenttia, hänet perivät toissijaiset perilliset eli hänen vanhempansa ja näiden jälkeläiset eli vainajan sisarukset.
Kolmanteen perintöön oikeutettujen ryhmään kuuluvat vainajan isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Ellei näitäkään ole, perintö menee valtiolle.
7. Testamentti
Testamentti eli jälkisäädös on tahdonilmaisu, jolla henkilö ilmoittaa tahtonsa omaisuutensa kohtalosta kuolemansa jälkeen. Testamentti tehdään, jos halutaan poiketa laissa määrätystä perimysjärjestyksestä.
8. Lakiosa
Lailla turvattu rintaperillisen oikeus saada puolet hänelle perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintö-osan arvosta, vaikka vainaja olisi testamentissaan määrännyt toisin. Testamentin saajan pitää toimittaa rintaperillisille tieto testamentin sisällöstä, ja rintaperillisten taas pitää vaatia lakiosaa kirjallisesti testamentin saajalta.
9. Perinnönjako
Toimitus, jossa määritellään jokaisen perillisen osuus perinnöstä ja jaetaan varallisuus niin, että kukin saa oman osansa pesään kuuluvista erilaisista varoista, esimerkiksi rahoista, kiinteistöomistuksista tai tavaroista.
Kuolinpesän osakkaat saavat jakaa perinnön myös millä tahansa muulla, yksimielisesti hyväksymällään tavalla. Tällöin kyseessä on sopimus- tai sovintojako.
Jos kuolinpesän osakkaat eivät saavuta yhteisymmärrystä pesän varojen jakamisesta, tehdään toimitusjako, jonka suorittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja.
Perinnönjaosta tehdään kuolinpesän osakkaiden välinen kirjallinen perinnönjakosopimus eli jakokirja, josta käy ilmi, mitä on jaettu, jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä, mitä kukin perillinen on saanut ja mitä on mahdollisesti jäänyt jakamatta. Kaikki pesän osakkaat allekirjoittavat jakokirjan, ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen oikeaksi.
10. Jakamaton pesä
Kuolinpesä, jota ei ole jaettu lainkaan tai se on jaettu vain osittain. Pesän jakamiselle ei ole määrätty aikaa. Pesä voi jäädä jakamatta, jos se on niin pieni, että jaon kustannukset ylittävät pesän omaisuuden arvon. Näin käy myös, jos jaosta ei päästä sopuun eikä kukaan hae ratkaisijaksi pesänjakajaa. Joskus kuolinpesään kuuluu esimerkiksi mökki, joka on pesän osakkaille rakas, ja se halutaan pitää yhteisomistuksessa.
Asiantuntijana asianajaja, varatuomari Kirsi Wähäaho Asianajotoimisto Legistum Oy:stä.
Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 9/20.
Kommentoin omaa kommenttiani:
Maanmittauslaitoksen Kirjaamismenettelyn kasikirja 2020 antaa vastauksen sivulla 144:
"2.29.4.3. Pesäosuudet yksiin käsiin
Jos pesäosuuksien luovutukset johtavat siihen, että kaikkien osakkaiden osuudet tulevat tavalla tai toisella yksiin käsiin, joko jollekulle osakkaalle tai sivulliselle, tapahtuu tällöin koko pesän varallisuusmassan omistajan vaihdos. Tällöin pesän yhteishallinto päättyy, eikä mitään perinnönjakoa enää tarvitse suorittaa.
Luovutuksensaaja on velvollinen hakemaan lainhuudon pesäosuuksien luovutuksilla saamaansa kiinteistöön. Lainhuudatusaika alkaa viimeisen luovutuksen päivämäärästä."
Siinäpä se. Kuolinpesien omaisuussaldo on tehtyjen luovutusten myötä 0, pesät purkautuneet ja vastaava omaisuussaldo on plussalla onnellisella omistajalla.
Kiitos asiallisesta kommentista ja kannustuksesta. Vasta tässä on vuosi mennyt. Internetin ihmeellisessä maailmassa on monen sortin ohjetta perinnön-/pesänjakoon ja -jakokirjaan, mutta esittämääni teemaan sopivaa täsmäaset... , korjaan -työkalua ei hevin löydy. Taidanpa rakentaa "Pesänjakokokirjan" alaotsikolla "Kaikkien perintöosuuksien siirryttyä luovutuksella yhdelle osakkaalle". Sitten prosessipolku ja se on siinä. Kauppakirjat liitteinä, niin verottaja saa laskea omat roponsa, mitä kaipaa ja lainhuutaja huutakoon vaikka äänensä käheäksi omistajuuden vaihduttua. Allekirjoittajina ostaja ja minä vielä kauppoja hierovien osakkaiden hyväksymänä pesänjakajan roolissa (vaikkei tässä lakkautuneita pesiä jaellakaan). Ehkä myös moiteoikeuden ohittava klausuuli "osuutensa myytyään osakkaat luopuvat myös moiteoikeudestaan..." on paikallaan - sanamuotoa on toki hiven viilattava. "Mikä on myyty, kuuluu toiselle, eikä se kuulu minulle.
