"Kultalautasella odottava perintö luisuu vääriin käsiin":

Varttuneella iällä naimisiin menevien kannattaa ehdottomasti tehdä avioehto.

Kun uusi rakkaus löytyy vanhemmalla iällä, jälkeläiset eivät välttämättä ole riemuissaan. Viimeistään papin aamenen jälkeen aikuisten lasten piilevät pelot nostavat päätään.

– Jälkeläiset huolestuvat, että nyt heitä kultalautasella odottava perintö saattaa luisua vääriin käsiin. Saako joku toinen sen itämaisen maton tai hyvien kuhavesien äärellä olevan kesämökin? sanoo asianajaja Harri Kontturi.

Jälkeläisten rauhoittamiseksi on loistava keino: avioehtosopimus. Samalla se luo otollista maaperää, kun uusien ihmissuhteiden verkostoa rakennetaan kahden suvun kesken.

Yli 60-vuotias: Lue tämä, jos olet menossa naimisiin

Harri Kontturin mukaan avioehto otetaan muutenkin esiin lähes poikkeuksetta, kun kyseessä on kahden varttuneen ihmisen uusi liitto. Pitkän elämän aikana on jommallekummalle tai molemmille saattanut kertyä reippaasti omaisuutta.

Avioehtosopimuksen takana on yleensä kaksi motiivia.

– Ensimmäinen on se, että mitä jos käykin vastoin odotuksia. Kun avioliitto päättyykin asemasotaan ja kupit pannaan jakoon, sopimuksen ansiosta on selvillä, mitä kumpikin saa mukaansa ja mihin toisen puolison vaateet eivät onnistu, Kontturi sanoo.

Toinen motiivi on varautuminen kuolemaan. Avioehdolla varmistetaan, että omaisuus pysyy omassa suvussa.

Lue lisää: Avioehto askarruttaa – tuleeko ensin lasten vai lesken oikeus?

Testamentti avioehdon rinnalle

Kontturi muistuttaa, että avioehtosopimus voi pahimmillaan tietää kylmää kyytiä leskelle.

– Voi olla, että toinen on myynyt asuntonsa ja muuttanut toisen kotiin. Yhdessä on voitu rakentaa mökistä hieno kuin Bomban talosta. Kun asunnon ja mökin omistaja kuolee, saattavat tämän sukulaiset ilmoittaa leskelle, että kerää kamasi ja häivy.

Tällaisten tilanteiden varalle Kontturi suosittelee testamenttia avioehtosopimuksen rinnalle. Testamentissa voidaan jättää leskelle käyttöoikeus esimerkiksi asuntoon ja kesämökkiin.

Testamentissa voidaan leskelle jättää myös hallintaoikeus aviopuolison omaisuuteen. Jos edesmennyt puoliso on omistanut vaikka sijoitusasunnon, leski saa hallintaoikeuden turvin vuokratuoton kohteesta. Tällöin on testamentissa syytä aina määrätä, että hallintaoikeus lakkaa, jos sen saaja joutuu pysyvästi laitoshoitoon. Tällä määräyksellä myös tuottojen kertyminen katkeaa eivätkä ne mene laitosmaksuihin vaan siitä lukien perillisille.

Lue myös! Perintöraivo puhkeamassa: "Äiti jätti kaiken lapsenlapsille"

Moni ei uskalla erota konkurssin pelossa

Avioehdon tekeminen on erityisen tärkeää, jos jommallakummalla on yritysvarallisuutta tai maatila. Ilman avioehtoa puolet omaisuudesta menee erossa toiselle osapuolelle, mikä saattaa johtaa yrityksen konkurssiin tai maatilan pirstoutumiseen elinkelvottomaksi, kun toinen joutuu antamaan erossa toiselle tasinkoa maana.

– Väittäisin, että Suomessa on kymmeniä ellei satoja avioliittoja, joissa ei uskalleta erota juuri näiden syiden takia, Kontturi sanoo.

On myös tilanteita, joissa avioehdon purkaminen on järkevää.

– Jos vielä 50 avioliittovuoden jälkeen käydään onnellisesti yhdessä joulukirkossa, purkamista kannattaa harkita. Veroseuraamukset jälkeläisille ovat siten todennäköisesti pienemmät.

Kun puolisoilla onkin taas avio-oikeus toistensa omaisuuteen, saa köyhempi leski osituksessa ja perinnönjaossa tasinkoa varakkaamman puolisovainaan omaisuudesta. Tällöin usein samojen perillisten näkökulmasta vanhempien perintöpotti ikään kuin tasaantuu kahteen yhtä suureen osaan. Koska perintövero on progressiivinen ja riippuu perinnön määrästä, kokonaisvero on alhaisempi.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Uutuuskirja kertoo, että Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille. Tiensä huipulle raivannut Paakkanen on itsekin lähtöisin köyhästä perheestä.

Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille, uutisoi Taloussanomat.

Asia kerrotaan vuorineuvos Ilpo Kokkilasta kertovassa tuoreessa elämänkerrassa Rakentajan jälki – Ilpo Kokkila Kalmarin kylätieltä kauppatorille. Kirjassa on läsnä myös Paakkanen, joka eli Kokkilan kanssa yhteistä lapsuutta Saarijärvellä.

Kirjasta selviää, että Paakkanen on testamentannut kaiken omaisuutensa Suomen lahjakkaille lapsille. Paakkasella ei ole omia lapsia.

– Suomi on palvellut minua hienosti. Maksan testamentillani rakkaudenvelkaa maalle, joka on maailman paras ja jossa asuu maailman upein kansa. 

88-vuotias Paakkanen syntyi itse vähävaraiseen perheeseen, eikä esimerkiksi päässyt rahanpuutteen takia oppikouluun.

Tyhjästä aloittanut Paakkanen perusti naisten mainosyrityksen vuonna 1969. Mainosyrittäjän uransa jälkeen Paakkanen osti Marimekon vuonna 1991. Marimekosta kehittyi hänen johtamanaan yksi Suomen menestyneimmistä tekstiili- ja vaatetusalan yrityksistä. Taloussanomien mukaan Paakkanen myi viimeiset omistamansa Marimekon osakkeet vuonna 2009. 

Paakkanen viettää eläkepäiviään ja kulkee Etelä-Ranskan-kotinsa sekä Espoon välillä. 

Lue myös: Riitta Suomen perintö menee omille ja maailman lapsille

Lue myös: Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen? Pienikin summa auttaa

Lue myös: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä