Moneen kesäparatiisiin on luikerrellut käärme ja mökkiriidat ovat päätyneet käräjille. Lue asiantuntijan neuvot, kuinka ongelmat karkotetaan.

Kesä, aurinko, järvi ja järven rannalla mökki. Tällaista idylliä suomalainen odottaa, kun edessä on hyvin ansaittu kesäloma. Saunotaan, uidaan, kalastellaan ja rentoudutaan.

Moni löytää kuitenkin itsensä paratiisista, jonne on pesinyt käärme: yhteisomistus.

Ikävimmillään yhteisomistus sitä, että kaikki käyttävät perikunnan mökkiä, mutta vain yksi siivoaa. Yksi remontoi, ja muut hajottavat.

Nurmikon leikkaa se, jonka hermo pettää ensimmäisenä. Jaakko saa luvan maksaa kiinteistöveron, koska Jaakolla on rahaa.

Käymälä on kaikille, mutta sen tyhjentää aina sama rautavatsa. Laiturilla on kiva köllötellä, mutta kuka nostaa sen vedestä syksyllä?

Lista on loputon.

Kysyimme kinkkisimmät kysymykset mökkiriidoista asianajaja Harri Kontturilta.

Lue myös: Mökki ja talo perinnöksi lapsille

  • Mistä mökkiriidat poikivat, asianajaja Harri Kontturi asianajotoimisto Kontturi & Co:sta?

    Mökkiriidat saavat yleensä alkunsa ihmisten erilaisista odotuksista ja toiveista. Toinen haluaa mukavuuksia, mutta kaikki eivät niistä välitä eivätkä myöskään osallistu kustannuksiin. Kaikki kuitenkin hyödyntävät mukavuuksia.
    Mökin kunnossapidon tasosta riidellään usein. Onko katto uusittava vai vieläkö se kestää? Pitäisikö rakentaa salaojat ja pelastaa mökki vesivaurioilta?
    Eräs keskeinen riitojen syy on se, että joku ahertaa ja pitää paikat kunnossa, toinen ottaa levon kannalta ja nauttii valmiista.
    Mökin käytöstä syntyy monesti erimielisyyksiä. Yksi pyrkii omimaan itselleen ja perheelleen vaput ja juhannuksen, ja jos mökki on talviasuttava, vieläpä joulut ja pääsiäiset.
    Eripuraa syntyy usein myös siitä, voiko mökille kutsua omia tuttaviaan kylään.

    Ajankohtaista: Mansikkapaikka muuttui työleiriksi

  • Kuinka pitkälle riidat voivat edetä?

    Usein riitatilanteessa hiljaiset tyytyvät dominoijan käyttäytymiseen ja vähentävät omaa mökkeilyään. Kohtalotoverit, veljekset ja siskokset, nurisevat keskenään, mutta eivät nosta kissaa pöydälle ja ota asioita puheeksi.
    Erimielisyydet voivat johtaa jopa siihen, että yksi vaihdattaa lukot ja estää toisten mökkikäytön kokonaan levittelemällä huushollin täyteen omia tavaroitaan.
    Onpa jossakin tilanteessa joku yhteisomistajista asentanut tielle puomin, johon avain on vain hänellä itsellään. Muiden on kyseltävä avaimen perään.
    Riidat voivat johtaa jopa käsirysyyn ja sitä kautta syytteisiin käräjillä. Mökkikiista veljesten välillä on johtanut jopa tappoon.
    Joskus on voitu mennä niin pitkälle, että yksi omistajista on muiden tietämättä myynyt kesäpaikalta puita ja pitänyt rahat itsellään.

  • Miten ongelmat pitäisi ratkoa?

    Riidat tulisi ratkaista neuvottelemalla ja tarvittaessa turvautumalla ulkopuoliseen asiantuntijaan.
    Samoin tulisi pyrkiä siihen, että enemmistöpäätös ratkaisee eli vähemmistö tyytyy enemmistön kantaan murisematta.

  • Tarjoaako lainsäädäntö mitään patenttiratkaisua konflikteihin?

    Laki ei tarjoa patenttiratkaisuja.

  • Voiko yhteisomistuksen purkaa?

    On olemassa laki yhteisomistussuhteen purkamisesta. Sitä pattitilanteessa usein käytetään. Oikeus määrää uskotun miehen myymään kesämökkikiinteistön, jos sitä ei voida järkevästi jakaa erillisiksi kiinteistöiksi.
    Mökki tulee yleiseen myyntiin, ja rahat jaetaan omistajien kesken. Kuka tahansa yhteisomistajista voi tehdä tarjouksen ja ostaa mökin kokonaan itselleen, jos maksaa parhaan hinnan.

  • Mitä yhteisomistuksen purku merkitsee taloudellisesti?

    Kohde myydään parhaaseen saatavaan kauppahintaan, ja uskottu mies ottaa päältä kulunsa ja palkkionsa. Se on yleensä muutamia tuhansia euroja, harvoin yli kymmenentuhatta.

  • Miten mökkiriidat voisi välttää?

    Mökin käytöstä ja hallinnoinnista pitäisi ehdottomasti laatia kirjallinen sopimus siinä vaiheessa, kun rauha on vielä maassa. Se on kaikkien etu.
    Jotta vältettäisiin riidat korjaustarpeen kaltaisista asioista, kannattaa sopia ulkopuolisesta tahosta, jonka ratkaisuun kaikkien on tyydyttävä.
    Mökin käytöstä tulisi sopia kiertävästi niin, että jokaisella olisi ajallaan mahdollisuus viettää siellä esimerkiksi juhannus.
    Vaikka tosiasiassa osapuolet sopisivatkin keskenään toisin, pohjalla olisi  kirjallinen käyttöaikasopimus. Siihen voidaan aina palata, jos keskenään ei päästäkään yhteisymmärrykseen esimerkiksi mökkeilyaikojen vaihdosta.
    Lue myös:

    6 kysymystä ja vastausta kesämökin hankkimisesta

    Yksi hyvä keino on määrätä erillisellä testamentilla perillisten yhteinen määräraha mökin ylläpitoon. Siitä kustannetaan pakolliset työt teetättämällä ne vierailla, jolloin kukaan ei joudu ensimmäisenä raivaamaan paikkoja muille valmiiksi.
    Ensimmäinen mökille tulija voi heittää pyyhkeen laiturille, panna valmiina odottavat saunapuut kiukaan alle ja nauttia kesästä.
    Jos joku haluaa vapaasta tahdostaan puuhastella, se on toki sallittua, mutta sillä ei voi syyllistää toisia käyttäjiä.

Ovatko mökkikiistat tuttu juttu? Kommentoi ja osallistu keskusteluun.

7 faktaa

  1. Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 500 422 kesämökkiä.
  2. Puolella mökeistä matkaa järveen tai mereen on alle 65 metriä.
  3. Suomen mökkivaltaisin kunta on Mikkeli, yli 10 000 mökkiä.
  4. Maakunnista eniten mökkejä on Varsinais-Suomessa.
  5. Mökkien keskipinta-ala on 48 neliömetriä.
  6. Kesämökin omistajien keski-ikä on 62 vuotta.
  7. Keskimääräinen mökkimatka on 91 kilometriä.

Lähde: Tilastokeskus