Kuvat
Anja Reponen

Perinnönsaaja voi varmistella maksukykyään monin tavoin, ja perinnönjättäjä voi halutessaan auttaa. Avainsanoja ovat hajautus, ajoitus ja asiantuntija-apu.

1 Milloin perintövero pitää maksaa?

Käytännössä vero maksetaan 9–15 kuukauden kuluttua perittävän kuolemasta. Kaikki perijät maksavat veron samalla aikataululla.

Perunkirjoitustilaisuus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Kopio perukirjasta liitteineen pitää toimittaa verottajalle kuukauden sisällä perunkirjoituksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Verottajan käsittelyaika perukirjalle on yleensä 6–12 kuukautta. Ensimmäinen veroerä tulee maksuun noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksen valmistumisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Alle 500 euron perintövero pitää maksaa kerralla. Jos vero on tätä suurempi, toinen erä tulee maksuun kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä.

2 Miten omaisuuden arvo määritellään perukirjaan?

Vainajan omaisuus on kirjattava perukirjaan kuolinpäivän käypään arvoon eli todennäköiseen markkinahintaan. Pörssiosakkeiden arvoksi merkitään vähintään kuolinpäivän kauppojen alin arvo.

Perukirjassa pitää olla kaikki tarvittavat tiedot esimerkiksi osakkaista, testamentinsaajista, vainajan ja lesken varoista ja veloista.

Verottaja voi nostaa perukirjaan merkittyä omaisuuden arvoa, jos se toteaa arvon liian alhaiseksi. Tahallisesta erehdyttämisestä voi seurata veronkorotus.

3 Voiko perinnönjättäjä auttaa perillisiä tulevien verojen maksussa?

Yksinkertaisinta on jättää perinnöksi myös rahavaroja, joilla verot saa maksettua.

Toinen vaihtoehto on riskihenkivakuutus, johon on merkitty edunsaajat, tavallisimmin puoliso ja lapset. Vakuutuskorvaus maksetaan suoraan edunsaajille, ja varat ovat heidän käytettävissään yleensä jo muutaman viikon päästä perittävän kuolemasta.

Riskihenkivakuutusten myöntämisen ja niiden päättymisen ikärajat vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Joissakin yhtiöissä vakuutusturva päättyy jo sinä vuonna, kun vakuutettu täyttää 70 vuotta.

4 Voiko perillisille antaa ennakkoon rahaa verojen maksua varten?

Perilliselleen voi lahjoittaa verovapaasti korkeintaan 4 999 euroa kolmen vuoden välein. Mitä aikaisemmin lahjojen antamisen aloittaa, sitä enemmän pesämunaa veroihin ehtii kertyä.

Sama henkilö voi kolmen vuoden aikana saada verovapaasti alle 5 000 euroa usealtakin henkilöltä. Esimerkiksi molemmat vanhemmat voivat tehdä lahjoituksen jokaiselle lapselleen tai kaikki isovanhemmat samalle lapsenlapselle.

Alle 5 000 euron lahja lasketaan osaksi perintöä siinä tapauksessa, että lahjan antaja menehtyy kolmen vuoden kuluessa lahjoituksesta.

Jos haluaa lahjoittaa suurempia rahasummia, nekin kannattaa hajauttaa pitemmälle ajalle. Jos esimerkiksi lahjoittaa lähisukulaiselle kolmen vuoden välein 10 000 euroa seuraavan kahdentoista vuoden aikana, lahjaveroa kertyy 2 000 euroa. Jos saman 40 000 euron summan lahjoittaa kerralla, lahjavero on 3 200 euroa.

5 Kannattaako perintö hyppäyttää yli sukupolven?

Sitä tehdään yhä useammin. Tyypillinen perijäpolven edustaja on kuusikymppinen, eikä kaikilla enää silloin ole suurta omaa rahantarvetta.

Hyppäyttämällä säästää yhden sukupolven perintöverot.

Jos ensisijainen perijä luopuu perinnöstään kokonaan, tilalle tulevat luopujan omat perilliset. On tärkeää muistaa, että perinnöstä pitää luopua täydellisesti.

Testamentin avulla perinnön voi jakaa sekä lapsille että lapsenlapsille. Mitä useampaan palaan perintöomaisuus jakaantuu, sitä pienempi on siitä maksettava perintövero.

Esimerkiksi 200 000 euron perinnöstä kaksi lasta maksaisivat 8 700 euroa veroa kumpikin. Jos perintö jakaantuisi heille ja kahdelle lapsenlapselle, tulisi kullekin veroa 2 500 euroa.

Jos hypätään yli sukupolven alaikäisiin lapsenlapsiin, on perukirja toimitettava verottajan lisäksi myös digi- ja väestötietovirastolle.

6 Saako veronmaksuun lykkäystä tai pankkilainaa?

Verottaja voi joissain tapauksissa myöntää lykkäystä, mutta lykkäys­ajalta on maksettava seitsemän prosentin viivästyskorkoa.

Pankkilainojen ehdot ovat pankkikohtaisia. Esimerkiksi Nordeassa perinnöksi saadun asunnon tai vapaa-ajan kiinteistön markkina-arvosta 75 prosenttia käy lainan vakuudeksi. Pörssiosakkeissa vakuusarvo on 60 prosenttia ja rahasto-osuuksissa 40–95 prosenttia. Oleellista on, että vakuus on realisoitavissa.

Kuolinpesän omistamassa asunnossa asuvan lesken asunto käy Nordeassa vakuudesta, jos kuolinpesä ja leski suostuvat yksimielisesti asettamaan sen lainan vakuudeksi.

7 Miten perinnönsaaja voi varautua verojen maksuun?

Jos säästöjä ei ole, eikä pankkilaina ­tule kyseeseen, voi pohtia mahdollisuutta saada lainaa lähipiiristä, esimerkiksi puolisolta tai leskeytyneeltä vanhemmalta.

Vaikka laina sovittaisiin nollakorkoiseksi, sen pitää olla todellinen velka, sillä muuten raha on lahjaveron alaista.

8 Milloin kannattaa käyttää juristia apuna?

Melkein aina, sanovat perintöihin liittyviä asiakirjoja ammatikseen laativat. Verkosta löytyy testamentti-, avioehto- tai edunvalvontavaltakirjamalleja. Hyvin yksinkertaisissa tapauksissa ne saattavat toimia, mutta lopulta melkein jokainen tapaus on jollain tavalla erilainen kuin muut.

Testamentti voi kaivata päivitystä myös perhekuvioiden, verotuksen sääntöjen tai perinnönjättäjän omaisuuden muutosten vuoksi. 20–30 vuotta sitten tehty testamentti on usein joltain osin ongelmallinen.

Tyypillinen esimerkki on testamentti, jossa leski saa elinikäisen hallintaoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen. Jälkisäädös on laadittu vilpittömässä mielessä lesken turvaksi, mutta siitä voi tulla hankala loukku. Se saattaa lukita omaisuuden täysin ja vaikeuttaa perintöverojen maksua.

Esimerkiksi tilivarojen käyttö onnistuu vain, jos leski ja perilliset pystyvät siitä yhdessä sopimaan. Hallintaoikeuden perusteella leski saa käyttöönsä myös varojen tuoton eli korot, mutta niitä ei nykyään juuri kerry.

Lähteet: veroasiantuntija Merja Ollila, Verohallinto, verojuristi Tuomo Lindholm, Veronmaksajat, johtaja Sampo Lapila, Nordea Varainhoito.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 15/2021.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla