Perhesopu on koetuksella, kun tulee perinnönjaon aika. Eniten riidellään hirvensarvista ja kansallispuvuista, niille häviävät Arabian astiatkin.

Joensuulainen asianajaja Harri Kontturi muistaa tilanteen elävästi. Hän oli suorittamassa perinnönjakoa. Rahat ja rikkaudet oli jaettu kahden siskon ja kahden veljen kesken. Vuoroon tuli Kärkölän kansallispuku, joka oli pieni kummallekin siskolle mutta jonka kumpikin halusi.

Tilaisuuden luonne muuttui silmänräpäyksessä järkevien aikuisten kiihkottomasta keskustelusta tunnemyrskyksi ja piikeillä pistelyksi.

”Eihän se sinun pullukkatyttäresikään mahdu tuohon!” toinen siskoista sivalsi.

Puvun perijästä ei päästy sopuun vaan se jaettiin kahdelle sisarukselle osa osalta: hilkka sulle, esiliina mulle.

– Saalis lähti muovipusseissa kahteen eri osoitteeseen, Kontturi kertoo.

Lue myös: Harri Kontturi paljastaa kolme syytä perintöriitoihin

Harvoin riitaa osakkeista

Perikunnat taistelevat Kontturin mukaan harvoin maista, rahoista ja osakkeista. Mutta auta armias, kun jaossa on pokasaha, jolla isoisä ansaitsi leipänsä Sortavalassa.

–Kun lähestytään kansallispukuja ja hirvensarvia, eurot kutistuvat ja tunteet kasvavat, Kontturi toteaa.

Harri Kontturi listaa neljännesvuosisadan kokemukseensa nojaten perintöriitojen kotimaisen kärkikymmenikön. Listaan tulee lopulta 11 kohtaa.

Näistä perinnönjaossa riidellään

  1. Äidin kansallispuku
  2. Isän ampumat hirvensarvet
  3. Vanhat aseet ja sotaan liittyvät esineet
  4. Äidin Kalevala-korut
  5. Oiva Toikan lasikuutiot ja puhalletut linnut
  6. Poljettava vanha Singer
  7. Arabian astiat ja astiastot
  8. Vanhat pitsiliinat ja muistoja herättävät taulut
  9. Artekin kalusteet ja muut design-huonekalut
  10. Perheraamattu
  11. Vanha kaappikello tai könninkello

Lue myös: Kaikki perinnöstä ja perinnönjaosta – kattava teema

Listalla on tapahtunut parissakymmenessä vuodessa muutoksia. Kärjestä ovat pudonneet muun muassa vihkisormukset, poljettava rukki ja minkkiturkit.

Hirvensarvet ovat sen sijaan tikittävä aikapommi, jos useampi perijöistä käy metsällä. Kaupungissa hirvensarvien vastine voi olla isän museokatsastettu kesäauto. Kontturi suosittelee aina tällaisen irtaimiston ottamista mukaan testamenttiin.

Muuten käy niin kuin siinä taloudessa, jossa isän ampumat kaksitoistapiikkiset hirvensarvet törröttivät salin seinällä, kunnes vanhemmista aika jätti.

– Jokainen kolmesta pojasta oli ehtinyt kuvitella sarvet oman tupansa seinälle. Niin alkoi keskustelu, kuuluvatko hirvet vanhimmalle pojalle, pojalle joka oli ampumishetkellä lähimpänä tapahtumapaikkaa vai kolmannelle, joka opiskelee biologiaa.

Kun sopua ei löytynyt, sarvet piti myydä. Tulos oli 50 markkaa mieheen ja jäytävä jälkipeli.

Ford Anglian pilkkominen onnistui paremmin, vaikka kolme veljestä oli jo ehtinyt kuvitella itsensä seuraavan kevään vappuajelulle sen rattiin.

– He päättivät pysyä väleissä ja pitivät auton yhteiskäytössä.

