Pienissä kunnissa pelätään, että Sote-uudistus vie lähipalvelut. Miten käy esimerkiksi Kosken kunnassa, jossa vanhuspalveluihin on satsattu paljon?

Sote-uudistuksen päälinjat on nyt esitelty. Tiedämme, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy peruskunnasta jollekin viidestä Sote-alueesta.

Tietoa siitä, miten käy etenkin pienten kuntien järjestämille palveluille, ei ole toistaiseksi ollut tarjolla. 

Miten koko uudistus vaikuttaa kuntiin, joissa asuu paljon vanhuksia? Annetaan Kosken kunnanjohtajan vastata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

–  Suurin kysymysmerkki pienille kunnille on: mikä on palvelujen tuottaja? Emme tiedä voiko esimerkiksi Kosken kunta olla tuottaja, tunnustaa Kosken kunnanjohtaja Jari Kesäniemi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Säilyttäkää lähipalvelut!

Hämeen historiallisen Härkätien kunnista noin 2 500 asukkaan Koski on selvästi ikääntynein kunta. Yli 75-vuotiaita oli noin 13 prosenttia vuonna 2012 ja yli 85-vuotiaitakin noin kaksi prosenttia.

Työikäisen väestön määrä on alle koko maan tason. Tämän vuoksi hoitosuhde on heikentynyt viime vuosina.

– Eniten askarruttaa se, kuinka suuri tuottajaorganisaation pitää olla. Ihanneratkaisu olisi se, että palvelut pysyisivät mahdollisimman lähellä kuntalaisia. Se on vanhusten kannalta paras ratkaisu, Kesäniemi sanoo.

Hän perustelee mielipidettään sillä, että joukkoliikenteen mahdollisuudet haja-asutusalueilla ovat ihan toista luokkaa kuin Kehä kolmosen sisäpuolella.

Vanhusten on pikkukunnissa vaikea lähteä hakemaan apua kymmenien kilometrien päähän.

– Senioreiden kannalta lähipalvelut ovat tärkeitä. Koskella olemme tehneet paljon töitä niinden hyväksi ja myös vanhuspalvelujen eteen. Toivon, että meidän luomamme käytännöt saisivat jatkua, vaikka tuottaja olisikin joku muu kuin peruskunta.

Vanhukset ovat voimavara

Koskella toimii aktiivinen vanhusneuvosto ja vanhuspoliittinen ohjelma.

– Erityistä meidän kunnassamme on se, että meillä on yhteisöllisyyttä. Täällä on vähän sellaistakin henkeä, että vanhempia ihmisiä kunnioitetaan, Kesäniemi mainitsee.

Kunnanjohtaja painottaa, että kuntastrategiassakin lähdetään siitä, että vanhuksia ei nähdä enää riippana, vaan mahdollistajana ja kuluttajina, positiivisena voimavarana.

Koski on toistaiseksi vielä itsenäinen, hyvinvoiva kunta. Viime vuonna budjetissa oli 1,3 miljoonan euron ylijäämä. Suunnitelmia kuntaliitoksista ei tällä hetkellä ole.

Kotihoitoon satsataan

Vanhusten määrä kasvaa joka kunnassa. Koskella on alettu satsata yhä enemmän vanhusten kotihoitoon.

Tähän saakka kotipalvelu on hoitanut myös ateriat vanhuksille. Syksyllä siihen hommaan otetaan ulkopuolista apua, jotta kotipalvelun työntekijöille jää enemmän aikaa olla vanhusten kanssa ja käyntikertoja heidän luonaan voidaan lisätä.

– Hyvinvointiyhteiskunnan mittari on se, miten me pidämme huolta vanhuksistamme. Vanhuus on yksi elämänvaihe, joka on kaikilla edessä, Kosken kunnanjohtaja Jari Kesäniemi sanoo.

Vierailija 18.17 ihan näin se on ja minkä tähden. Meillä on vahva ammattiyhdistysliike, kuntien ihmisiä yhdistytilanteessa, taataan 5 vuoden työpaikka, vaikka työtä ei oikeasti olisi. Muutoin päättäjissä on kuntien ja kuntayhtymien työntekijöitä pilvin pimein, jopa kunnanhallituksessa, valtuustossa jos olisivat, se vielä menisi. Äänestäjät , me olemme valinneet päättäjät ja mistähän syystä äänestysprosentti on yleensä alhainen kunnallisissa vaaleissa. Pikkupomoja löytyy joka kunnassa ja kuntayhtymässä, käskyttävät alaisiaan ja asiakkaitaan, eivät likaa käsiään varsinaiseen työhön. Hoitopuolella tämä näkyy törkeästi. Rahaa ei riitä hoitajien palkkaukseen, mutta nämä pomot, heille pitää maksaa vielä bonustakin.

Suomi on täynnä hallintoa. Valtion ja kuntien henkilöstömäärä on tajuttoman iso.  Kuusinkertainen johtoporras ja työn tilaaja että tuottaja porras.

Sitten rahapulassa kilpailutetaan kaikki työt  mikä tarkoittaa laadun heikennystä  Tästähän on jo näyttöä hoivakodeissa.

Politiikkot  on  hoivasuhdeen  määritelleet  huonoksi. Mutta innolla asiaa huononnetaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla