66-vuotias talo on lämmennyt puulla, öljyllä, sähköllä ja nyt maalämmöllä.
66-vuotias talo on lämmennyt puulla, öljyllä, sähköllä ja nyt maalämmöllä.

ET:n toimittaja Heimo Hatakka vaihtoi omakotitalonsa lämmönlähteen maalämpöön. Valmista tuli viikossa.

Heimo Hatakka, 52, espoo

”Talomme on rakennettu kolmessa vaiheessa. Ensimmäistä, 1950-luvun alussa rakennettua osaa on laajennettu 1960-luvun alussa siivellä, jossa on pari huonetta lisää sekä kellari ja puolikorkea vintti. Kolmannessa laajennuksessa vuonna 2007 vintistä korotettiin asuintilaa.

Kun ostimme talon 1990-luvun alussa, lämmitysjärjestelmä ei mahtunut korjaustöiden top 20 -listalle. Sen vuoro koitti 25 vuotta myöhemmin, kun oli hoidettu pintaremontit, vaihdettu lattiat, uusittu keittiö, lisätty eristystä, asennettu takka, tehty terassia, vaihdettu katto ja ulkoverhous sekä lopulta maalattu koko hoito. Siinä sivussa myös lapset ehtivät aikuisiksi.

Kolmekymppinen vaihtoon

Talon lämmitysjärjestelmänä oli turkulaisen Jämätekin valmistama lähes kahden kuution kokoinen lämminvesivaraaja, joka tuotti sekä lämpimän käyttöveden että kiertoveden pattereihin. Vuonna 1986 asennettu systeemi toimi, mutta halvaksi tai kovin tehokkaaksi sitä ei voinut kehua.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Kovasta sähkönkulutuksesta huolimatta alakerrassa sai palella pakkasilla.”

Vesi lämpeni kolmella sähkövastuksella, joista kaksi toimi yösähköllä ja yksi päiväsähköllä. Etenkin talvisaikaan sähkölasku oli melkoinen, kun myös päiväsähkövastus oli käytössä. Kovasta sähkönkulutuksesta huolimatta alakerrassa sai pahimmilla pakkasilla palella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäinen lämmitysinvestointimme olikin varaava takka, joka auttoi lyhentämään lämmityskautta ja toimi lisälämmön lähteenä kovilla pakkasilla.

Mielessä alkoi kyteä huoli, miten kauan 30-vuotias varaaja vielä palvelee. Ja mitäs jos se pettää Murphyn lain mukaisesti yllättäen ja kylmimpään aikaan vuodesta?

Päätös lämmitysjärjestelmän uusimisesta kypsyi pikkuhiljaa. Kuuntelin käyttäjien kokemuksia maalämmöstä, moderneista lämpökattiloista, ilmalämpöpumpuista, hybridivaraajista ja kaukolämmöstä. Koska talossa oli toimiva patteriverkosto, järkevimmiltä tuntui kytkeä uusi lämmönlähde vanhaan lämminvesikiertoon.

”Arvostan huolettomuutta ja helppoutta.”

Arvostan lämmityksen huolettomuutta ja helppoutta. Elämässäni on sen verran kiireitä, etten halua lämmityksestä harrastusta. Niinpä vaihtoehdot olivat lopulta maa- ja kaukolämpö.

Kuluja räknäillessä selvisi, että kaukolämpöön siirtyminen olisi alussa hieman halvempaa, mutta maalämmön puoleen vaakaa kallisti pienempi riippuvuus ostoenergiasta ja sen hinnan kehityksestä.

Maltillinen myyjä vakuuttaa

Lopulta asian ratkaisi myyntiedustaja, jonka argumentit olivat maltillisia ja asiantuntevia. Myös kirjallinen tarjous herätti luottamuksen. Teimme kaupat maalämmöstä.

”Purkutyöt ja asennus valmistuivat noin viikossa, kuten oli luvattukin.”

Purkutyöt ja asennus valmistuivat noin viikossa, kuten oli luvattukin. Kaivon porauksen, sen putkituksen ja vaakavedot pihamaalla hoiti alihankkija, samoin tarvittavat sähköasennukset. Kommunikaatio pääurakoitsijan ja alihankkijoiden kesken toimi katkottomasti.

Viime talvi oli asumishistoriamme viluttomin. Myös takuu tuli testattua. Yhtenä aamuna lämpöpumppu seisoi. Asentaja saapui ja paikansi vian. Kylmämodulissa oli valmistusvirhe, ja se meni vaihtoon.

Kannattiko?

Maalämpö on lämmittänyt taloa yhden lämmityskauden. Sähkönkulutus on laskenut selvästi:

Sähkönkulutus loka-huhtikuussa

  • Talvi 2016-2017 maalämmöllä, 12062 kWh
  • Talvi 2015-2016 vanhalla järjestelmällä, 21 348 kWh
  • Talvi 2014-2015 vanhalla järjestelmällä, 21389 kWh
  • Sähkön säästö noin 9300 kWh per vuosi, rahassa noin 1 000 e

Näin maalämpö asennetaan

  1. Maalämmön asennus alkaa energiakaivon poraamisella. Toimenpide on luvanvarainen. 130 metrin syvyisen energiakaivon poraaminen käy ammattimieheltä sukkelasti puolessa päivässä. 
  2. Vuonna 1986 asennettu turkulaisen Jämätekin valmistama lämminvesi-varaaja (taustalla) on lähes kahden kuution kokoinen. Se vie kokonaisen huoneen verran tilaa ja kuluttaa reippaasti sähköenergiaa. 
  3. Lämminvesivaraajan purku vie kahdelta mieheltä päivän, sillä laite on lujaa tekoa. Jos purkutyön tekisi itse, euroja säästyisi, mutta homma vaatisi pitkää pinnaa, kunnon työkalut ja hiukan kokemusta. 
  4. Kun maalämpökaivo on porattu, kaivo putkitetaan ja putket kuljetetaan maan alla sisään kiinteistöön. Energiakaivo kannattaa sijoittaa paikkaan, josta putkituksen saa vietyä luontevasti kiinteistöön ja maalämpöpumpulle. 
  5. Energiakaivossa peruskallio lämmittää bioetanolin ja veden seosta. Energiakaivo on pitkäikäisin osa maalämpöjärjestelmää ja toimii yleensä useamman maalämpöpumppusukupolven ajan. 
  6. Pumpun asennus loppusuoralla. Lämpöpumpputekniikan kehittyminen 2000-luvulla on parantanut maalämpöpumppujen lämpökertoimia selvästi. 

Lue myös:

Sisältö jatkuu mainoksen alla