Kuvat
Anna Huovinen
Kaisa Launonen ja hänen kuusi sisarustaan neuvottelevat yhdessä kesämökin käytöstä ja kuluista. "Jakamaton pesä ja yhteisessä käytössä oleva mökki sopivat meille."
Kaisa Launonen ja hänen kuusi sisarustaan neuvottelevat yhdessä kesämökin käytöstä ja kuluista. "Jakamaton pesä ja yhteisessä käytössä oleva mökki sopivat meille."

Lakiosa, perunkirjoitus, pesänselvitys, tasinkoprivilegi. Mitä ne tarkoittavat?

1. Perintö

Vainajan omaisuus varoineen ja velkoineen eli jäämistö. Perintö saadaan joko lakimääräisesti perittynä lähisukulaisen kuoltua tai testamentin kautta.

Perintökaari kuuluu Suomen lainsäädäntöön. Se määrittelee, kenelle lain mukaan omaisuus kuuluu kuoleman jälkeen.

2. Kuolinpesä

Henkilön kuoltua häneltä jäänyt omaisuuden ja velkojen kokonaisuus.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, tavallisesti vainajan lapset tai näiden jälkeläiset, sekä yleistestamentin saajat eli ne, joille testamentin tekijä on määrännyt koko omaisuutensa tai osan siitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuolinpesän osakkaiden tehtäviin kuuluu pesän selvittäminen, pesän velkojen maksaminen ja lopuksi pesässä olevien varojen jakaminen perillisille.

Leski on kuolinpesän osakas, kunnes hänelle avio-oikeudella kuuluva osuus avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta on erotettu pesästä osituksella.

3. Avio-oikeus ja ositus

Jos puolisoilla ei ole avioehtoa, molempien omaisuus on avio-oikeuden alaista huolimatta siitä, kenen nimissä se on.

Avioliiton päättyessä toisen kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus. Siinä lasketaan molempien netto-omaisuus eli varat velkojen jälkeen.

Avioliiton päättyessä toisen kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus.

Jos leskellä on vähemmän varallisuutta kuin kuolleella puolisolla, hän saa osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta niin, että molemmille tulee yhtä suuri osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Vainajalle kuuluva puolikas avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta kuuluu kuolinpesään.

Jos lesken omaisuus on suurempi, sitä suojaa tasinkoprivilegi. Sen perusteella hänellä on oikeus olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.

4. Pesänselvitys

Kuolinpesän osakkaille kuuluvat toimenpiteet, joilla kerätään yhteen tieto vainajan varoista ja veloista sekä maksetaan pesän velat. Tavoitteena on saada kuolinpesä kuntoon perinnönjakoa varten.

Pesänselvityksen voivat tehdä kuolinpesän osakkaat yhdessä tai joku heistä voi tehdä sen muiden valtuuttamana. Kolmas vaihtoehto on ulkoistaa tehtävä käräjäoikeuden määräämälle pesänselvittäjälle.

Pesänselvityksessä tehtyä vainajan varojen ja velkojen luetteloa tarvitaan perunkirjoituksessa, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta.

5. Perunkirjoitus

Tilaisuus, jossa luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Tehtävä ei vaadi erityistä asiantuntemusta. He laativat perukirjan, johon he kirjaavat pesän omaisuuden ja arvioivat sen rahallisen arvon perittävän kuolinhetkellä. Pesän ilmoittaja antaa uskotuille miehille oikeiksi vakuuttamansa tiedot varoista ja veloista. Ilmoittaja on henkilö, joka tuntee pesän asiat, esimerkiksi leski.

Perunkirjoitus on tehtävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kuoltua.

Perunkirjoitus on tehtävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kuoltua. Se pitää järjestää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat.

Perukirjaan kirjataan kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Se myös toimii veroilmoituksena, jonka perusteella perillisille määrätään omaisuudesta maksettava perintövero.

6. Perimysjärjestys

Etusijajärjestys, jonka mukaan perijöiden oikeus perintöön määräytyy. Perimysjärjestys on määrätty laissa.

Rintaperillisiä ovat vainajan lapset ja heidän kuoltuaan heidän lapsensa. Rintaperilliset kuuluvat ensimmäiseen perillisryhmään. Ellei testamentti toisin määrää, jokainen lapsi saa yhtä suuren osuuden kaikesta pesän varallisuudesta. Kuolleen vanhempansa sijaan tulevat lapset jakavat keskenään sen osuuden, joka olisi tullut heidän vanhemmalleen.

Rintaperillisiä ovat vainajan lapset ja heidän kuoltuaan heidän lapsensa.

Avioliitossa olleen lapsettoman henkilön perii hänen leskensä.

Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, puolisoa, eikä testamenttia, hänet perivät toissijaiset perilliset eli hänen vanhempansa ja näiden jälkeläiset eli vainajan sisarukset.

Kolmanteen perintöön oikeutettujen ryhmään kuuluvat vainajan isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Ellei näitäkään ole, perintö menee valtiolle.

7. Testamentti

Testamentti eli jälkisäädös on tahdonilmaisu, jolla henkilö ilmoittaa tahtonsa omaisuutensa kohtalosta kuolemansa jälkeen. Testamentti tehdään, jos halutaan poiketa laissa määrätystä perimysjärjestyksestä.

8. Lakiosa

Lailla turvattu rintaperillisen oikeus saada puolet hänelle perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintö-osan arvosta, vaikka vainaja olisi testamentissaan määrännyt toisin. Testamentin saajan pitää toimittaa rintaperillisille tieto testamentin sisällöstä, ja rintaperillisten taas pitää vaatia lakiosaa kirjallisesti testamentin saajalta.

9. Perinnönjako

Toimitus, jossa määritellään jokaisen perillisen osuus perinnöstä ja jaetaan varallisuus niin, että kukin saa oman osansa pesään kuuluvista erilaisista varoista, esimerkiksi rahoista, kiinteistöomistuksista tai tavaroista.

Kuolinpesän osakkaat saavat jakaa perinnön myös millä tahansa muulla, yksimielisesti hyväksymällään tavalla. Tällöin kyseessä on sopimus- tai sovintojako.

Jos kuolinpesän osakkaat eivät saavuta yhteisymmärrystä pesän varojen jakamisesta, tehdään toimitusjako, jonka suorittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja.

Perinnönjaosta tehdään kuolinpesän osakkaiden välinen kirjallinen perinnönjakosopimus eli jakokirja, josta käy ilmi, mitä on jaettu, jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä, mitä kukin perillinen on saanut ja mitä on mahdollisesti jäänyt jakamatta. Kaikki pesän osakkaat allekirjoittavat jakokirjan, ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen oikeaksi.

10. Jakamaton pesä

Kuolinpesä, jota ei ole jaettu lainkaan tai se on jaettu vain osittain. Pesän jakamiselle ei ole määrätty aikaa. Pesä voi jäädä jakamatta, jos se on niin pieni, että jaon kustannukset ylittävät pesän omaisuuden arvon. Näin käy myös, jos jaosta ei päästä sopuun eikä kukaan hae ratkaisijaksi pesänjakajaa. Joskus kuolinpesään kuuluu esimerkiksi mökki, joka on pesän osakkaille rakas, ja se halutaan pitää yhteisomistuksessa.

Asiantuntijana asianajaja, varatuomari Kirsi Wähäaho Asianajotoimisto Legistum Oy:stä.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 9/20.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla