Ikäihmisten palvelut muodostavat viidakon, jossa oikeuksien selvittäminen käy voimille. Tuoko sote-uudistus kokonaisuuteen tolkkua vai tarvittaisiinko myös vanhusneuvola?
Ulkoiluttamisapu, fysioterapia, ateriapalvelu, kotihoito, ateriatuki… tarjolla on paljon erilaisia palveluita. Ongelma on kuitenkin niiden hajanaisuus. Kun arki ei enää suju ilman apua, alkaa uuvuttava selvitystyö. Kuka on oikeutettu mihinkin tukeen? Ja mistä lähden selvittämään, mitä apua on saatavilla?
Kansalaisaloite vanhusneuvoloiden puolesta
Helsinkiläinen Meri-Sisko Eskola teki toukokuussa 2022 ystäviensä kanssa kansalaisaloitteen valtakunnallisen vanhusneuvolajärjestelmän perustamiseksi.
Eduskunnan käsittelyyn vaaditaan 50 000 allekirjoitusta.
Vanhusneuvoloihin koottaisiin olemassa olevat sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Yksi luukku tarjoaisi ennaltaehkäisyä ja neuvontaa ikääntymiseen liittyvissä asioissa, järjestäisi toimintakyvyn arviointia sekä päättäisi kotona asumista tukevista palveluista ja ympärivuorokautisesta hoivasta.
Aloite keräsi kuudessa kuukaudessa reilut 6 000 allekirjoitusta. Eduskunnan käsittelyyn päästäkseen se olisi tarvinnut 50 000 allekirjoitusta.
– Tunnistautumista vaativa digitaalinen allekirjoitus on selkeästi iso kynnys ikääntyneille, Eskola toteaa.
Hankalimmaksi on koettu siirtyminen kotihoidosta hoivavaiheeseen.
Vaikka lakialoite ei etene, aloitteentekijät toivovat, että vanhusneuvola kirjattaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan.
– Palveluiden jäljittäminen on voimissaan olevillekin raskasta.
Hankalimmaksi ystäväporukka on kokenut kotihoidosta hoivavaiheeseen siirtymisen.
– Mihin minulla olisi mahdollisuus, mitä se maksaa, miten palvelua haetaan ja millä kriteereillä sitä on mahdollisuus saada. Miten pitkä prosessi on ja kuka asiasta lopulta päättää?
Vanhusneuvola voi jo toimia jollain muulla nimellä
Vuoden 2023 alusta lähtien ikäihmisten palveluista – kuten koko sosiaali- ja terveydenhuollosta – ovat vastanneet uudet hyvinvointialueet.
– Meillä on maantieteellisesti ja väestöpohjaisesti keskenään hyvin erilaisia kuntia. Niistä jokainen on järjestänyt palvelut omalla tavallaan, kehittämispäällikkö Kirsi Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo.
Osa kunnista tarjoaa kotihoitoa yöaikaan, osa ei.
Osa kunnista tarjoaa esimerkiksi kotihoitoa myös yöaikaan, osa ei. Kuntaliitosten myötä palveluita on jo yhdenmukaistettu. Yhtenäistäminen jatkuu hyvinvointialueilla.
Sihvo muistuttaa, että yhden luukun taktiikkaan on pyritty tähänkin asti. Vanhusneuvoloitakin toimii kunnissa, mutta ne eivät välttämättä toimi neuvolan nimellä. Helsingissä on Seniori-info, Espoossa ja Vantaalla Seniorineuvonta. Lapinlahti, Lempäälä ja Loimaa auttavat Ikäihmisten neuvola -nimellä.
Mitä palveluja sote-keskukset tarjoavat?
– Hyvinvointialueet päättävät, millä tavoin toiminta käytännössä toteutetaan ja kutsutaanko sitä neuvolaksi vai kenties jollain muulla nimellä, neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriön Yhteisöt ja toimintakyky -yksiköstä sanoo.
Ikäihmisten palveluiden tavoitteena on lisätä toimintakykyisiä vuosia ja vähentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Elinikä on pidentynyt, mutta runsaamman tuen tarve on edelleen noin kaksi vuotta elämän loppuvaiheessa. Yleensä ensimmäisenä tarvitaan siivousapua.
Ravitsemusneuvonta, liikunnan edistäminen ja tapaturmien ehkäisy lisäävät toimintakykyisiä vuosia. Tällaisessa ennaltaehkäisevässä työssä tarvitaan jatkossakin myös kuntia ja järjestöjä. Näihinkin ohjataan jatkossa sote-keskuksesta.
Palvelut eivät tavoita kaikkia eläkeläisiä
Vaikka esimerkiksi hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus olisi fiksua tehdä jo nelikymppisenä, kaikki eivät ole valmiita miettimään niitä vielä eläköityessäänkään.
Ja vaikka tehtäisiin mitä, palvelut eivät tavoita kaikkia. Osa väestöstä jättää väliin ilmaiset syöpäseulonnatkin.
Osa jättää väliin ilmaiset syöpäseulonnatkin.
– Meillä on vahva suojelun tarve, mutta samalla myös vahva itsemääräämisoikeus. Kaikki eivät ota apua vastaan. Tämä yhtälö on ammattilaisillekin haastava, Kirsi Sihvo sanoo.
Uutisointi ikäihmisten palveluista painottuu usein huoliin ja murheisiin, laiminlyönteihin ja epäinhimillisiin tragedioihin. Omien ja läheisen oikeuksista huolehtiminen voi olla raskasta. On kuitenkin paljon myös ikäihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä palveluihinsa.
Vanhustyön keskusliiton teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan mitä vanhempi vastaaja, sitä myönteisemmin hän suhtautuu vanhuuteen ja sitä turvallisemmalta vanhuus tuntuu.
Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 23/2022. Tilaajana voit lukea sen myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Ikääntyminen lukuina
- Eläkkeensaajien osuus koko väestöstä vuonna 2021 oli 33,1 prosenttia. Prosenttiosuus vaihtelee maakunnittain: Uudellamaalla se oli 25,8, Etelä-Savossa 44,6 ja Kainuussa 43.
- 75-vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä vuonna 2020 oli 16 prosenttia.
- 75–84-vuotiaista 11 prosenttia kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta muistisairauden oireesta, yli 85-vuotiaista 35 prosenttia.
- Sosiaaliturvamenoihin kului Suomessa 75,9 miljardia euroa vuonna 2020. Niistä 42 prosenttia oli vanhuuteen liittyviä menoja. Menot kasvoivat 3,5 prosenttia edellisvuodesta.
