Talvi Goassa on autuutta niille, jotka kaipaavat rentoa elämää ja tropiikin lämpöä. Oululainen eläkeläinen Harri Hietala arvostaa myös huokeaa hintatasoa.

Oululainen Harri Hietala, 63, on jo pitkään viettänyt talvet Goassa, pienessä Calanguten kylässä. Hän kirjoittaa runoja ja kirjoja, välillä myös lehtijuttuja Goasta ja goalaisista, sekä piirtää sarjakuvia. Intian auringossa kaikki syntyy paljon letkeämmin kuin Suomen pimeissä pakkasissa.

– Aiemmin kävin täällä vaimoni kanssa pari kertaa sesongin aikana, nyt minulla on viides peräkkäinen koko talvi Goassa. Tällä kertaa lennot ja puolen vuoden majoitus kahden huoneen ja keittokomeron asunnossa maksoivat yhteensä 2 300 euroa.

Harri ottaa matkaan lähtiessään mukaansa nipun euroja, joita vaihtaa paikan päällä rupioiksi. Toinen tapa olisi nostaa rahaa suomalaisilla korteilla lähistön useista automaateista.

Turvallisuus houkuttaa

Harri lähti merille 16-vuotiaana. Työläisperheen pojalle se oli ainoa keino päästä näkemään, mitä kaikkea horisontin takana on.

– Kävin äidin polkupyörällä satamassa katsomassa laivoja, ja kaukokaipuu iski. Etelänlennot Suomesta olivat tuolloin vasta alkamassa, eikä tavallisilla perheillä ollut niille asiaa. Kumpikaan vanhemmistani ei päässyt koskaan etelään, hän kertoo.

Harri viihtyi merillä neljä vuotta, joskus puolikin vuotta putkeen ilman vapaapäiviä. Maihin palattuaan hän kävi kokkikoulun ja jäi kymmeneksi vuodeksi töihin Oulun ravintoloihin. 1980-luvun puolivälissä hän perusti mainostoimiston, joka sitten hyytyi 1990-luvun lamaan.

– Minulla oli kaikenlaisia terveysongelmia, mutta täällä Intiassa olen löytänyt viimein mielenrauhan.

Harri ehti vaimonsa Mervi Ylitalon kanssa koluta Kreikkaa ja Bulgariaa. Vanhan seilauskaverin kanssa tuli käytyä pari kertaa Brasiliassakin, mutta sinne Harri ei enää halua.

– Goassa on turvallista, ihmiset ovat hienoja, ruoka on hyvää ja edullista, terveydenhoito on kohdallaan ja päälle tulee vielä ihana, trooppinen sää. Kun tulimme tänne, muualla ei ole enää tarvinnut käydä.

Konkari opastaa tulokasta

Alku ei kuitenkaan ollut ruusuinen. Harri ja Mervi kävelivät hotellistaan rannalle, ja bambuista ja palmunlehvistä kyhätyn ravintolan eli shackin isäntä pakotti heidät istumaan, syömään kärpästen seurassa ja ostamaan rihkamaa.

– Ajattelimme, että tämäkö se Intia on. Onneksi hotellissamme oli Goassa monesti käynyt vanhempi suomalaispariskunta, joka ryhtyi oppaaksemme. He toivat meidät tähän rantashackiin, mukavan Dominicin omistamaan Domino’siin.

Niin loma alkoi sujua. Nyt Harri ja Mervi vuorostaan neuvovat aloittelevia Goan-kävijöitä.

– Paikallisten tapaaminen on tärkeää. He hymyilevät, vaikka moni asia on sata kertaa huonommin kuin Suomessa. Suku on turvaverkko, ei täällä voi huutaa valtiota apuun.

Lue myös: Harri Hietala hoidattaa hampaansa Intiassa: "Täällä operaatio maksaa 63 euroa, Suomessa 700"

Artikkeli on alun perin julkaistu ET-lehden numerossa 7/2015.

 

Näin onnistuu talvi Goassa x 8

  1. Intiaan saa kuuden kuukauden turistiviisumin. Jos maassa haluaa oleskella pidempään, viisumi pitää käydä uusimassa jossakin Intian suurlähetystössä maan rajojen ulkopuolella.
  2. Ensikertalaisen kannattaa valita valmismatka. Jos pelkäät roskia ja kilttejäkin koiria, älä edes suunnittele pidempiaikaista oleskelua. Sama juttu, jos haluat pestä hampaasi hanavedellä. Puhdasta pullovettä myydään joka kadunkulmassa. Viisi litraa maksaa euron.
  3. Pelottaako hygieniataso? Isoja ongelmia ei ole, jos tyydyt tasoon, joka on alle puolet kotimaisesta. Intialaisista kaupoista saa tehokkaita käsidesejä. Käytä niitä monta kertaa päivässä.
  4. Paikalliset auttavat ja neuvovat, joskus tosin liiankin innokkaasti ja vastoin parempaa tietoaan. Mutta esimerkiksi asunnon voi löytää paikallisten avulla melko helposti.
  5. Jos aiot viipyä pidempään, varaa ensipäiviksi majapaikka internetin kautta ja etsi pysyvämpi majoitus vasta paikan päällä. Näin säästät pitkän pennin.
  6. Pankkiautomaatteja on tiheämmässä kuin Suomessa ja niistä voit nostaa rupioita esimerkiksi Visa Electronilla ja suomalaisilla luottokorteilla. Pankit ottavat joka nostosta 2,5 prosentin palkkion. Hotelleissa ja hyvissä ravintoloissa voi maksaa korteilla. Yksi euro on noin 68 rupiaa.
  7. Kotimaan laskut on Goassa helppo hoitaa, jos käytät verkkopankkia. Pienissäkin ravintoloissa ja hotellissa on yleensä tarjolla ilmainen langaton nettiyhteys.
  8. Yleisesti ottaen suomalaiset voivat halutessaan elää Intiassa herroiksi ja rouviksi, ole vain rohkea! Muista myös, että jokainen maahan tuotu euro on suoraa kehitysapua.
Liimatta

Suomalaiset eläkeläiset elävät herroiksi Goassa – ”lennot ja majoitus kahdelle puoleksi vuodeksi 2300 e”

Vierailija kirjoitti: Mainitut asiat ovat vain pieniä ongelmia ja kalpenevat isompien rinnalla. Goalla ja Intiassa ylipäätään ei ole turvallista. Turisteja katoaa ja tapetaan viikottain, yleensä jonkin riitatilanteen seurauksena. Myös yksin matkustaminen, sairastuminen tai henkisen tasapainon kadottaminen syytä tai toisesta voi olla hengenvaarallista. Drinkkiin voidaan jo ravintolan tiskin takana lisätä huumaavia aineita, ja sen jälkeen turisti onkin helppo ryöstää ja tappaa. Useita...
Lue kommentti

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.