Kannattaa uhrata ajatus sille, kuka minut perii. Jäljelle jäänyt puoliso ja lapset on usein vastaus. Entä jos heitä ei ole?

Kuoleman jälkeisessä perinnönjaossa tehdään aluksi perukirja, josta ilmenevät omaisuus, varat ja velat. Jos edesmennyt perittävä on naimisissa, ennen perinnönjakoa toimitetaan yleensä omaisuuden ositus. Siinä määritellään leskelle kuuluva omaisuus. Se on aina puolet, ellei testamentilla toisin määrätä.

Kuolinpesä voidaan jättää tässä vaiheessa – kun leski on elossa – myös jakamatta tai se jaetaan osittain, esimerkiksi pankkitilillä olevat varat. Ennen perinnönjakoa on maksettava mahdolliset velat. Perunkirjoitus on pakollinen kuoleman jälkeen, mutta perinnönjaolla ei ole määräaikaa.

Asianajaja Tapani Norros patistaa kuitenkin tekemään perinnönjaon mahdollisimman pian, sillä jakamaton kuolinpesä johtaa ajan oloon moniin solmuihin.

– Olen ollut jakamassa pesää, josta vainaja oli kuollut vuonna 1967. Mukana oli monta sukupolvea ja lisäksi arvoja, joita ei voi mitata yksioikoisesti nykyrahassa, Norros neuvoo. 

"Asiat menevät todella solmuun, ellei uskalleta tehdä ratkaisuja."

Leskeksi jääneellä puolisolla on kuitenkin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Tällöin pesänjako tehdään vasta lesken kuoltua. Jos rintaperilliset vaativat pesän jakoa heti, lesken hallintaan on jätettävä puolisoiden yhteinen koti ja tavanomainen koti-irtaimisto.
Jos lapsia ei ole, leski perii puolisonsa yksin ensi vaiheessa.

Säädökset lesken perimysoikeudesta koskevat aviopuolisoita sekä henkilöitä, joiden parisuhde on virallistettu parisuhdelain perusteella. Avopuolisoita se ei koske.

Lapset ensisijaisia

Perintökaari kuuluu Suomen lakiin. Se määrittelee, kenelle lain mukaan omaisuus kuuluu kuoleman jälkeen. Perilliset jaetaan kolmeen ryhmään.
 
Ensimmäinen ryhmä eli ensisijaiset perijät ovat rintaperillisiä eli lapsia ja heidän jälkeläisiään eli lastenlapsia. Lapset ovat aina ensisijaisia perillisiä, ellei testamentilla toisin määrätä. Perintö jaetaan tasan, mutta testamentilla voi määrätä myös toisin. Jos joku lapsista on kuollut, hänen perintöosuutensa menee mahdollisille lapsenlapsille.

Perintökaaressa toinen perillisryhmä ovat omat vanhemmat ja sisarukset ja näiden lapset, jos edesmenneellä ei ole omia lapsia. Omaisuus menee vanhemmille, ja jos toinen heistä on kuollut, elossa olevat sisarukset jakavat hänen osuutensa. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, omaisuuden perivät siskot ja veljet.

Kolmas perillisryhmä ovat vainajan isovanhemmat tai heidän jälkeläisensä, eli käytännössä sedät, enot ja tädit. Sukulaisista serkut tai pikkuserkut eivät enää ole perintökaaren perimisjärjestyksessä mukana.

Testamentti kannattaa tehdä ainakin silloin, jos omia läheisiä ei ole. Muutoin omaisuus menee valtiolle. Valtion haltuun menee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä omaisuutta.

Testamentin voi osoittaa esimerkiksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin, vaikkapa vanhusten virkistystoimintaan. Eri sairauksia potevien potilasyhdistykset ottavat myös mieluusti vastaan perintöjä toimintansa tueksi.

Testamentilla on tarkka muoto

Testamentti edustaa tekijänsä viimeistä tahtoa ja se voi koskea koko omaisuutta tai vain osaa siitä. Yleensä testamentti tehdään hyvissä ajoin. Jos olosuhteet ja asiat kovasti muuttuvat, testamentin voi peruuttaa tai muuttaa. Tällöin vanha määräys on kumottava tai hävitettävä.

Omilla lapsilla – lakikielellä rintaperillisillä – on aina oikeus lakiosaan. Jos testamentti loukkaa lakiosaa, on perillisen vaadittava lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa testamentista todisteellisesti tiedon saatuaan. Lakiosa koskee lapsia ja heidän lapsiaan ja on puolet perintöosuudesta. Lakiosa voidaan laskea jokaisen perillisen kohdalla itsenäisesi.

