Asunnon kustannukset arvelluttavat leskeä, joka omistaa puolet omakotitalosta.

Asun vanhassa omakotitalossa, jonka hankin yhdessä edesmenneen puolisoni kanssa. Minulla on siis elinikäinen käyttöja hallintaoikeus. Mieheni kuolemasta on viisi vuotta. Omistan kiinteistöstä puolet ja mieheni aikuiset lapset toisen puolen.

Puolisoni ja minä teimme talossa remonttia. Olen sitä yksin jatkanut. Vielä on paljon tekemättä. Kuuluuko perikunnan osallistua kustannuksiin, jotka parantavat talon arvoa? Riittääkö perikunnalle vain ilmoitus remonteista?

Olen säilyttänyt kaikki talon remonttiin kuuluvat kuitit. Voivatko minun perilliseni aikanaan hyötyä remonttiin kuluneista varoista talon arvonnousun muodossa?

Perunkirjoituksen aikaan riidat perikunnan kanssa veivät voimani. Lakimies ei pystynyt huomioimaan kuluja, joita remontin keskeneräisyys aiheuttaa, joten niitä ei perunkirjoituksessa kirjattu.

Nimimerkki Leski ja omakotitalon kustannukset

Sinä ja miehesi lapset olette kiinteistön yhteisomistajia. Yhteisomistajien
pitää yhdessä päättää siitä, mitä remonttia kiinteistössä tehdään.

Yhdellä yhteisomistajista ei ole valtaa yksin päättää remonteista eikä oikeutta
laskuttaa toisia yhteisomistajia omien päätöksiensä perusteella. Ainoastaan
kiireellisistä ja pakollisista töistä voi yksikin yhteisomistaja päättää.

Jos remontoit asumaasi omakotitaloa omalla kustannuksellasi muita yhteisomistajia kuulematta, sinun perillisesi voivat perinnönjaossa toki vedota
maksamiisi kustannuksiin. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että perillisesi
saisivat remonttikuluista korvausta, ainakaan täysimääräisesti.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Danske Bankin varallisuudenhoidon johtaja lahjoittaa sukulaislapsilleen säännöllisesti summat, jotka jäävät juuri alle verotusrajojen.

Susanna Miekk-oja, 67, ja Uuna Saarela 19, Helsinki

Danske Bankin varallisuudenhoidon johtaja Susanna Miekk-oja on neuvonut lukuisissa tilaisuuksissa, miten varallisuutta kannattaa siirtää jälkipolville. Hän tekee itse niin kuin opettaa ja on jo vuosia jakanut omaisuuttaan.

Miekk-ojalla ei ole omia lapsia, joten hän lahjoittaa sisarensa lapsille ja lastenlapsille sekä puolisonsa lastenlapsille summat, jotka jäävät juuri alle verotusrajojen. Viisi lasta ja nuorta saavat kukin kuukausittain 110 euroa rahasto-osuuksina eli yhteensä Miekk-oja lahjoittaa heille lähes 7 000 euroa vuodessa.

”Nuorten etu on aika. Heille kannattaa sijoittaa tuottohakuisesti.”

Koska rahastoja ei tarvitse aktiivisesti hoitaa, ne ovat helppo sijoituskeino. Toisin kuin tilillä, sijoituksissa kertyy tuottoa tuotolle ja lahjoitus poikii.

– Nuorten etu on aika. Heille kannattaa sijoittaa tuottohakuisesti ja osakepainoisesti, vaikka itse karttaisi riskiä.

Kolmelle työikäiselle Miekk-oja on tehnyt pitkäaikaissäästösopimukset, joihin hän siirtää 5 000 euroa joka kolmas vuosi. Saajat voivat vähentää maksut verotuksessa, joten vähennyksen osalta ne ovat kuin ilmaista velkaa valtiolta. Varojen takaisinmaksu alkaa, kun edunsaajat jäävät eläkkeelle. Nostettaessa tuotoista maksetaan pääomaveroa.

”Jatkan rahastosijoituksia, kunnes nuoret täyttävät 24 vuotta.”

– Jatkan rahastosijoituksia, kunnes nuoret täyttävät 24 vuotta. Olen testamentissa määrännyt, että varallisuudesta irrotetaan riittävä summa, jos kuolen ennen tätä.

Miekk-ojalla on suunnitelmat myös siltä varalta, että elämä yllättää ikävästi. Hän on tehnyt edunvalvontasopimuksen, ja testamentti, jossa avopuolisot huomioivat toisensa, on lähes valmis. Mietinnässä on enää vain mökin omistajuuden siirtäminen niin, että hallintaoikeus säilyisi.

Ilo antaa

Antaminen on Miekk-ojasta hauskaa. Hänestä on ilo nähdä sen vaikutus. Kukin antaja voi toimia tavallaan.

– Yksi antaa aikaa, toinen leipoo hyvän kakun. Olen aina töissä enkä osaa leipoa, mutta minulla ja avopuolisollani on osake- ja rahastosijoitusten tuottojen ansiosta hyvä taloudellinen tilanne.

”Pitää varmistaa, että varat riittävät hoivaan.”

Miekk-oja korostaa, että omat tarpeet on pantava etusijalle.

– Pitää varmistaa, että varat riittävät hoivaan ja kaikkeen muuhun, mitä haluaa tehdä. Oman asunnon arvosta kannattaa hankkia realistinen näkemys.

Halusipa lahjoittaa tai testamentata, suunnitelmista on hyvä keskustella asianosaisten kanssa. Miekk-oja ymmärtää, että rahaan ja kuolemaan liittyvistä asioista voi olla hankala puhua. Hänkin vetkutteli aikansa.

– Lopulta keskustelu tuntui hyvältä, jotenkin vapauttavalta.

”Lahjoita vain, jos rahaa jää yli oman tarpeen.”

Käyttörahat tiskaamalla

Vanhin Miekk-ojan rahastolahjoja saaneista lapsista, siskon lapsenlapsi Uuna Saarela aloitti tänä syksynä matematiikan opinnot Helsingin yliopistossa. Saarela on opinnoista innoissaan.

Miekk-ojan ansiosta Saarelalla on mukava pääoma rahastoissa. Rahastojen tämän päivän arvosta tuottojen osuus on liki puolet.

– Se on tuntuva turva. Säästöt antavat vapautta tulevaisuuden suunnitteluun.

Saarela ei halua, että raha lipuu pois, kuten kesätyöpalkalle tahtoi käydä. Kansainvälisyyteen kasvaneena hän suunnittelee maisteriopintoja maassa, jonka kieltä ei vielä osaa. Tuolloin säästöt voivat olla tarpeen. Opintorahan lisäksi Saarela saa palkkaa tiskaamalla viikonloppuisin ravintolassa.

– Tuntuu hyvältä olla hyödyllinen. Olen myös siivonnut varastossa.

– Saatkin mökillä hyödyntää taitojasi, Miekk-oja virnistää.

Veroa ei tarvitse maksaa alle 20 000 euron perinnöstä, mutta lahjansaajaa verotetaan jo 5 000 euron arvoisista lahjoista.

PERIJÄT ja lahjojen saajat on jaettu veroluokkiin sen mukaan, mitä sukua ovat perinnönjättäjälle.

Rintaperillisiä eli lapsia, lastenlapsia ja puolisoa verotetaan ensimmäisessä veroluokassa.

Toisessa veroluokassa verotetaan esimerkiksi kuolleen sisaruksia ja heidän lapsiaan. Tämä tarkoittaa, että he maksavat enemmän veroa kuin rintaperilliset.

VEROA ei makseta alle 20 000 euron perinnöstä. Lahjansaajaa verotetaan jo 5 000 euron arvoisista ja sitä arvokkaammista lahjoista. Sekä perintö- että lahjavero on sitä suurempi, mitä arvokkaampi perittävä omaisuus on.

OMAISUUDEN jaon suunnittelussa neuvoja saa esimerkiksi Veronmaksajain keskusliitosta ja Suomen asianajajaliiosta. Veroseuraamuksista voi kysyä verohallinnosta.

Lähde: Veronmaksajien keskusliitto
Lähde: Veronmaksajien keskusliitto

Lahjan vuonna 2013 saanesta 71 % maksoi siitä veroa.