Tiesitkö? Tuulivoiman tuotanto kasvoi viime vuonna 57 %. Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus
Tiesitkö? Tuulivoiman tuotanto kasvoi viime vuonna 57 %. Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Ilmaston lämpeneminen kytkeytyy energian- kulutukseen. Myös kotitalouksissa joudutaan miettimään sähkön alkuperää.

1. Kuinka merkittävä osuus energiantuotannolla on ilmastonmuutoksessa?

Ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia tulee energiantuotannosta ja -kulutuksesta. Energia- ja ilmastopolitiikka kulkevat käsi kädessä. Ilmaston lämpenemistä ei saada kuriin ilman vähäpäästöisempää energiantuotantoa.

Suurimpia syyllisiä kasvihuoneilmiöön ovat fossiiliset polttoaineet. Öljy on suonut ihmiskunnalle paljon hyvää, mutta nyt siitä pitäisi osata myös luopua.

Ydinvoiman vaarat liittyvät radioaktiiviseen säteilyyn prosessin eri vaiheissa.

2. Ovatko ympäristöystävällinen energia ja uusiutuva energia sama asia?

Kaikki energiantuotanto rasittaa luontoa. Ympäristöystävällisestä energiasta puhutaan, kun tuotannosta ei aiheudu peruuttamatonta haittaa saastumisen, ilmastonmuutoksen tai uusiutumattomien luonnonvarojen katoamisen kautta. Uusiutuva energia taas merkitsee sitä, että luonto tuottaa kyseistä energianlähdettä yhä uudelleen. Tällaista energiaa tarjoavat tuuli, vesi, biopolttoaineet, aurinko ja maalämpö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ydinvoima perustuu uusiutumattomaan uraaniin, mutta se ei vapauta ilmakehään hiilidioksidia kuten muut fossiiliset polttoaineet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla


3. Mitä eroa on hiilivapaalla ja hiilineutraalilla energialla?

Hiilivapaassa energiantuotannossa ilmakehään ei vapaudu hiiltä. Hiilineutraalisuus on sallivampi käsite, sillä siinä päästöjä voidaan kompensoida päästömaksuilla tai luomalla uusia hiilinieluja.

Esimerkiksi puun poltto ei ole hiilivapaata, mutta kun poltetun puun tilalle istutetaan uusia taimia, syntyy uutta hiilinielua ja poltettu puu voidaan luokitella hiilineutraaliksi.

Uusiutuvat energianlähteet tuottivat Suomessa viime vuonna 36 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.

4. Miten Suomen energia tehdään?

Uusiutuvat energianlähteet tuottivat Suomessa viime vuonna 36 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Osuus on noussut kymmenen prosenttiyksikköä 2010-luvulla. Puupolttoaineiden eli puusta tai puunjalostuksesta syntyvän energian osuus oli 27 prosenttia. Suomi on uusiutuvan energian tuotanto-osuudellaan EU-maista hopealla Ruotsin jälkeen.

Fossiilisten polttoaineiden eli öljyn, hiilen, maakaasun ja turpeen osuus oli viime vuonna 40 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Loppu on ydinvoimaa, vesi- ja tuulivoimaa sekä tuontisähköä.

Suomessa kulutettavasta energiasta vajaa neljännes käytetään sähkönä. Siitä kolmannes tehdään ydinvoimalla, ja vesivoiman osuus on parisenkymmentä prosenttia.

Kolmannes sähköstä syntyy sähkön ja lämmön yhteistuotantona voimalaitoksissa, joiden polttoaineena käytetään kaikkea puusta maakaasuun ja kivihiileen. Tuulivoiman osuus on noussut seitsemään prosenttiin.

Myös aurinkoenergian hyödyntäminen kasvaa, mutta sen osuus Suomen sähköntuotannosta on vasta promille.


5. Paljonko kotitaloudet kuluttavat sähköstä?

Noin neljänneksen. Siitä vajaa puolet menee lämmitykseen ja 36 prosenttia koti­talouslaitteisiin.

Kerrostalosinkku kuluttaa sähköä keskimäärin 1 400 kilowattituntia vuodessa, kolmen hengen kerrostaloperhe selviää noin 2 400 kilowattitunnin kulutuksella.

Omakotiasujan sähkönkulutus on paljon suurempi, mutta pientaloissakin energiatehokkuus paranee kaiken aikaa. Suomen lämmitysenergian tarpeen arvioidaan laskevan jopa neljänneksellä vuoteen 2050 mennessä.

