Riittääkö eläke elämiseen? Entä mistä rahat putkiremonttiin? Käänteinen asuntolaina voi tuoda talouteen väljyyttä.

  1. Mikä on käänteisen asuntolainan idea?
    Pankki antaa lainaa, jonka vakuutena on asunto. Lainaa voi saada yleensä maksimissaan 50 prosenttia asunnon käyvästä hinnasta. Lainasumman voi nostaa kerralla tai pienissä erissä tarpeen mukaan.
    Asunnon omistaja saa näin jatkaa kotona asumista niin kauan kuin haluaa.
    Lainan saaja maksaa pankille korkoa laina-aikana. Sen sijaan lyhennykset maksetaan laina-ajan päätyttyä kerralla, yleensä vasta sitten, kun asunnon omistaja kuolee. Silloin perikunta myy asunnon, maksaa lainan pankille ja pitää jäljelle jääneen asunnon myyntihinnan itsellään.
  2. Kenelle se sopii?
    Sellaiselle, joka asuu asunto-osakeyhtiössä – useimmiten tämä on kerrostalohuoneisto. Lainan ottaja pääsee käyttämään asunnossa kiinni olevaa omaisuuttaan, mutta hänen ei tarvitse myydä pois asuntoaan. Lainaa ottavalla voi olla esimerkiksi pieni eläke, jolla on vaikea tulla toimeen. Käänteisen asuntolainan avulla hän voi helpottaa arjesta ja yllättävistä menoista selviämistä. Yksi ottaa lainan rahoittaakseen putkiremontin, toinen maksaakseen lonkkaleikkauksen, kolmas voi hankkia kotipalvelua, matkustella tai ostaa vaikka kakkosasunnon ulkomailta.
  3. Kuinka pitkä on laina-aika?
    Yleensä 15–20 vuotta. Lainaehtoihin liitetään usein lause, että aluksi sovittua laina-aikaa voidaan pidentää. Yleensä laina-aika määritellään niin pitkäksi, että se kattaa sen ajan, jonka asiakas haluaa asunnossa asua.
  4. Voiko asunnon myydä kesken laina-ajan?
    Kyllä, eikä siihen tarvita pankilta lupaa. Jos asunto myydään, laina maksetaan takaisin. Käänteistä asuntolainaa voi käyttää myös välirahana uutta asuntoa ostaessa. Jos asunto on aiempaa kalliimpi, sen vakuusarvokin on suurempi. Silloin uutta käänteistä asuntolainaakin saa enemmän, jälleen maksimissaan 50 prosenttia asunnon arvosta.
  5. Saako käänteisen asuntolainan joka pankista?
    Suomeen käänteisen asuntolainan toi Hypoteekkiyhdistys 2000-luvun alussa. Sen jälkeen myös muille suomalaispankeille on tullut vastaavia lainatuotteita eri nimillä ja erilaisilla lainaehdoilla. Käänteinen asuntolaina kannattaakin kilpailuttaa kuten mikä tahansa laina.
    Tällaiset lainatuotteet ovat maailmalla yleisempiä kuin meillä, ja saattavat erota huomattavasti meillä myönnettävistä lainoista.
  6. Onko eri pankkien lainoissa eroja?
    On. Vertaile esimerkiksi lainaehtoja, koron määräytymisperusteita sekä lainan perustamis- ja nostokuluja. Kiinnitä huomiota esimerkiksi siihen, nostetaanko koko laina kerralla, jolloin korkojakin maksetaan heti koko summasta, vai onko laina mahdollista nostaa erissä, jolloin korkokulutkin ovat pienemmät.
    Perehdy myös laina-ajan pidentämisehtoihin. Tutki esimerkiksi, uusiiko pankki lainan automaattisesti alkuperäisen laina-ajan päätyttyä, vaikka asunnon vakuusarvo olisi pienentynyt.
  7. Onko oikein viedä lapsilta perintö?
    Joitakuita voi mietityttää se, että käänteinen asuntolaina pienentää lasten perintöä.
    Moni elää kuitenkin niin vanhaksi, että lapset ehtivät itsekin eläkeikään ennen mahdollisia perintöjä. Lapsilla saattaa olla myös omaisuutta vanhempiaan enemmän, jolloin perinnön merkitys on aiempaa pienempi. Siksi usein juuri aikuiset lapset kysyvät tietoa käänteisestä asuntolainasta, jotta vanhemmat pääsisivät nauttimaan vaivalla keräämästään omaisuudesta ja helpottamaan mahdollisen pienen eläkkeen tuomaa taloudellista ahdinkoa.
    Onpa käänteistä asuntolainaa käytetty myös pikavippikierteen katkaisuun. Sen avulla maksetaan kerralla kalliit vipit pois ja loput rahat lainan ottaja saa täydentämään eläkettään. Näin kalliit kulutusluotot eivät kaada taloutta.

    Asiantuntijana Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asuntorahoituspäällikkö Maarit Valkeajärvi.

Mikä sitten on käänteinen asuntokauppa?

  • Käänteinen asuntokauppa sekoitetaan usein käänteiseen asuntolainaan. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Erona on omistajuus.
  • Käänteisessä asuntokaupassa asunnon omistaja myy asunnon pankille ja jää asumaan entiseen kotiinsa pankin vuokralaiseksi lopuksi elämäänsä.
  • Pankin vuokralaisena asukas maksaa asumisestaan normaalia markkinavuokraa.
  • Asunnon myynnistä saadut rahat asukas voi käyttää haluamallaan tavalla. Osasta kauppasummaa tehdään kuitenkin määräaikaistalletusohjelma, josta tulevat vuokrat kuitataan. Asiakkaan kuollessa määräaikaiselle tilille jäljelle jääneet varat jäävät perikunnalle.
Vierailija

Pelivaraa talouteen käänteisellä asuntolainalla – miten käy perinnön?

Eläkkeiden ostovoimaa heikentävä ns. taitetun indeksi keksi Lipposen hallitus. 20 vuotta tämä indeksi on köyhdyttänyt eläkeläisiä. Nyt Senioriliike ry. on tehnyt kansalaisaloitteen sen korjaamiseksi. "Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi." https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1591 Jotta aloite saadaan eduskunnan käsittelyyn tarvitaan 50 000 allekirjoitusta. Nyt on jo n. 21500 kirjoittanut aloitteen. Ole ystävällinen ja allekirjoita Sinäkin ja kerro asiasta eteenpäin. Kiitos.
Lue kommentti
Vierailija

Pelivaraa talouteen käänteisellä asuntolainalla – miten käy perinnön?

Miksi pitäisikään ajatella mitä jää jälkipolville jaettavaa, onko se jonkinasteista ylpyttä! Ei ole mitään järkeä itse kitkuttaa nälkärajalla, että lapsille jäisi omaisuutta ja näyttöä kuinka hyvät ja ajattelevat vanhemmat ovat oleet loppuun asti. Yrittääkö vanhemmat paikata jotakin lapsensa elämästä pois jäänyttä hyvää, itse kitkuttamalla. Että kuolemansa jälkeen vielä saavat tasoitusta. Eikö ihmiset osaa ja tahdo nauttia elämästään loppuun asti, niin kuin on tarkoitettu? Eikä se ole...
Lue kommentti

Riitta Suomi, 68, testamenttasi puolet omaisuudestaan Unicefin kautta maailman lapsille. Hän oppi jo kotona, että heikompaa pitää auttaa.

– Testamenttiajatus syntyi yllättäen. Olin Unicefin tilaisuudessa, jossa käsiteltiin testamenttilahjoittamista. Siellä sanoin ääneen, että nyt teen testamentin, Riitta Suomi kertoo.

Riitalla ja hänen miehellään on uusperhe.

– Periminen voi olla monimutkaista ilman testamenttia, kun molemmilla on aikuisia lapsia aiemmista liitoista. Lapsenlapsiakin on yhteensä seitsemän.

– Mieheni päätyi myös tekemään testamenttilahjoituksen. Mietimme kahdestaan kotona sitä, miten omaisuutemme jaetaan. Keksimme kaikenlaisia hullujakin ratkaisuja, joille nauroimme moneen kertaan. Marssimme suunnitelmamme kanssa Unicefin asiantuntijan luokse, joka kirjoitti varsinaisen testamentin toiveittemme mukaan. Muokkasimme siitä vielä paria kohtaa ennen kuin laitoimme nimet alle.

Testamenteista ei paljon puhuta. Riitta arvelee sen johtuvan siitä, että siihen liittyy aina kuolema. Se saa ihmiset arastelemaan.

"Me olemme kertoneet lapsillemme avoimesti testamentista."

– He hyväksyvät päätöksemme täysin. Meillä on yhteinen käsitys siitä, että henkinen perintö on kuitenkin tärkeintä, mitä kotoa voi saada. Perinnönjaossa Unicef saa suurin piirtein saman verran kuin lapsenikin.

– Olen miettinyt myös historiaa. Suomen lapset saivat sodan jälkeen Unicefilta paljon apua. Pidän omaa toimintaani myös velanmaksuna.

Riitta syntyi keväällä 1948 kuopiolaisen perheen kolmanneksi lapseksi.

– Kaikesta oli puutetta. Äiti ompeli vaatteet lapsille setien ja tätien vanhoista takeista, hameista ja housuista. Kengät olivat aina sisarusten perintöä. Vielä kouluaikanakin minulla oli monojen pohjissa suksisiteitä varten reikiä, joista lumi ja kosteus pääsivät palelluttamaan varpaat.

Koti oli omakotitalossa, jossa asui kolme muutakin perhettä.

– Meillä oli käytössä kammari ja keittiö. Pihan perällä oli ulkohuussi, ja vesi haettiin keskellä katua olevalta kaivolta.

– Kansakoulun jälkeen pyrin oppikouluun ja onneksi pääsin. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1967. Neljä vuotta myöhemmin valmistuin rakennusinsinööriksi ja astuin työelämään.

"Nälkää näkevien lasten kuvat pysäyttivät minut 80-luvun alussa."

– Olin oppinut vanhemmiltani, että heikompaa pitää auttaa. Niinpä aloin hakea sopivaa tapaa olla avuksi. Monet sanoivat, ettei siitä ole mitään hyötyä, ei yhden ihmisen työ auta yhtään. Minä kuitenkin jatkoin etsimistä. Lopulta päädyin mukaan Unicefin toimintaan. Valitsin järjestön sen takia, että se auttaa nimenomaan lapsia.

– Elämässäni oli tuohon samaan kaikenlaista ikävää. Kun ryhdyin tekemään vapaaehtoistyötä, aloin voida itsekin paremmin. Niin vähällä voi tehdä hyvää toisille ja maailmasta ainakin vähän paremman.

Riitta on käynyt Nepalissa todistamassa itse, että apu oikeasti menee perille.

– Vierailin vuoristokylässä, jossa oli käynnissä naisten luototusohjelma. Koko kylän toimeentulo oli lähtenyt nousuun naisten yritteliäisyyden ansiosta. Unicefin tuella rakennetut kaivot ja käymälät puolestaan paransivat koko kyläyhteisön elinoloja. Matkalla näin, miten paljon Unicefin toimintaa ja työntekijöitä arvostetaan.

Teksti on lyhennelmä ET 13/2016:ssa julkaistusta artikkelista.

Hyväntekijän testamentti on harvinaisuus

Suomessa tehdään vuosittain noin 15 000 testamenttia, joista vain satakunta määrää perinnön tai osan siitä jonkin järjestön hyväksi. Määrä kasvaa hiljalleen.

Hyväntekeväisyyteen voi osoittaa pienenkin osan perinnöstä. Osatestamentissa voi määrätä hyvin tarkasti, millaisen summan tai osan omaisuudestaan haluaa hyväntekeväisyyteen osoittaa. Samalla voi kertoa, mille järjestölle tai taholle haluaa tehdä lahjoituksen.

Liian yksityiskohtaiset määräykset testamentissa saattavat johtaa siihen, ettei järjestö voi ottaa lahjoitusta vastaan. Lahjoitustestamentti kannattaakin tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä sen järjestön kanssa, jota haluaa auttaa.

Kuluttajaliiton tuoreen selvityksen mukaan asianajajan laatiman testamentin saa yleensä 200–500 eurolla. Hintaan vaikuttavat esimerkiksi omaisuuden määrä ja laatu sekä se, onko testamentin laatija lapseton leski vai uusperheessä asuva pariskunta.

Osa yleishyödyllisistä järjestöistä tarjoaa ilmaista lakimiespalvelua testamentin laatimiseen, jos järjestö on yksi edunsaajista. Osalla järjestöistä on kohtuuhintainen yhteistyökumppani, joka auttaa testamenttilahjoittajia asiakirjojen tekemisessä.

20 yleishyödyllistä järjestöä on perustanut yhteisen Hyvä testamentti -verkkosivun, jossa kerrotaan testamenttilahjoittamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, annetaan vinkkejä testamentin laadintaan ja vastataan yleisimpiin kysymyksiin.

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.