Eläkeläisten tälle vuodelle saamat pienet korotukset Kelan maksamiin etuuksiin sulavat lähes kokonaan pois vuonna 2016. Eniten euroja häviää kansan- ja leskeneläkkeistä. Katso lista eläkkeensaajia koskevista muutoksista.

Euromääräisesti eniten nipistetään muun muassa kansan- ja leskeneläkkeistä. Näitä eläkkeitä maksetaan yhteensä noin 900 000 suomalaiselle.

Pelkkää kansaneläkettä saavien määrä on jo pudonnut noin 100 000 henkeen (2014), mutta sekä kansaneläkettä että työeläkettä saavia vuonna 2014 vielä melkein 550 000. Leskeneläkettä maksettiin 258 000:lle.

Poikkeuksen ensi vuoden leikkauslistaan tekee pienituloisimmille eläkkeensaajille maksettava takuueläke, johon hallitus on esittänyt tasokorotusta.

Muihin Kela-etuuksiin tuleva leikkaus on 0,4 prosenttia ja se johtuu inflaation painumisesta miinukselle Suomessa heinä–syyskuussa. Monet Kelan etuudet on sidottu kansaneläkeindeksiin, joka lasketaan Tilastokeskuksen määrittämän elinkustannusindeksin perusteella. Indeksiin vaikuttavat esimerkiksi elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnat. Ne putosivat heinä–syyskuussa, joka on Indeksin laskemisessa vuosittain käytettävä ajanjakso.

Koskaan ennen kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei ole tarvinnut leikata, koska myöskään inflaatio ei useinkaan ole ollut miinusmerkkistä. Talouden alamäki viime vuosina niin Suomessa kuin maailmallakin on muuttanut tilannetta, ja kuluttajahinnat ovat laskeneet useina kuukausina.

Kelan etuudet eläkkeensaajille 2016

  • Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle laskee 2,33 euroa 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke laskee 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa.
    Kansaneläkkeen määrää vähentävät muut eläkkeet ja korvaukset. Jos niiden summa nousee yksin asuvalla 1311,05 euroon ja parisuhteessa olevalla 1167,71 euroon, ei kansaneläkettä saa enää lainkaan.
  • Hallituksen esitys nostaisi takuueläkettä 20,28 eurolla kuukaudessa 766,85 euroon. Lakiesityksen pitäisi tulla eduskuntaan vielä vuoden 2015 puolella. Jos henkilön kansan- ja työeläke yhteensä jää alle tämän summan, erotus maksetaan hänelle takuueläkkeenä.
  • Lesken alkueläke on ensi vuonna 327,14 euroa, jossa on vähennystä 1,20 euroa. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Siitä nipistetään 1,96 euroa kuukaudessa. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä laskee 60,19 euroon kuukaudessa.
  • Vammaisetuuksista eläkettä saavan perushoitotuki on ensi vuoden alusta 62,25 e kuukaudessa, korotettu hoitotuki 154,96 euroa ja ylin hoitotuki 327,67 euroa kuukaudessa. Veteraanilisä tippuu 105,13 euroon kuukaudessa.
  • 0,4 prosentin leikkaus tulee myös eläkkeensaajan asumistukeen, mutta muita muutoksia ei tehdä. Eläkkeensaajan asumistuen suuruuteen vaikuttavat lähes kaikki tulot, omaisuus ja asumismenot. Osa-aikaeläkeläinen ei voi saada tätä tukea.
  •  Kelalta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi käydä töissä, mutta ensi vuonna hän voi ansaita enintään 743,84 euroa kuukaudessa. Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan.

Kysely

Oletko eläkeläinen?

Kyllä
Kyllä
85.8%
En
En
14.1%
Ääniä yhteensä: 226
Vierailija

Melkein kaikki etuudet kutistuvat 2016

Kaikissa etuisuuksissa on varaa kiristää! On jaettu kansalle rahaa hulvattomasti, on aika alkaa käyttämään järkeä ja säästämään. Nuo säästöt on kuitenkin henkeä kohti todella vähäisi. Kun jokainen osallistuu tahollaan, on säästöt valtakunnallisesti ajatellen suuret. Sellainen elämnmeno mitä viimeiset viisitoista , kaksikymmentä vuotta on toteutettu, ymmärtää jokainen, että säästämisen aika tulee ja se on nyt ja tulevaisuutta kohti vieläkin tuottavampaa.
Lue kommentti

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.