Kuluttaja voi vaikuttaa sähkövalinnallaan pistokesähkön vihreyteen.

6. Mitä on vihreä sähkö?

Pistokkeesta tulee fossiilista, ydin- ja ekosähköä sulassa sovussa, sillä vihreälle sähkölle ei ole omaa jakeluverkkoa. Kuluttaja voi vaikuttaa sähkövalinnallaan eri tuotantomuotojen markkinaosuuteen eli pistokesähkön vihreyteen.

Jos haluaa varmistaa, että oma sähköyhtiö investoi myös uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseen, asia kannattaa selvittää sähköyhtiöitä kilpailuttaessa.

Tuulivoiman tuotanto kasvaa nopeasti ja se on edullisin tapa tuottaa uutta energiaa.

7. Jos kaikki siirtyvät eko­energiaan, riittääkö sitä?

Kansallisen ilmastostrategian tavoite on nostaa 2020-luvulla uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta yli puoleen. Tavoite edellyttää, että uusiutuvaa energiaa riittää ainakin kotitalouksille.

Uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, vesivoima, tuulivoima ja maalämpö. Näistä etenkin tuulivoiman tuotanto kasvaa nopeasti, sillä se on jo edullisin tapa tuottaa uutta energiaa. Maalämpöä saatetaan hyödyntää jatkossa siten, että kilometrien syvyisellä kaivolla lämmitetään tuhansia kotitalouksia. Tällaista lämpökaivoa kokeillaan parhaillaan Espoon Otaniemessä.

Sitran arvion mukaan kolmannes kotitalouksien hiilijalanjäljestä olisi leikattavissa.

8. Onko yhden koti­talouden valinnoilla väliä?

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki eli ilmakehään päätyvä kuorma on 10 300 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Sitran arvion mukaan kolmannes kotitalouksien hiilijalanjäljestä olisi leikattavissa suosimalla julkista liikennettä, kasvispainotteista ruokavaliota ja energiatehokkuutta sekä tinkimällä kulutuksesta.

Lähteet: Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Sitra ja Tilastokeskus

Lue myös:

Tuulivoima myötäisessä

  • Maalle rakennettava tuulivoima alkaa olla kaupallisesti kannattavaa ilman valtion tukia. Markkinaehtoisia tuulivoiman rakentamispäätöksiä ovat tehneet Suomessa jo S-ryhmän ja St1:n omistama Tuuliwatti, hakukonejätti Google ja kalustejätti Ikea. Nimilista kertoo siitä, että tuulivoimaan investoivat perinteisten energiayhtiöiden rinnalla muutkin toimialat.
  • Suomen tuulivoimayhdistyksen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä Suomen tuulivoimatuotanto yltäisi 30 terawattituntiin eli kuusinkertaistuisi nykyisestä.
  • Tuulivoimaloiden rakentaminen halpenee ja tuottavuus paranee. Tuotannon suurin ongelma on edelleen epätasaisuus. Siihen saattaa löytyä jatkossa ratkaisu kaukolämmön lämpövarastoista, joihin tuulivoimaloiden ylijäämäsähkö voitaisiin varastoida lämpönä ja hyödyntää myöhemmin kulutuspiikkien aikana.

 

Veijo (n.e.)

Uusiutuvista energialähteistä kapasiteetiltaan suurimman, eli biomassan, poltolla on ihmisten terveyteen (hiukkaspäästöt) ja ilmastonmuutokseen (hiilidioksidipäästöt) pahemmat vaikutukset kuin artikkelin ensimmäisen tekstinoston ydinvoiman vaaroilla, joita ei edes vaivauduttu perustelemaan. Muutkaan uusiutuvat tuotantomuodot eivät täysin haitattomia ole, mutta pystyvät sentään ydinenergian kanssa kilpailemaan vähäisillä terveys- ja ilmastovaikutuksillaan. Tavoitteena tulee olla ilmastoystävällisten tuotantomuotojen suosiminen, ei pelkästään yksisilmäisesti muodikas uusiutuvuus. Paljon siedettävämpiä ovat mitättömän epätodennäköiset ydinvoiman riskit kuin täysin varmat kaikenlaisesta poltosta, onpa sitten fossiilinen tai uusiutuva, yhteiseen loppusijoituspaikkaan ilmakehään suollettavat päästöt ja sitä kautta syntyvät globaalit haitat. Uraania tulee myöskin riittämään energiantuotannon tarpeiisiin tuntemamme maailman loppuun asti. Asenteellinen artikkeli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla