Risto, 65, pysytytti oman tuulivoimalan: "Sijoitus maksaa itsensä takaisin neljässä vuodessa"

Asumme korkealla mäellä, jossa tuulee aina. Mielessä kyti pitkään ajatus tuulen valjastamiseksi talon lämmittämiseen.

Isossa omakotitalossamme lämmitysöljyä kului 4 000 litraa vuodessa, mikä maksoi kymmenen vuotta sitten 2 800 euroa. Nyt öljyn hinta yli kaksinkertainen, eli lämmitykseen menisi ainakin 7 000 euroa vuodessa. Siihen vielä käyttösähköt päälle.

Öljyä kului 4000 litraa vuodessa.

Aloin selvittää, miten tuulimyllyllä saisi lämmityskuluja alemmaksi.

Vuonna 2014 tilasin myllyn eli roottorin ja siihen liittyvät osat. Valoin mastolle perustukset, ostin maston osina ja kokosin sen. Rakentelen muutenkin kaikenlaista, joten itse tekeminen ei ollut ongelma. Olen ammatiltani LVI-asentaja, ja pystyin tekemään sähkötyötkin itse.

Naapurikunnasta löytyi sähkökeskusten valmistaja, joka teki myllylle oman keskuksen. Myllyä ei liitetty talon sähkötauluun, koska halusin sen lämmittävän nimenomaan lämminvesivaraajaa. Muun kuin lämmitykseen kuluvan sähkön ostan sähköverkosta, 7 200 kilowattituntia vuodessa.

Kun 25-metrinen masto oli pystyssä ja mylly paikallaan, käynnistin sen jännityksen ja pelon sekaisin tuntein – pysyisivätkö lavat paikallaan, kun tuulee kunnolla?

Kaikki toimi kuitenkin hienosti, ja mylly on ollut kestävää tekoa. Se on jauhanut tuulesta sähköä jo kahdeksan vuotta. Myllyn käyttöiäksi on ilmoitettu 25–30 vuotta.

Pysyvätkö lavat paikallaan kovassa tuulessa?

Lähiaikoina on tarkoitus huoltaa mylly ensimmäistä kertaa. Maston juuressa on saranat, joten sen saa nosturin kanssa kaadettua huoltoa varten, kun avaa muutaman pultin.

Pienikin tuuli riittää

Myllyn lavat alkavat pyöriä jo hyvin pienellä tuulella. Ihannetuuli on 5–8 metriä sekunnissa. Sitä kovemmalla tuulella osa myllyn tuottamasta sähköstä kuluu jarruttamiseen: jos lavat pyörisivät liian lujaa, ne irtoaisivat.

Käytännössä myllyn maksimiteho on 6,5 kW. Sen saisi tuottamaan vaikka 10 kilowattia, mutta näin säädettynä riskit ovat pienemmät ja myllyn käyttöikä pidempi.

Masto on mitoitettu vähän isommallekin myllylle sopivaksi. Nyt, kun minulla on kokemusta asiasta ja energian hinta korkealla, olen alkanut harkita tehokkaamman myllyn hankkimista.

Olen alkanut harkita isomman myllyn hankkimista.

Tuulimyllyni äänet hukkuvat tuuleen eli se ei tuota mitään häiriötä. Mylly on juuri ja juuri puiden yläpuolella ja katoaa yllättävän hyvin maisemaan. Moni ohikulkija ei ole edes huomannut koko tuulimyllyä.

Mastoineen ja keskuksineen tuulimylly maksoi noin 13 500 euroa. Silloin laskin, että se maksaa itsensä takaisin noin 7–8 vuodessa. Laskennallinen takaisinmaksuaika on nyt puolta pienempi, kun energia on niin kallista.

Kun ei tuule, lämminvesivaraajaa lämmittävät vesikiertoiset aurinkokeräimet. Jos ei tuule eikä paista, varaaja lämpiää pelleteillä.

Koska käytän niin paljon uusiutuvaa, edullista energiaa, pystyn nykyään pitämään myös harrastetiloja eli isoa ulkorakennusta lämpimänä. Kaiken kaikkiaan kotonani on lähes 400 neliötä lämmitettävää tilaa.

Olen aina asunut maaseudulla ja oppinut lapsesta asti elämään luontoa kunnioittaen. Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja fossiilisten polttoaineiden vähentäminen on minulle tärkeä asia.

Kun pian jään eläkkeelle, aion keskittyä neuvomaan muita omakotiasukkaita uusiutuvan energian käytössä. Ekologisilla ratkaisuilla voi nykyään säästää paljon rahaa.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 24/2022. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.