Asianajaja vertaa testamenttia tv:n ostoon: "Kestää 50 vuotta ja estää perintöriidat”

Nämä eivät kelpaa kenellekään

Pesiin mahtuu myös paljon sellaista, jota kukaan ei halua. Sellaisia ovat:

  1. Parisänky
  2. Keittiön ruokapöytä
  3. Putkitelevisio

Kirjoista kiistakapulaksi kohoaa useimmiten vanha Perheraamattu.

– Vaikka ihmiset olisivat eronneet kirkosta, vanhasta Raamatusta taistellaan.

Muut kirja-aarteet tekevät huonommin kauppansa.

Bibliofiilien lisäksi perikuntien kauhistuksia ovat numismaatikot ja filatelistit. Kukaan ei huolisi heidän raha- ja postimerkki-kokoelmiaan käypään hintaan.

Vinyylilevyjen ja retrokalusteiden kohdalla tilanne on muuttunut. Lapsenlapset tietävät niiden arvon ja ottavat ne matkaansa.

Vierailija

Perintöjuristi paljastaa: Näistä kapineista suku riitelee

Isäni oli keräilijä mm. vanhoja rahoja ja antiikkia. Meitä on 6 sisarusta. Laitoimme tavaroita summan mutikassa kuuteen eri kasaan ja arvoimme tavarat. Jos joku sai arvonnassa tavaran jonka joku toinen halusi, he tekivät vaihtokauppaa tavaroista keskenään. Homma toimi ihan hyvin. Tavaroista ei siis tullut mitään rittaa toisin kuin maaomaisuuden jakamisesta, mistä on käyty oikeutta 8 vuotta. Nyt vasta loppu häämöttää kun valituslupaa korkeimpaan oikeuteen ei ole myönnetty.
Lue kommentti

Paljonko säästää vuodessa, jos lopettaa tupakoinnin ja kahvilassa istumisen? Tai jos lyhentää suihkuaikaa viiteen minuuttiin? ET selvitti. 

1. Irrota television johdon pistorasiasta aina, kun et katso telkkaria
Rikastut: 60 senttiä
Saat: Postimerkin

2. Sammuta kattolamppu neljäksi tunniksi joka päivä
Rikastut: 3,20 euroa
Saat: Paketin leikkelettä

3. Sulje televisio aina virtakytkimestä, äläkä vain kaukosäätimestä
Rikastut: 6 euroa
Saat: 6 kiloa perunoita tai porkkanoita

4. Jätä ruokakaupan muovipussi ostamatta kaksi kertaa viikossa
Rikastut: 21 euroa
Saat: Kaksi elokuvalippua

5. Lyhennä suihkuaikaa kymmenestä minuutista viiteen
Rikastut: 154 euroa
Saat: Halpalennon Eurooppaan

6. Lopeta päivittäinen kahvittelu kahvilassa
Rikastut: 803 euroa
Saat: Jääkaappi-pakastimen

7. Jätä ostamatta tupakka-aski päivässä
Rikastut: 1 606 euroa
Saat: Rivitalo-osakkeen ja pikkuauton vakuutukset vuodeksi

8. Puolita 20 000 ajokilometriä ja vaihda autoa kolmen vuoden välein
Rikastut: 1 703 euroa
Saat: Kaksitehosilmälasit

9. Ryhdy tuhlarista nuukaksi omakotitalon lämmityksessä ja veden kulutuksessa
Rikastut: 2 986 euroa
Saat: Näönkorjausleikkauksen yksityisellä lääkäriasemalla

10. Älä osta autoa lainkaan, vaan käytä julkista liikennettä
Rikastut: 6 594 euroa
Saat: Opiskelijaboksin vuokrarahat vuodeksi

 


Juttu on julkaistu alun perin ET-lehden numerossa 1/2015.

Lähteet: Autoliitto, Teknillinen korkeakoulu, Motiva, Ilta-Sanomat. 

Vierailija

10 vinkkiä: Näin paljon rikastut vuodessa, jos muutat rutiineitasi

Nähtävästi tämä artikkeli on suunnattu uusavuttomille nuorille, jotka istuskelevat ylihinnoitelluissa latte-kahviloissa päivät pitkät. Ei kai kukaan eläkeläinen kahvittele kahvilassa joka päivä kun on aikaa keittää kahvit kotona. Retkille ja päiväristeilyille keitän kahvit kotona ja kaadan puolen litran termoskannuun, jonka otan mukaan. Siinä säästyy monta euroa. Sammuta kattolamppu 4 tunniksi joka päivä? Pitääkö siis joku lamppuja päällä 24 tuntia vuorokaudessa vai miten tämä säästö on...
Lue kommentti

Mökkikauppa näyttää pitkästä aikaa piristymisen merkkejä. Markkinat ovat silti edelleen ostajan.

1. Millaiset mökit käyvät nyt kaupaksi?

Vapaa-ajan asuntojen kysyntä jakaantuu tällä hetkellä kahteen ryhmään. Kaupaksi käyvät yhtäältä edulliset kuivan maan mökit ja toisaalta kalliit, hyvin varustellut mökit.

Kuivan maan mökkien ostajat etsivät edullista kesäpaikkaa, ja parhaiten liikkuvat kohteet, joiden hinta on 50 000 euron paikkeilla.

Esimerkiksi hirsirakenteiset mummonmökit ovat kysyttyjä kohteita. Ne ovat usein idyllisissä paikoissa, ja moni ostaja arvostaa sitä, että mökit ovat talviasuttavia. Mummonmökkiin voi halutessaan muuttaa pysyvästi.

Omakotitalon myyminen voi olla maakunnissa haastavaa. Jos talo on sopivalla paikalla, sitä voi kaupata myös vapaa-ajan asuntona, jolloin ostaja on mahdollista löytää uudesta asiakaskunnasta.

Varustelluissa mökeissä hinta voi helposti olla moninkertainen, ja silloin myös ostajien vaatimukset ovat korkealla: mökillä on oltava mukavuuksia ja sen on sijaittava veden äärellä – mieluiten ison vesistön.

Oma lukunsa ovat pääkaupunkiseudun tuntumassa olevat uudenaikaiset, mukavuuksiltaan kaupunkiasuntoa vastaavat mökit. Niistä pyydetään ja maksetaan kovia hintoja.

Ajomatkan kesto mökille on monille tärkeä kriteeri. Useimpien mielestä matka saa kestää korkeintaan pari tuntia.

2. Mitä tarkoittaa hyvä varustelu?

100 000 euron mökissä on yleensä oltava sähkö ja juokseva vesi, ennen kuin se herättää ostajien mielenkiinnon. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi hyvä sijainti voi vaikuttaa asiaan.

Kiinteistövälittäjien mukaan ostajat eivät ole nykyisin kovin halukkaita remontoimaan. Monilla sekä aika että osaaminen ovat kortilla. Mökkiin kohdistuvat isot investoinnit vaikeuttavat myyntiä. Jos esimerkiksi jätevesiasetus edellyttää sakokaivon tai pienpuhdistamon rakentamista, ostajat usein edellyttävät, että ne on hoidettu jo.

3. Milloin mökki kannattaa myydä?

Turhan moni kypsyttelee myyntipäätöstä kesän yli ja aloittaa mökin kauppaamisen vasta loppukesästä tai alkusyksystä. Silloin voi olla jo liian myöhäistä kaupanteolle, sillä ostajat ovat yleensä innokkaimmillaan keväällä ja alkukesästä. Ensimmäinen ostopiikki on jo pääsiäisenä ja seuraava juhannuksen tienoilla.

4. Mitä myyjä voi tehdä edistääkseen kauppaa?

Ennen myynnin aloittamista kannattaa selvittää kirjallisesti kaikki lupa- ja sopimusasiat. Ostajia kiinnostavia asioita ovat esimerkiksi se, millainen oikeus on vesialueeseen tai tieosuuteen, onko alueelle suunnitteilla kaavamuutoksia tai onko tontilla rakennusoikeutta. Mökillä tehdyt remontit voi samalla kirjata ylös.

Kauniainen on Suomen ainoa kunta, jossa ei ole kesämökkejä. (Lähde: Tilastokeskus)

Mökkitontin rajat kannattaa merkitä selvästi, jotta ostajien on helppo havaita ne. Siisti piha toimii hyvänä käyntikorttina. Ennen myynnin aloittamista rojut ja epämääräiset puukasat on syytä siivota pois.

Myyntiremontin tekeminen mökillä ei välttämättä kannata, mutta pieni viimeistely tekee aina hyvää. Irtonaisina irvistelevät listat tai lepattavat kattohuovat antavat ikävän vaikutelman, samoin siivoamattomat sisätilat.

5. Kannattaako kiinteistövälittäjän käyttäminen?

Jos itsellä on aikaa ja osaamista, ilman välittäjääkin pärjää. Silloin pitää olla valmis esittelemään mökkiä ostajaehdokkaille aina tarpeen mukaan. Jos kodin ja mökin etäisyys on suuri, se vie aikaa. Itse myymällä säästää kuitenkin välittäjän palkkion, joka on keskimäärin neljästä viiteen prosenttia myyntihinnasta.

Välittäjän puolesta taas puhuu se, että ammattilaisella on valmis kontakti- ja markkinointiverkosto. Lisäksi välittäjä osaa todennäköisesti arvioida mökin hinnan paremmin kuin mattimeikäläinen.

Internetin asunnonmyyntisivustoilla on merkittävä rooli kaupanteossa. Hyvät myyntikuvat ovat tärkeitä. Jos mökkiä myy kesällä, alkukeväästä otetut kuvat eivät toimi. Mökki, pihapiiri ja maisema pitäisi saada näyttämään mahdollisimman hyviltä, mutta silti totuudenmukaisilta.

6. Mistä tietää, kuinka paljon mökistä voi pyytää?

Hinta-arvion pohjana voi käyttää alueen muiden mökkien hintapyyntöjä ja toteutuneita kauppahintoja.

Ahneeksi ei kuitenkaan kannata ruveta: myynnin kannalta tärkeintä on hinnoitella mökki heti aluksi realistisesti. Jos hintapyyntö laitetaan reilusti yläkanttiin, se voi karkottaa mahdolliset kiinnostuneet ostajat pitkäksi aikaa. Myöhemmin tehtävä hinnanlaskukaan ei välttämättä pelasta tilannetta.

Kun hinta on oikea, ostajia on kyllä liikkeellä. Myyjän pitää muistaa, että tunnearvolla ei ole ostajalle merkitystä.

Asiantuntijana Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Mikkeli on ollut pitkään Suomen johtava mökkikunta, mutta nyt se on menettänyt ykkössijansa. Kun Juankoski yhdistyi Kuopioon, Kuopion mökkimäärä nousi yli 10 700:aan. Mikkeli jäi kakkoseksi noin 10 300 mökillä. Lounais-Suomen Parainen pitää kolmossijaa.

Maakunnista eniten mökkejä on Varsinais-Suomessa, hyvänä kakkosena tulee Etelä-Savo. Molemmissa on lähes 50 000 mökkiä. Listan viimeisenä on Keski-Pohjanmaa, jossa on alle 4000 mökkiä.

Suomessa on 63 kuntaa, joissa vapaa-ajan asuntoja on enemmän kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisten kuntien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin kahdellakymmenellä. Esimerkiksi Puumalassa on mökkejä kolminkertaisesti vakituiseen asuntoihin verrattuna.

Lähde: Tilastokeskus