Testamentin voi tehdä koko omaisuudesta tai sen osasta. Sillä voidaan määrätä vaikka jokin rakkaaksi käynyt esine määrätylle ihmiselle. Suulliset lupaukset ”saat tuon piirongin sitten kuoltuani” eivät virallisesti päde, mutta sopuisat pesänjakajat voivat ottaa sellaiset toki huomioon. Testamentilla voidaan määrätä esimerkiksi oikeus asua vainajan asunnossa, vaikka itse omistusoikeus siirtyykin toisille.

Testamentin tekemisessä täytyy olla tarkka, että muotoseikat täyttyvät. Muutoin se voi olla pätemätön. Se täytyy allekirjoittaa henkilökohtaisesti ja siinä täytyy olla kaksi esteetöntä, ulkopuolista, 15 vuotta täyttänyttä todistajaa. Lähisukulaiset tai henkilöt, joita testamentti koskee, eivät käy todistajiksi. Todistajat todistavat testamentin tekemisen, heidän ei tarvitse tietää sisältöä. Päiväys ja testamentin laatimispaikka on aina merkittävä.

Ei kohtuuttomia ehtoja

Testamentti voi sisältää ehtoja tai ohjeita omaisuuden käytöstä. Ehdot eivät saa olla kuitenkaan kohtuuttomia tai hyvistä tavoista poikkeavia.
Jotta voi olla varma, että muotoseikat täyttyvät, testamentin tekemiseen kannattaa ottaa lakimies. Testamentti on syytä säilyttää varmassa paikassa, että se säilyy mutta myös löytyy kuoleman jälkeen.
 
Hätätestamentti poikkeaa tavallisesta. Se voi olla pätevä käsin kirjoitettuna ilman todistajia tai se voi olla suullinen, kahden todistajan todistamana. Hätätestamentti on mahdollinen sairauden tai muun pakottavan syyn estäessä varsinaisen testamentin tekemisen. Hätätestamentti on voimassa kolme kuukautta.

Yksi yleisimpiä testamentteja on aviopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti. Keskinäinen testamentti voi olla joko omistusoikeustestamentti tai hallintaoikeustestamentti.  Kun kyseessä on hallintaoikeus, leskeksi jäänyt ei maksa lainkaan perintöveroa ja lapsetkin maksavat yleensä vähemmän kuin jos keskinäistä testamenttia ei olisi.

SANASTO

  • Avio-oikeus. Aviopuolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen, elleivät he ole tehneet avioehtoa.
  • Kuolinpesä. Kuoleman jälkeen vainajan kiinteä ja irtain omaisuus, velat ja saatavat muodostavat kuolinpesän.
  • Lakiosa. Vainajan jättämä rintaperillisille eli lapsille jälkeläisineen kuuluva osa, johon ei voi vaikuttaa testamentilla.
  • Perimisjärjestys. Perintökaaressa (lain osa) määrätty perimisjärjestys, johon perimisoikeus perustuu.
  • Perunkirjoitus. Kuolinpesän omaisuuden, velkojen ja saatavien kirjaamista varten pidettävä tilaisuus. Sen perusteella laaditaan perukirja.
  • Pesänjakaja. Jos osakkaat ovat erimielisiä, voi pyytää käräjäoikeutta määräämään ulkopuolisen pesänjakajan, joka toimittaa perinnönjaon.
  • Tasinko. Omaisuuden osituksessa enemmän omistava joutuu maksamaan vähemmän omistavalle tasoitusta eli tasinkoa, poikkeuksena lesken oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. 
  • Testamentti. Etukäteen laadittu asiakirja, jossa henkilö määrää omaisuudestaan kuolemansa jälkeen. Omistusoikeustestamentti antaa saajalle täyden omistusoikeuden, hallintatestamentti antaa hallintaoikeuden mutta ei omistusoikeutta. Keskinäisellä testamentilla aviopuolisot määräävät toisen kuoleman varalta omaisuudestaan eloon jäävän puolison hyväksi. 
  • Uskottu mies. Kaksi ulkopuolista uskottua miestä arvioi pesän rahallisen arvon ja vastaa että kaikki tiedot (testamentit, ennakkoperinnöt ja avioehdot) tulevat merkityksi perukirjaan.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 08/2010 ja päivitetty 21.1.2016.

Kuka minut oikein perii?

Taitaa olla niin, että se on hukka joka perii, jos ei ymmärrä millaiseen avioehtoon tai testamenttiin on valmis nimensä kirjoittamaan. Ottaakaa ihmeessä asioista selvää, ei voi sanoa asiantuntijaksi sellaista henkilöä, joka jättää tärkeitä asioita kertomatta.
Lue kommentti