Petosrikollisuus on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Vuonna 2016 poliisin tietoon tuli 40 416 tapausta. Lähde: Oikeusministeriö
Petosrikollisuus on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Vuonna 2016 poliisin tietoon tuli 40 416 tapausta. Lähde: Oikeusministeriö

Netti- ja puhelinhuijaukset ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Petosriskiä voi itse pienentää. Tiedätkö jo, miten?

1. Mistä voin tunnistaa nettihuijauksen?

Poliisilla on yksinkertainen ohje huijausten tunnistamiseen: jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta. Nigerialaisen lesken tarjoama miljoonaperintö voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta, mutta miksi ihmeessä leski tyrkyttäisi rahoja Suomessa asuvalle tuntemattomalle ihmiselle?

Usein huijarit vetoavat kiireeseen.

Usein huijarit vetoavat kiireeseen. Nopeasti toimimalla on ainutlaatuinen mahdollisuus napata arpajaisvoitto, tehdä halvat kaupat tai saada jotain muuta yllättävää ja hienoa. Hätäilyn sijaan kannattaa pitää pää kylmänä ja etsiä tietoja tarjouksen tehneestä henkilöstä tai yrityksestä. Joskus nopeakin nettiselailu paljastaa, että kyseessä on huijari. Hälytyskellojen pitäisi soida myös silloin, jos mitään tietoja ei löydy.

Huijauksissa on omat muotivirtauksensa ja niiden rinnalla erilaisia kestosuosikkeja. Niistä on koottu tietoa Kuluttajaliiton nettisivulle huijausinfo.fi. Myös poliisin internetsivuilta löytää ajantasaista tietoa käynnissä olevista huijaustavoista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Nettirakkaus roihahti. Miten uuden ihastuksen rahapyyntöön pitäisi suhtautua?

Itäeurooppalaiset kaunottaret – tai sellaisina esiintyvät henkilöt – ovat vieneet monen suomalaismiehen rahat. Kuvio on yleensä samankaltainen: lemmen roihahdettua nettituttavuus kertoo haluavansa tulla Suomeen. Pulma on, ettei hänellä ole rahaa viisumikuluihin. Viisumin päivähinnaksi mainitaan usein kymmeniä euroja. Jos nuorikon haluaa luokseen pariksi kuukaudeksi, kertyy siitä jo iso summa. Kun rahat on lähetetty, morsio katoaa. Poliisin tutkinnassa voi selvitä, ettei neitoa ole olemassakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Facebook tuntuu olevan täynnä lemmenkipeitä upseereita.

Naisia taas lähestyvät lemmenkipeät amerikkalaiset upseerit, joita Facebook tuntuu olevan täynnä. Nykypäivän auervaarojen komennus on juuri loppumassa ja he kaipaavat pientä rahallista apua esimerkiksi saadakseen tavaransa jonkin eksoottisen maan tullista. Rahojen kadottua tililtä katoaa ylkäkin.

Rakastuminen saa helposti arvostelukyvyn pettämään. Rahan antaminen ihmiselle, jota ei ole koskaan tavannut, on kuitenkin riski. Siihen ei ehdoin tahdoin kannata ryhtyä.

Kuluttajansuoja ei koske kahden yksityishenkilön välisiä sopimuksia.

Lue myös:


3. Uskaltaako netissä ostaa tai myydä mitään?

Poliisin tietoon tulevista huijauksista isoin osa liittyy nettikauppaan. Valtaosa nettikaupasta on aivan turvallista. Ongelmat liittyvät lähinnä käytettyjen tavaroiden myyntipaikkoihin. Niissä huijarit voivat myydä tuotetta, jota ei ole olemassakaan tai ostaa tavaroita, joita eivät ole aikeissakaan maksaa. Kun kaupat tehdään myyjän ja ostajan kesken, sivuston ylläpitäjä ei ole vastuussa väärinkäytöksistä, eikä kuluttajansuojakaan koske kahden yksityishenkilön välisiä sopimuksia.

Toimiva puhelinnumero ja osoitetiedot kertovat, että kyseessä on oikea ihminen.

Joillain kauppapaikoilla on käytössä arviointisysteemi, jossa myyjät ja ostajat voivat antaa toisistaan julkista palautetta. Se helpottaa luotettavan myyjän tunnistamista. Jos arviointeja ei ole käytössä, on parasta sopia kaupat tehtäväksi kasvotusten. Aina se ei ole mahdollista. Silloin on syytä ennen kaupantekoa varmistaa, että myyjä on oikeasti olemassa, eikä pelkkä nettiä varten keksitty valeprofiili. Esimerkiksi toimiva puhelinnumero ja siihen liitetyt osoitetiedot kertovat, että kyseessä on ihan oikea ihminen.

Myyjän paras suoja on postiennakko. Se maksaa muutaman euron, mutta se varmistaa, että ostaja ei unohda maksaa.

Lue myös:


4. Sain puhelun, jossa minun kerrottiin olevan lähellä arpajaisvoittoa. Nyt luottokortilta veloitetaan 64 euroa kuussa.

Poliisin tietoon tulee toistuvasti tapauksia, joissa ihmisille on kaupattu tekaistun arpajaisvoiton perusteella rahapelisivuston jäsenyyttä. Puhelu voi tulla suomalaisesta puhelinnumerosta, ja suomenkielisessä keskustelussa tuodaan esille, kuinka henkilö on jo lähellä suurta voittoa. Voittomahdollisuudet voi varmistaa muutaman kympin maksulla. Puhelun jälkeen sähköpostiin toimitetaan kirjautumistiedot sivustolle. Jättipottia ei tule, vaan huijattu joutuu maksumieheksi, sillä rahapeliyhtiö katsoo sopimuksen olevan voimassa vähintään neljä kuukautta.

Viranomaisten on vaikea puuttua toimintaan, sillä sekä markkinointi että yrityksen toiminta tapahtuvat ulkomailta käsin. Puhelun tullessa kannattaa muistaa, että Suomessa rahapelien järjestäminen on sallittu vain Veikkaukselle, joka ei harrasta tällaista markkinointia.

Vaikka kuinka hävettäisi, salailu ei auta.

5. Mitä teen, kun tajuan tulleensa huijatuksi?

Vaikka kuinka hävettäisi, salailu ei asiassa auta. Huijarin ansaan voi joutua kuka tahansa. Ensimmäiseksi on syytä ottaa yhteys pankkiin ja selvittää, onko rahoja vielä mahdollista saada takaisin tai pysäyttää niiden lähtö tililtä. Ilmoituksella on kiire, jos mielii pelastaa sen, mitä pelastettavissa on.

Rikosilmoituksen tekeminen helpottaa poliisin työtä. Usein huijarilla tai huijausketjuilla on paljon uhreja. Mitä useammasta tapauksesta poliisi saa tietoja, sitä paremmat mahdollisuudet viranomaisilla on napata tekijä. Jos kyseessä on maksamatta jätetty nettiostos, poliisi osaa rikosilmoituksen avulla palauttaa tavarat oikeille omistajilleen, jos se onnistuu voron nappaamaan.

Asiantuntijat ja lähteet: Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho ja ylitarkastaja Mikko Cantell. poliisi.fi/rikokset/huijaukset huijausinfo.fi

Lue myös:

Katalaa kalastelua

Tieto on paitsi valtaa, myös rahanarvoista omaisuutta nettimaailmassa. Tietojenkalastelu, englanniksi phishing, on yleinen nettihuijausmuoto. Siinä ihmistä yritetään saada paljastamaan henkilötietonsa, salasanansa, tilinumeronsa tai luottokortti- ja pankkitietonsa. Kalasteluun lankeaminen voi johtaa pahimmillaan pankkitilin tyhjenemiseen tai aiheettomiin luottokorttilaskuihin.

Huijaus alkaa yleensä sähköpostilla, jossa kerrotaan tiliin liittyvästä ongelmasta. Esimerkiksi tiliin liittyvää maksua ei ole muka pystytty hoitamaan. Sähköpostissa on nettiosoite, jota klikkaamalla joutuu rikollisten hallussa olevalle nettisivulle, joka voi näyttää aivan samalta kuin pankin tai muun palveluntarjoajan www-sivu. Jos tällaiselle sivulle kirjoittaa tietonsa, ne ovat välittömästi roistojen käytettävissä. Vielä muutama vuosi sitten kalastelusähköpostit olivat melko tökeröitä ja huonosti suomeksi kirjoitettuja, mutta viime aikoina liikkeellä on ollut hyvin aidontuntuisia huijausviestejä.

Kaupat, pankit ja muut asialliset palveluntarjoajat ovat tarkkoja tietoturvasta. Ne eivät kysele sähköpostitse verkkopankki­tunnuksia tai muita tietoturvan kannalta tärkeitä tietoja. Jos tällainen kysely sähköpostiin tulee, se on viisainta poistaa heti.

Lähde: poliisi.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla