"Kultalautasella odottava perintö luisuu vääriin käsiin":

Varttuneella iällä naimisiin menevien kannattaa ehdottomasti tehdä avioehto.

Kun uusi rakkaus löytyy vanhemmalla iällä, jälkeläiset eivät välttämättä ole riemuissaan. Viimeistään papin aamenen jälkeen aikuisten lasten piilevät pelot nostavat päätään.

– Jälkeläiset huolestuvat, että nyt heitä kultalautasella odottava perintö saattaa luisua vääriin käsiin. Saako joku toinen sen itämaisen maton tai hyvien kuhavesien äärellä olevan kesämökin? sanoo asianajaja Harri Kontturi.

Jälkeläisten rauhoittamiseksi on loistava keino: avioehtosopimus. Samalla se luo otollista maaperää, kun uusien ihmissuhteiden verkostoa rakennetaan kahden suvun kesken.

Yli 60-vuotias: Lue tämä, jos olet menossa naimisiin

Harri Kontturin mukaan avioehto otetaan muutenkin esiin lähes poikkeuksetta, kun kyseessä on kahden varttuneen ihmisen uusi liitto. Pitkän elämän aikana on jommallekummalle tai molemmille saattanut kertyä reippaasti omaisuutta.

Avioehtosopimuksen takana on yleensä kaksi motiivia.

– Ensimmäinen on se, että mitä jos käykin vastoin odotuksia. Kun avioliitto päättyykin asemasotaan ja kupit pannaan jakoon, sopimuksen ansiosta on selvillä, mitä kumpikin saa mukaansa ja mihin toisen puolison vaateet eivät onnistu, Kontturi sanoo.

Toinen motiivi on varautuminen kuolemaan. Avioehdolla varmistetaan, että omaisuus pysyy omassa suvussa.

Lue lisää: Avioehto askarruttaa – tuleeko ensin lasten vai lesken oikeus?

Testamentti avioehdon rinnalle

Kontturi muistuttaa, että avioehtosopimus voi pahimmillaan tietää kylmää kyytiä leskelle.

– Voi olla, että toinen on myynyt asuntonsa ja muuttanut toisen kotiin. Yhdessä on voitu rakentaa mökistä hieno kuin Bomban talosta. Kun asunnon ja mökin omistaja kuolee, saattavat tämän sukulaiset ilmoittaa leskelle, että kerää kamasi ja häivy.

Tällaisten tilanteiden varalle Kontturi suosittelee testamenttia avioehtosopimuksen rinnalle. Testamentissa voidaan jättää leskelle käyttöoikeus esimerkiksi asuntoon ja kesämökkiin.

Testamentissa voidaan leskelle jättää myös hallintaoikeus aviopuolison omaisuuteen. Jos edesmennyt puoliso on omistanut vaikka sijoitusasunnon, leski saa hallintaoikeuden turvin vuokratuoton kohteesta. Tällöin on testamentissa syytä aina määrätä, että hallintaoikeus lakkaa, jos sen saaja joutuu pysyvästi laitoshoitoon. Tällä määräyksellä myös tuottojen kertyminen katkeaa eivätkä ne mene laitosmaksuihin vaan siitä lukien perillisille.

Lue myös! Perintöraivo puhkeamassa: "Äiti jätti kaiken lapsenlapsille"

Moni ei uskalla erota konkurssin pelossa

Avioehdon tekeminen on erityisen tärkeää, jos jommallakummalla on yritysvarallisuutta tai maatila. Ilman avioehtoa puolet omaisuudesta menee erossa toiselle osapuolelle, mikä saattaa johtaa yrityksen konkurssiin tai maatilan pirstoutumiseen elinkelvottomaksi, kun toinen joutuu antamaan erossa toiselle tasinkoa maana.

– Väittäisin, että Suomessa on kymmeniä ellei satoja avioliittoja, joissa ei uskalleta erota juuri näiden syiden takia, Kontturi sanoo.

On myös tilanteita, joissa avioehdon purkaminen on järkevää.

– Jos vielä 50 avioliittovuoden jälkeen käydään onnellisesti yhdessä joulukirkossa, purkamista kannattaa harkita. Veroseuraamukset jälkeläisille ovat siten todennäköisesti pienemmät.

Kun puolisoilla onkin taas avio-oikeus toistensa omaisuuteen, saa köyhempi leski osituksessa ja perinnönjaossa tasinkoa varakkaamman puolisovainaan omaisuudesta. Tällöin usein samojen perillisten näkökulmasta vanhempien perintöpotti ikään kuin tasaantuu kahteen yhtä suureen osaan. Koska perintövero on progressiivinen ja riippuu perinnön määrästä, kokonaisvero on alhaisempi.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat