Harri syö joka päivä tutussa rantaravintolassa.
Harri syö joka päivä tutussa rantaravintolassa.

Talvi Goassa on autuutta niille, jotka kaipaavat rentoa elämää ja tropiikin lämpöä. Oululainen eläkeläinen Harri Hietala arvostaa myös huokeaa hintatasoa.

Oululainen Harri Hietala, 63, on jo pitkään viettänyt talvet Goassa, pienessä Calanguten kylässä. Hän kirjoittaa runoja ja kirjoja, välillä myös lehtijuttuja Goasta ja goalaisista, sekä piirtää sarjakuvia. Intian auringossa kaikki syntyy paljon letkeämmin kuin Suomen pimeissä pakkasissa.

– Aiemmin kävin täällä vaimoni kanssa pari kertaa sesongin aikana, nyt minulla on viides peräkkäinen koko talvi Goassa. Tällä kertaa lennot ja puolen vuoden majoitus kahden huoneen ja keittokomeron asunnossa maksoivat yhteensä 2 300 euroa.

Harri ottaa matkaan lähtiessään mukaansa nipun euroja, joita vaihtaa paikan päällä rupioiksi. Toinen tapa olisi nostaa rahaa suomalaisilla korteilla lähistön useista automaateista.

Turvallisuus houkuttaa

Harri lähti merille 16-vuotiaana. Työläisperheen pojalle se oli ainoa keino päästä näkemään, mitä kaikkea horisontin takana on.

– Kävin äidin polkupyörällä satamassa katsomassa laivoja, ja kaukokaipuu iski. Etelänlennot Suomesta olivat tuolloin vasta alkamassa, eikä tavallisilla perheillä ollut niille asiaa. Kumpikaan vanhemmistani ei päässyt koskaan etelään, hän kertoo.

Harri viihtyi merillä neljä vuotta, joskus puolikin vuotta putkeen ilman vapaapäiviä. Maihin palattuaan hän kävi kokkikoulun ja jäi kymmeneksi vuodeksi töihin Oulun ravintoloihin. 1980-luvun puolivälissä hän perusti mainostoimiston, joka sitten hyytyi 1990-luvun lamaan.

– Minulla oli kaikenlaisia terveysongelmia, mutta täällä Intiassa olen löytänyt viimein mielenrauhan.

Harri ehti vaimonsa Mervi Ylitalon kanssa koluta Kreikkaa ja Bulgariaa. Vanhan seilauskaverin kanssa tuli käytyä pari kertaa Brasiliassakin, mutta sinne Harri ei enää halua.

– Goassa on turvallista, ihmiset ovat hienoja, ruoka on hyvää ja edullista, terveydenhoito on kohdallaan ja päälle tulee vielä ihana, trooppinen sää. Kun tulimme tänne, muualla ei ole enää tarvinnut käydä.

Konkari opastaa tulokasta

Alku ei kuitenkaan ollut ruusuinen. Harri ja Mervi kävelivät hotellistaan rannalle, ja bambuista ja palmunlehvistä kyhätyn ravintolan eli shackin isäntä pakotti heidät istumaan, syömään kärpästen seurassa ja ostamaan rihkamaa.

– Ajattelimme, että tämäkö se Intia on. Onneksi hotellissamme oli Goassa monesti käynyt vanhempi suomalaispariskunta, joka ryhtyi oppaaksemme. He toivat meidät tähän rantashackiin, mukavan Dominicin omistamaan Domino’siin.

Niin loma alkoi sujua. Nyt Harri ja Mervi vuorostaan neuvovat aloittelevia Goan-kävijöitä.

– Paikallisten tapaaminen on tärkeää. He hymyilevät, vaikka moni asia on sata kertaa huonommin kuin Suomessa. Suku on turvaverkko, ei täällä voi huutaa valtiota apuun.

Lue myös: Harri Hietala hoidattaa hampaansa Intiassa: "Täällä operaatio maksaa 63 euroa, Suomessa 700"

Artikkeli on alun perin julkaistu ET-lehden numerossa 7/2015.

 

Näin onnistuu talvi Goassa x 8

  1. Intiaan saa kuuden kuukauden turistiviisumin. Jos maassa haluaa oleskella pidempään, viisumi pitää käydä uusimassa jossakin Intian suurlähetystössä maan rajojen ulkopuolella.
  2. Ensikertalaisen kannattaa valita valmismatka. Jos pelkäät roskia ja kilttejäkin koiria, älä edes suunnittele pidempiaikaista oleskelua. Sama juttu, jos haluat pestä hampaasi hanavedellä. Puhdasta pullovettä myydään joka kadunkulmassa. Viisi litraa maksaa euron.
  3. Pelottaako hygieniataso? Isoja ongelmia ei ole, jos tyydyt tasoon, joka on alle puolet kotimaisesta. Intialaisista kaupoista saa tehokkaita käsidesejä. Käytä niitä monta kertaa päivässä.
  4. Paikalliset auttavat ja neuvovat, joskus tosin liiankin innokkaasti ja vastoin parempaa tietoaan. Mutta esimerkiksi asunnon voi löytää paikallisten avulla melko helposti.
  5. Jos aiot viipyä pidempään, varaa ensipäiviksi majapaikka internetin kautta ja etsi pysyvämpi majoitus vasta paikan päällä. Näin säästät pitkän pennin.
  6. Pankkiautomaatteja on tiheämmässä kuin Suomessa ja niistä voit nostaa rupioita esimerkiksi Visa Electronilla ja suomalaisilla luottokorteilla. Pankit ottavat joka nostosta 2,5 prosentin palkkion. Hotelleissa ja hyvissä ravintoloissa voi maksaa korteilla. Yksi euro on noin 68 rupiaa.
  7. Kotimaan laskut on Goassa helppo hoitaa, jos käytät verkkopankkia. Pienissäkin ravintoloissa ja hotellissa on yleensä tarjolla ilmainen langaton nettiyhteys.
  8. Yleisesti ottaen suomalaiset voivat halutessaan elää Intiassa herroiksi ja rouviksi, ole vain rohkea! Muista myös, että jokainen maahan tuotu euro on suoraa kehitysapua.
Liimatta

Suomalaiset eläkeläiset elävät herroiksi Goassa – ”lennot ja majoitus kahdelle puoleksi vuodeksi 2300 e”

Vierailija kirjoitti: Mainitut asiat ovat vain pieniä ongelmia ja kalpenevat isompien rinnalla. Goalla ja Intiassa ylipäätään ei ole turvallista. Turisteja katoaa ja tapetaan viikottain, yleensä jonkin riitatilanteen seurauksena. Myös yksin matkustaminen, sairastuminen tai henkisen tasapainon kadottaminen syytä tai toisesta voi olla hengenvaarallista. Drinkkiin voidaan jo ravintolan tiskin takana lisätä huumaavia aineita, ja sen jälkeen turisti onkin helppo ryöstää ja tappaa. Useita...
Lue kommentti

Eläkkeellä moni joutuu miettimään, miten pitää talous tasapainossa. Neljä eläkeläistä paljasti meille tulonsa ja menonsa. Asiantuntijat kommentoivat.

Suomalaisten brutto keskieläke on 1613 euroa.

Miesten keskieläke on 1829 euroa ja naisten 1434 euroa.

Joka kymmenes saa eläkettä alle 750 euroa.

Lähde: Eläketurvakeskus.

Kalevi, 65 vuotta, Kotka:

Tulot

  • Eläke 2092 e/kk, netto
  • Säännöllinen kirjoituspalkkio 200 e/kk, netto
  • Palkkatuloja erilaisista koulutustehtävistä yht. 5000 e/v, netto
  • Vuokratuloa 100 e/kk

Omaisuus

  • Kolmio Helsingissä, noin 300 000 e
  • Kaksio Kotkassa, noin 90 000 e
  • Kesämökki, noin 70 000 e
  • Lisäksi auto ja pieni purjevene

Säästöt

  • Säästötilillä 11 400 e

Velat

  • 62 000 e

Menot

  • Yhtiövastike ja muut kulut Kotkan asunnosta 550 e/kk
  • Mökin kulut noin 250 e/kk
  • Auton kulut polttoaineineen noin 300 e/kk
  • Ruokaan ja juomaan noin 300 e/kk
  • Vaatteisiin noin 100 e/kk
  • Lisäksi kertyy erilaisia remonttikuluja, viime vuonna yhteensä noin 15 000 euroa.

"Ilman lisätuloja en pärjäisi" 

"Asun Kotkassa, mutta minulla on myös osakehuoneisto Helsingissä. Siinä asuu nyt poikani perhe. He maksavat yhtiövastikkeen ja vuokraa 100 euroa kuussa. Vuokra on niin pieni, ettei verottaja hyväksy asunnosta tulleita remonttikuluja vähennyskelpoisiksi.

Kesämökkini on vanha omakotitalo Kotkan lähistöllä. Olen investoinut mökkiin yli 100 000 euroa. En saa niitä rahoja koskaan pois. Tänä vuonna pitäisi tehdä ikkunaremontti. Lisäksi vessassa tapahtui vesivahinko. Sen korjaamisesta vakuutusyhtiö onneksi korvaa valtaosan.

Minulla on velkaa 62 000 euroa. En aio maksaa sitä pois, vaan se jää perikunnan hoidettavaksi. Se on pankkineuvojani vinkki. Hän sanoi, että rahat on parempi käyttää elämiseen. Yritän säästää 500 euroa kuussa, mutta jos samaan aikaan erääntyy useampi vakuutusmaksu, rahat eivät riitä. Silloin joudun käymään säästötilillä. Ilman lisätuloja en pärjäisi.

Erosin muutama vuosi sitten. Olen huomannut, että yhden hengen talous tulee ihan yhtä kalliiksi kuin kahden hengen."

Pihistän:

  • Syön kotona ja teen ruuat itse. Jos olen reissussa, syön edullisissa lounaspaikoissa.

Panostan:

  • Säästän matkoihin. Teen useita ulkomaanmatkoja vuodessa.
  • Kulttuuritilaisuuksiin. Ostin juuri syksyksi oopperalippuja 200 eurolla.
  • Pyrin hankkimaan kestäviä ja laadukkaita vaatteita.

Asiantuntijoiden huomiot Kaleville

tulot/kk 2809 e (ilman sivutuloja 2392)
menot/kk 2750 e (sis. 15 000 remonttikulut vuodessa, ilman remonttikuluja 1500 e)

  • Kalevin nettotulot ovat hyvät, mutta myös kulut ovat korkeat, etenkin jos remonttikuluja tulee jatkuvasti vuosittain tuo 15 000 euroa. Silloin uutta säästöä ei juuri synny, ja esimerkiksi ulkomaanmatkoihin pitää käyttää varoja säästötililtä.
  • Onko järkevää investoida niin paljon kesämökkiin, jos sijoitettuja rahoja ei saisi pois mökkiä myydessä?
  • Kuinka pitkään Kalevi voi tehdä koulutustehtäviä? Ilman niiden tuomaa lisätuloa nykyinen rahankulutus remontteineen ei ole mahdollista.
  • Voisiko poika maksaa isompaa vuokraa?
  • Voisiko vaatemenoissa säästää?
  • Kalevin omaisuus yli on 460 000 euroa ja velat 62 000 euroa, joten taloudessa on puskuria erittäin hyvin.
  • Jos velkojen ehdot ovat edulliset, ei ole välttämättä syytä maksaa niitä pois. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että korkotaso voi nousta. Jos sivutulot loppuvat, velan hoito voi silloin vaikeutua.
  • Varakas yksinasuva eläkeläismies on melko harvinainen tapaus. Usein yksinäisten eläkeläismiesten tulot ovat keskimääräistä matalammat, ja moni on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Hilkka, 68 vuotta ja Hannu, 67 vuotta, Helsinki

Tulot

  • Hilkan eläke 1243 e/kk, netto
  • Kelalta 62 e/kk
  • Hannun eläke 1580 e/kk, netto

Omaisuus

  • Kaksio Helsingissä, noin 180 000 e
  • Lisäksi auto

Säästöt

  • Säästötilillä 7900 e ja rahastotilillä 8700 e
  • 250 e/kk säästöön

Menot

  • Yhtiövastike 419 e/kk
  • Koti- ja autovakuutus 270 e/3 kk
  • Auton kulut 150 e/kk
  • Elämiseen 300-500 e/kk
  • Lääkkeisiin ainakin 700 e/v
  • Sanomalehden digitilaus 16,50 e/kk

"Elämme vähällä" 

"Ostimme vuosia sitten kesämökin. Laitoimme sen lihoiksi, kun muutimme vajaat kymmenen vuotta sitten Helsinkiin. Mökkikauppa kävi silloin kuumana, joten pääsimme myyntirahoilla velattomaan asuntoon. Se tekee asumisen halvaksi.

Asumiskulumme ovat hiukan yli 400 euroa. Summa sisältää vesi- ja kaasumaksut, autotallin ja putkiremonttilainat. Bensaan menee 50-100 euroa kuussa. Se tuplaantuu, jos lainaamme autoa tyttären perheelle.

Perunat ostetaan perunoina ja lantut lanttuina. Ruuat valmistamme itse, eikä meillä mene mitään hukkaan.

Osaamme molemmat korjata vaatteet ja vaihtaa vetoketjut. Hannu huoltaa pyörät, huonekalut ja muut kapineet. Uusia tavaroita ostamme vähän ja silloinkin usein kirpputorilta. Kyllä me rahaa käytämme, jos on tarvis: viime syksynä ostimme molemmille hyvät nastalenkkarit ja vähän aikaa sitten kummallekin älypuhelimen. Emme pidä pihistämisenä sitä, että jätetään ostamatta tavaraa, jota ei tarvita.

Lääkkeitä pidetään kalliina, mutta eivät ne ole. 670 euron vuotuinen lääkekatto tulee Hilkalla täyteen helmi-maaliskuussa. Sen jälkeen lääkkeistä maksetaan vain 1,50 euron toimitusmaksu. Alkuvuoden isoista lääkelaskuista selviää ennakoimalla.

Harrastamme paljon mutta halvalla. Museokortti maksaa 54 euroa vuodessa ja uimakortti saman verran. Kolmen kuukauden lähiöliikuntapassin hinta on 20 euroa. Sillä saa hikoilla vaikka joka päivä.

Olemme aina eläneet vähällä. Kun lapset asuivat kotona, pidimme kirjaa menoista nähdäksemme, mistä voisi vielä nipistää. Emme silti ajatelleet, kuinka kurjaa meillä on. Ennemmin olo oli kuin voittajalla: selvittiin tästäkin."

Pihistämme

  • Ruoka tehdään itse, eikä sitä heitetä pois.
  • Tavaraa ostetaan vain tarpeeseen ja useimmiten kirpputorilta.
  • Auton huollot tehdään itse.

Panostamme

  • Urheiluvälineisiin ja soittimiin.
  • Kynsien laittoon kynsistudiolla, 25 e/kerta
  • Matkustamiseen.

Asiantuntijoiden huomiot Hilkalle ja Hannulle

tulot yhteensä 2885 e
pakolliset menot 1125 e
ylijäämä 1760 e

  • Hilkka ja Hannu voisivat niin halutessaan elää paljonkin leveämmin. Heille todennäköisesti jää säästöön rahaa reilusti kuukausittain. Heillä on hyvin puskuria esimerkiksi mahdollisia sairastumisia ja hoitoja varten
  • Näiden tietojen valossa taloudessa ei ole juurikaan mitään uhkakuvia. Eläkkeet ovat pysyväistuloja, velkoja ei ole ja säästövarat todennäköisesti karttuvat koko ajan.
  • Hilkka ja Hannu tulevat mielestäni kohtuullisen hyvin toimeen tai ainakin saavat "keskivertoeläkettä". Toimeentuloa helpottaa myös yhdessä asuminen ja omistusasunto.
  • Kaikista eläkeläisistä perheellisiä on noin 60 prosenttia. Yksin asuminen yleistyy iän myötä.

Kaarina, 67 vuotta, Kajaani

Tulot

  • Eläke ja perhe-eläke 945 e/kk, netto
  • Kelalta 102 e/kk, netto
  • Palkkioita luottamustoimista noin 3000 e/v

Omaisuus

  • 2000-luvun alussa rakennettu omakotitalo, noin 30 000 e.
  • Auto

Säästöt

  • Ei ole.

Velat

  • Visalaskuja noin 5000 e

Menot

  • Asumismenot noin 50 e/kk
  • Ruokaan alle 200 e/kk, jos lapsenlapsia hoidossa 300 e/kk.
  • Velan lyhennys 150 e/kk
  • Auton kulut noin 500 e/kk
  • Lääkkeisiin 40 e/kk
  • Vaatteisiin noin 30 e/kk

"Olo on epävarma" 

"Mieheni kuoli viime kesänä. Siitä lähtien taloustilanteeni on ollut huono. Hautaamiskulut isoine muistojuhlineen veivät ison summan rahaa. Se oikeastaan vei pohjan taloudeltani. Menot eivät pienentyneet, vaikka taloudessani elää nyt kahden sijaan yksi henkilö.

Sain vielä viime vuonna eläkettä käteen 1100 euroa. Mieheni kuoleman jälkeen aloin saada perhe-eläkettä, joka nosti veroprosenttiani niin paljon, että käteen jäävä summa putosi alle 1000 euron.

Minulla ei ole säästöjä lainkaan. Teimme tilallamme sukupolvenvaihdoksen 15 vuotta sitten. Siitä saaduilla rahoilla rakensimme syytinkitalon tilan maille. Asuminen on onneksi halpaa, sillä talo lämpiää maatilan energialla.

Vuosien mittaan minulle on kertynyt 5000 euroa luottokorttivelkaa. Olen yrittänyt lyhentää sitä, mutta kaikki yllättävät menot pakottavat taas turvautumaan luottokorttiin. Viime kuussa maksoin 550 euron vakuutusmaksut. Sen jälkeen tilille jäi 400 euroa, joilla pitäisi pärjätä loppukuu. Joskus olen joutunut pyytämään poikaani maksamaan laskuni. Sitä en haluaisi enää tehdä, sillä hänelläkin on tiukkaa. Huono talous aiheuttaa epävarman olon ja vaikuttaa mielialaan. Tämä on ärsyttävä tilanne."

Pihistän

  • Kaikesta

Panostan

  • Kesällä osallistuin kahdelle kotimaanreissulle. Niihin meni yhteensä 600 e.
  • Teatteri- ja konserttilippuihin
  • Aikakauslehtiin

Asiantuntijoiden huomiot

tulot 1047 e, luottamustoimipalkkio huomioituna 1297 e
menot 1020 e

  • Jos luottamustoimitulot päättyisivät, talous nykyisillä menoilla olisi aika haavoittuvainen, sillä tulot ovat vain 27 e/kk menoja isommat. Tässä tilanteessa auton kuluja olisi ehkä syytä karsia.
  • Kaarina pyrkii maksamaan 5000 euron visaluoton pois, mutta se ei tunnu onnistuvan. Hän voisi sopia pankin kanssa, että kortin luotto-ominaisuus poistetaan, jolloin hän ei voisi nostaa uudestaan limiitin puitteissa, vaan kuukausierät todella vähentäisivät velan määrää.
  • Toimeentulo-ongelmat ovat keskimääräistä yleisempiä juuri tässä ryhmässä eli naispuolisilla leskillä, joilla on keskimääräistä pienemmät tulot.

Asiantuntijoina lakimies Satu Sjöblom Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta sekä ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 16/2016.

köyhä 60nen

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Vielä lääkekorvauksista, ainoastaan ne joissa on korvattavuus sisällytetään ns. lääkekattoon. Itselläni 8 päivittäisestä lääkkeestä korvataan vain kolme, joten vaikka vuosikulut lääkkeisiin ovat yli 800e en saa ale lääkkeitä koska korvattavia ei ole kuin just alle 600e vuodessa. Nämä ovat näitä Kelan kiekuroita. Eläkkeeni on 760e kk, ja asumistuki, yksin vuokralla asuva leski. Viimeiseen 3v en ole lomilla ollut edes suomessa, en voi käyttää kansalaisopistssa kursseja joille haluaisin (savityöt...
Lue kommentti
Vierailija

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Joo, hyvin varmaan pärjää, jos/kun on oma asunto/ok-talo, auto, kesämökki ja kaksi eläkkeensaajaa = maksajaa huushollissa. Toista se on, jos sairastut ennen vanhuuseläkeikää, olet sinkku ja asut vuokralla. Rahat menevät sairastamiseen (lääkkeisiin, pkl- ja tk-maksuihin) ja vuokraan. Vaatteita ei tarvitse ostaa ja kaikkein halvinta tarjousruokaa pitää ostaa. Ei niinkään voi katsoa mikä on terveellistä ja hyvää, vaan on ostettava mihin suinkin rahaa yleensä on. Mihinkään "ekstraan" (matkat,...
Lue kommentti

Lakimiehet antavat maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta ympäri Suomen. Tapahtuma on osa Suomen satavuotisohjelmaa.

Tarvitsetko lakimiehen apua? Pian se voi onnistua ilmaiseksi.

Yli 130 vapaaehtoista lakimiestä jalkautuu antamaan maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta klo 11-14 yhdeksässä kaupungissa eri puolilla Suomea.

Kysy lakimieheltä -päivä tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden keskustella lakimiesten kanssa oikeudellisista kysymyksistä, lakimiehen ammatista ja oikeustieteen opinnoista. Tempaus järjestetään ensimmäistä kertaa.

Maksutonta, yleisen tason oikeudellista neuvontaa antavat vapaaehtoiset lakimiehet niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta sekä oikeustieteen opiskelijat. Tempaus on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Idea Kysy lakimieheltä -päivästä tulee Norjasta, jossa Norjan Lakimiesliitto on järjestänyt Juristdagen-nimistä tapahtumaa jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo päivän järjestelyjä vetävä lakimies Ira Hietanen Suomen Lakimiesliitosta.

Norjassa päivä on ollut menestys: siellä lakimiehet ovat vastanneet päivän aikana jopa yli 18 000 kysymykseen. 

Hietanen uskoo, että tilausta tämän kaltaiselle tempaukselle on myös Suomessa.

Lakimiehiä voit tavata seuraavilla 9.9. klo 11–14 näillä paikkakunnilla:

  • Espoo, Sellon kirjasto
  • Helsinki, Narinkkatori
  • Hämeenlinna, kaupunginkirjasto
  • Kuopio, pääkirjasto
  • Oulu, Rotuaari
  • Rovaniemi, Revontuli
  • Tampere, Koskikeskus
  • Turku, Hansatori
  • Vantaa, Myyrmäen kirjasto

Onko sinulla perintöön liittyviä kysymyksiä? ET:n perintöasioita käsittelevät artikkelit löydät täältä. Kaikki talouteen liittyvät artikkelit löydät täältä