Pyöreän pöydän ääressä on 45 vuoden aikana istunut tuhansia ikionnellisia suomalaisia, kukin lottovoittaja vuorollaan.

Tervetuloa, huikkaa lupsakan oloinen mies Veikkauksen pääkonttorin aulassa. Tero Talaslahden kätteleminen sävähdyttää. Tuolla kouralla on sanottu käsipäivää yli sadan miljonäärin kanssa.

Tero työskentelee Veikkauksella tiimissä, jonka yhtenä tehtävänä on isännöidä niitä voittajia, jotka kutsutaan yhtiön pääkonttorille juhlakahveille.

Veikkauksen matala rakennus edustaa 70-luvun betoniarkkitehtuuria ankeimmillaan. Sisällä mennään pitkin pitkää käytävää, joka tuo mieleen terveyskeskuksen seinillä roikkuvista maalauksista huolimatta – tai ehkä juuri niiden takia. Käytävän päässä on hämärä neuvotteluhuone, jota ei ole remontoitu rakennuksen valmistuttua. Mistään ei voisi arvata, että tässä huoneessa on istunut tuhansia miljonäärejä.

Nyt heitä on paikalla kaksi.

Kolme miljoonaa

Jos odottaa lottovoiton näkyvän päälle, pettyy varmasti pariskunnan nähdessään. Ei kalliita käsilaukkuja, ei timanttikoruja, ei huolimattomasti pöydälle nakattuja loistoauton avaimia.

Neljä vuotta sitten pariskunta – kutsutaan heitä vaikka Kaijaksi ja Heikiksi – oli mukana lottoporukassa, joka voitti kolme miljoonaa euroa. Heikki, Kaija ja heidän tyttärensä saivat potista valtaosan, kolme muuta pienemmät summat. Kaija teki rivin samalla matkalla, kun oli viemässä äitiään takaisin kotiin maalle.

– Pysähdyin ostamaan hänelle juotavaa ja tein samalla loton, kun tajusin, että on lauantai.

Sunnuntaiaamuna Kaija tarkasti kupongin tietokoneelta. Toiseksi viimeisessä rivissä oli samat numerot kuin tietokoneen näytöllä.

– Kesti hetken ennen kuin tajusin. Jumalauta, seitsemän oikein! Huusin Heikin paikalle, pyysin ensin istumaan ja käskin sitten tarkistamaan rivin.

Ensijärkytyksen jälkeen iski epäusko, joka kesti pitkään.

– Vein kupongin Veikkauksen pääkonttorille heti maanantaina, ettei se vain katoa. Rahojen saamisessa kestää muutamia viikkoja. Koko sen ajan olimme varmoja, että joku virhe tässä on, eikä rahoja tulekaan.

Epäusko ei loppunut vielä silloinkaan, kun pariskunta kävi voittajakahveilla Veikkauksen kabinetissa. Rahat maksettiin tilille samana päivänä.

– Verkkopankin tunnusluvut meinasivat loppua kesken, kun kävimme vähän väliä tarkastamassa, ovatko rahat jo tilillä. Ja kun rahat viimein tulivat, iski epäily, että kyllä ne varmasti sieltä katoavat.

Usko suomalaiseen pankkijärjestelmään horjui niin, että Heikki ja Kaija avasivat tilejä eri pankeissa, ettei koko summa katoaisi.

– Onneksi tuo oli vain ohimenevä vaihe. Nyt olemme nuo hätäpäissään avatut tilit jo valtaosin lopettaneet.

Se on salaisuus

Heikki ja Kaija kertoivat voitostaan avoimesti tutuilleen. Moni lottovoittaja ei paljasta onnenpotkua kuin lähimmille sukulaisilleen, osa ei edes lapsilleen, tietää Veikkauksen Tero Talaslahti.

– Jotkut voittajat alkavat matkustella ihan sen takia, että lomalla he saavat käyttää rahaa vapaasti. Tuntemattomien keskellä vauraudesta voi nauttia.

Veikkauksen väki on kysellyt voittajilta heidän suunnitelmistaan ja haaveistaan. Vastauksissa korostuu tavallisuus. Moni suunnittelee ostavansa Skoda Octavian, auton, joka ei taatusti pistä naapureiden silmään. Suosikkilomakohteet taas ovat Thaimaa ja Teneriffa – juuri ne paikat, joihin suomalaiset reissaavat silloinkin, kun lotossa on ollut oikein vain neljä ja lisänumero.

Vähemmän useammille

Nesteen huoltoasemalla, 800 metrin päässä Veikkauksen pääkonttorista, voittokahveista vasta unelmoidaan. Keskiviikkoiltapäivänä lottoajien määrä alkaa kasvaa, sillä illalla on Viking Loton arvonta. Päävoittona on valtava summa, yli 20 miljoonaa euroa. Saman verran tienaa 14 keskituloista ihmistä koko työuransa aikana. Lottovoitto tosin tulee puhtaana käteen, toisin kuin palkat.

Kaksikymmentä miljoonaa.

– Se on jo liikaa, sanoo kuponkia täyttävä Vuokko Kaukonen, 77.

– Ei kukaan tarvitse yli kymmentä miljoonaa. Rahat pitäisi jakaa tasaisemmin, niin että pienistäkin voitoista olisi jotain iloa.

Veikkauksen kannalta jättipoteissa on järkeä. Mitä suurempi potti, sitä innokkaammin suomalaiset kuponkeja täyttävät. Tavallisella viikolla lottoajia on noin 900 000, jättipottia saattaa hamuta jo 1,5 miljoonaa ihmistä. Vielä enemmän kasvaa Veikkauksen keräämä potti. Jos normaalisti Lottoon upotetaan noin seitsemän miljoonaa euroa, voi summa nousta jättipottiviikolla 20 miljoonaan.

Mitä Vuokko Kaukonen tekisi päävoitolla?

– Herranjestas! Eihän tässä iässä enää sellaisia rahoja tarvitsisi. Autokin on juuri vaihdettu. Kotona teettäisin remontin, mutta muuten jakaisin rahat lapsille ja lapsenlapsille.

Samaa sanoo vieressä lottoava Kaitsu Eklund, 66.

– Jättipotit ovat jo naurettavan isoja. Voitto voisi olla vaikka milli maksimissaan. Tällaiselle vanhalle miehelle riittäisi muutama kymppitonni hyvin. Jos enemmän tulisi, tietäisin kyllä avustuskohteita, joihin rahat jakaisin.

Unelman perässä

Rahapelit elävät unelmista. Unelmista, jotka voivat toteutua. Vaikka useimmat voittajat eivät asiasta huutele, on heitä paljon. Yksin lotossa päävoittoja jaetaan vuodessa kymmeniä. 45 vuoden aikana voittajia on kertynyt yli 3100, enemmän kuin Suomessa on vaikkapa pappeja. 

– Omanlaisensa ennätys on viime vuoden ystävänpäivä. Silloin kahden 10 hengen porukan kesken jaettiin 28 miljoonan euron potti. Suomeen tuli yhdellä iskulla 20 lottomiljonääriä, Tero Talaslahti kertoo.

Lottoarvonnan ajankohta on unelmien kannalta täydellisesti valittu. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lauantai on suomalaisista viikon paras päivä. Saman tutkimuksen mukaan olemme onnellisimmillamme lauantai-iltana. Siihen tunteeseen lotto sopii. Moni täyttääkin kupongin vasta arvontapäivänä – tai antaa koneen täyttää. Yhä useampi nimittäin pelaa Veikkauksen nettisivuilla, jossa erilaisten rahapelien määrä on mykistävän suuri.

Isoja ovat peleihin käytetyt rahatkin. Veikkauksen liikevaihto on yli kaksi miljardia euroa. Ei ihme, että Veikkauskortti on Suomen kolmanneksi yleisin kanta-asiakaskortti, heti S-Etukortin ja Plussa-kortin jälkeen.

Jos Veikkaus vie, kyllä se antaakin. Viime vuonna yhtiö maksoi voittorahoja yhteensä yli 1,2 miljardia euroa. Riihikuivista 50 euron seteleistä summalla voisi kasata 2,5 kilometriä korkean tornin. Samaan aikaan Veikkaus tuki taidetta, tiedettä, liikuntaa ja nuorisotyötä 515 miljoonalla eurolla.

– Kaltaistani taiteen ja liikunnan ystävää lämmittää ajatus, että saan työskennellä tällaisessa talossa, Tero Talaslahti kiittelee.

Toteutuvatko unelmat?

Heikki ja Kaija olivat jo ennen voittoa varakkaita. Eivät rikkaita, mutta hyvin toimeentulevia. Oli asunto Helsingin keskustassa, mökki ja sijoitusasunto. Ehkä sen takia heidän elämänsä ei mullistunut, vaikka hetkellisesti ajatukset myllersivät.

– Päässä pyöri ajatus, että nyt kaikki on mahdollista. Rauhoituin kuitenkin aika nopeasti. Elämä olisi muuttunut varmasti enemmän, jos voitto olisi tullut nuorempana.

Lähellä sekin oli. Kaija oli vuosia työpaikan lottoporukassa. Hänen jäätyään äitiyslomalle porukka sai täysosuman. Puoli miljoonaa markkaa meni sivu suun.

– Se oli iso raha siihen aikaan. Työkaverit ostelivat sillä rahalla asunnot itselleen.

Uusi asunto on monien voittajien haaveissa, niin myös Heikin ja Kaijan. Nyt he ihailevat olohuoneestaan merinäköalaa. Ilman voittoa unelma ei olisi toteutunut. Muuten arki ei ole muuttunut juuri lainkaan.

– Uuteen kotiin palkkasimme siivoojan, mutta en minä tykännyt siitä, että meillä ramppasi ihan vieraita ihmisiä. Nykyään siivoamme taas itse, Kaija kertoo.

Heikki jäi eläkkeelle, mutta se olisi tapahtunut pian ilman voittoakin. Kaija on edelleen työ-elämässä.

– Tein pikaisen laskutoimituksen ja huomasin, ettei voitto-osuudellani koko loppuelämää kateta. Ajatukseni on kuitenkin elellä tässä vielä vuosikymmeniä.

Kaija kertoo, että osa sukulaisista ja tutuista kuvittelee, että pariskunnalla on koko voittosumma aina käden ulottuvilla. Asunnon ja autojen ostosta yli jääneet rahat on kuitenkin sijoitettu mahdollisimman tuottoisasti mutta turvallisesti.

Voiton aiheuttama tunnemyrsky vei parisen vuotta. Nyt neljän vuoden jälkeen pariskunta osaa arvioida haaveiden ja todellisuuden eroa, samoin omaa suhdettaan rahaan ja sen käyttämiseen.

– Aina välillä mietin, että olisi kyllä hienoa ostaa iso moottorivene, Princess 65. Sitten ajattelen asiaa järkevästi ja tajuan, että ajaisin sillä ehkä kerran kesässä Pori Jazzeille. Eihän veneen ostossa olisi mitään järkeä, Heikki nauraa.

Kaijan mukaan monelta lottohaaveilijalta unohtuu se, että ihminen on kuitenkin sellainen kuin on. Ei lottovoitto perusluonnetta mihinkään muuta eikä anna lisää voimavaroja.

– Olimmehan me miettineet, että matkustelisimme paljon, jos voittaisimme lotossa. Minä olen kahden viikon matkan jälkeen kuitenkin niin poikki, että moneen kuukauteen ei edes jaksa miettiä uutta reissua.

Järkevä rahankäyttö ei tarkoita, etteivätkö Kaija ja Heikki osaisi nauttia voiton mahdollistamasta luksuksesta.

– Turha sitä on kiistää, että aito samppanja maistuu paremmalta.

Lähteet: Suomalainen lauantai -tutkimus. Veikkaus.

Sairasperuna

Tähän pöytään pääsevät lottovoittajat – "Moni nauttii rahoista salaa tutuilta"

Epäoikeudenmukaisuus on se vallitseva asia maailmassa. Tehnyt työtä koko elämän niin että terveys meni jo 55:na ja nyt istun sohvalla yksin päivästä toiseen. En edes haluaisi miljoonia,sadattuhannet riittäisivät hyvin. Auttaisin kahta lastani ja itselle mörskään remontin kun 3-4 hirttä on jo maan alla. Ja kaivon kun saisi ettei tarvitsisi vettä varastaa. Ja pääsisi silmälääkäriin ja saisi kunnolliset silmälasit. Kun ei noi Dokmanni lasit ole aina kovin hyviä. Tasan ei käy onnen lahjat!
Lue kommentti

Autokuumeeseen on nykyään monenlaisia lääkkeitä, mutta mikä tropeista tulee halvimmaksi? Kokosimme yhteen ajankohtaisen tietopaketin auton ostamista miettivälle.

1. Mikä autoilussa maksaa?

Auton omistaminen on kallista. Karkeasti jakaen kustannukset koostuvat kahdesta osasta. Muuttuvat kustannukset riippuvat ajomäärästä. Sellaisia ovat esimerkiksi polttoaine-, rengas- ja huoltokustannukset.

Kiinteät kulut taas juoksevat, vaikka auton mittariin kertyisi muutama hassu kilometri. Vakuutukset, verot ja katsastukset pitää maksaa ajallaan, oli ajomäärä mikä tahansa. Kiinteisiin menoihin kuuluvat myös pääomakulut ja auton arvon aleneminen, joka tosin riippuu myös ajokilometreistä.

Kohtuuhintainen perusmalli säilyttää arvonsa paremmin kuin tehokas, kallis auto.

Uuden auton kuluiksi on arvioitu keskimäärin 500 euroa kuukaudessa. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa kustannuksiin paljon. Jos ostaa halvan käytetyn auton ja huoltaa sitä itse, kustannukset saa pidettyä pieninä. Kalliin uuden auton hankkinut taas voi menettää pelkkänä arvon alenemisena tuhat euroa kuukaudessa.

Kohtuuhintainen ja vähän kuluttava perusmalli säilyttää yleensä arvonsa paremmin kuin tehokkaalla moottorilla ja arvokkailla lisävarusteilla lastattu versio.

2. Kannattaako auto ostaa lainalla?

Korkotaso on tällä hetkellä matala, ja autokaupat tarjoavat edullisia rahoitusratkaisuja. Halvimmillaan luoton todellinen vuosikorko voi olla vain prosentin luokkaa. Lainaa ottaessa pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei edullisen koron oheen ole piilotettu kalliita kuukausi- tai käsittelymaksuja. Ne voivat nostaa lainan hintaa merkittävästi. Jos todellista vuosikorkoa ei ole selkeästi ilmoitettu, kannattaa jättää laina ottamatta.

Viime vuonna noin joka kolmas uuden auton ostaja maksoi ostoksen käteisellä, mutta yli puolet käytti autoliikkeen tarjoamaa rahoitusta. Näissä kaupoissa vaihtoautosta saatava hyvitys on usein merkittävä osa kauppasummaa.

3. Mitä vaihtoehtoja auton ostamiselle on?

Viime aikoina auto- ja rahoitusliikkeet ovat alkaneet markkinoida erilaisia uusia autonhankintatapoja. Esimerkiksi aiemmin lähinnä vain yrityksille tarkoitettuja leasing-sopimuksia voivat tehdä nykyään myös yksityishenkilöt.

Leasing-sopimuksen etu on, ettei yllättäviä lisämenoja tule.

Leasingin ohella tarjolla on muitakin kuukausihintaisia rahoitusmalleja, joiden ansiosta uuden auton rattiin voi päästä ilman käsirahaa. Pohjimmiltaan sopimuksissa on kuitenkin kyse samasta asiasta.

4. Mitä tarkoittaa leasing-sopimus?

Leasing tarkoittaa määräaikaista vuokraamista. Yleensä vuokra-aika on pitkä, tavallisesti kahdesta neljään vuotta. Auton omistaa koko ajan autokauppa tai leasing-yritys. Asiakas maksaa autosta kuukausimaksun, joka sisältää usein myös huollot, renkaanvaihdon ja -säilytyksen sekä vakuutusmaksut.

Leasing-sopimuksen etuna on, että autoilun kustannukset ovat selvillä koko sopimuskauden ajan, eikä yllättäviä lisämenoja tule – sillä edellytyksellä, että sopimus sisältää määräaikaishuoltojen lisäksi muutkin korjaukset. Toisaalta auto ei missään vaiheessa siirry asiakkaan omistukseen, ellei sopimuksessa ole erikseen mainittu mahdollisuutta lunastaa auto iki­omaksi.

Uusista autopalveluista voi saada auton minuuttihinnalla.

5. Entä jos en halua omaa autoa?

Suurimmissa kaupungeissa toimii jo useita uudenlaisia autopalveluita tarjoavia yrityksiä. Joissain yrityksissä auton voi vuokrata minuuttihinnalla lyhyitä ajoja varten, toisissa maksu on kuukausikohtainen. Toisten yritysten toiminta taas perustuu siihen, että yksityiset autonomistajat voivat vuokrata autoaan muiden käyttöön.

Jos autoa ei tarvitse joka päivä, voi tällaisten palveluiden käyttö olla omaa autoa edullisempi vaihtoehto. Palvelut tuskin jatkossakaan laajenevat pienempiin kaupunkeihin tai harvemmin asutuille alueille.

Perinteinen vuokra-autokin voi olla järkevä vaihtoehto, jos autoa tarvitsee vain harvakseltaan. Ainakin Veho ja OP tarjoavat mahdollisuutta tehdä pidempi määräaikainen sopimus vuokra-autosta, mutta silloin kuukausihinta nousee jo yli 500 euroon.

Halvinta on ostaa auto käteisellä.

6. Mikä on halvin vaihtoehto?

Erilaisista autonhankintatavoista on tehty jonkin verran laskelmia. Niiden perusteella edullisinta on edelleen ostaa auto käteisellä. Seuraavaksi halvin vaihtoehto on ostaa auto luotolla, tosin sillä edellytyksellä, että vaihtoautosta saa kunnon hyvityksen ja lainan korkoprosentti on alhainen.

Ero erilaisiin rahoitusmalleihin voi kuitenkin olla pieni. Esimerkiksi Autoverkkokaupan Uusi auto vuodeksi -kampanjassa kuukausimaksu on ollut alle 200 euroa, jolloin kustannus on voinut olla halvempi kuin ostettaessa auto osamaksulla. Vuoden jälkeen auton on voinut lunastaa omaksi tai palauttaa autoliikkeeseen. Sopimushinta ei ole sisältänyt vakuutuksia, veroja tai huoltoja.

Yksityisleasing on jonkin verran kalliimpaa, mutta kaikkein kalleimpia ovat vuokrasopimukset. Kolmen vuoden aikana vuokra-auto voi tulla tuplaten kalliimmaksi kuin auton ostaminen käteisellä.

Lähteet: Autotuojat ja -teollisuus ry, Moottori, Tekniikan Maailma

Juttu on julkaistu myös ET-lehden numerossa 8/2018.

 

Kaikki paitsi lentoliput

Taksi vai raitiovaunu? Juna vai vuokra-auto? Viime vuonna aloittaneen Whim-palvelun käyttäjät voivat valita minkä tahansa vaihtoehdoista.

Suomalainen palvelu yhdistää eri liikkumismuodot kuukausimaksulliseksi palveluksi. 500 eurolla saa rajattoman määrän julkisen liikenteen kertalippuja ja ajella vapaasti lyhyitä taksimatkoja. Sen lisäksi hintaan kuuluu pieni vuokra-auto vaikka joka päiväksi. Lisämaksusta vuokra-auton voi vaihtaa isompaan ja kaupunkien sisäiset liput kalliimpiin seutulippuihin.

Reilusti halvempi 50 euron paketti sisältää rajattoman määrän joukkoliikennelippuja, mutta taksimatkoista ja auton vuokraamisesta pitää maksaa ekstraa. Hinnat ovat tosin kohtuulliset: alle viiden kilometrin taksimatka maksaa korkeintaan kympin ja pienen vuokra-auton 49 eurolla

päivässä.

Whim toimii toistaiseksi vain pääkaupunkiseudulla. Palvelun käyttö vaatii

älypuhelinsovelluksen, joka toimii iPhone- ja Android-puhelimissa.

whimapp.com

Antavatko pankit lainaa eläkeläiselle? Entä periytyvätkö velat? Asiantuntija vastaa eläkeläisten lainanhakijoiden yleisimpiin kysymyksiin.

1. Miten pankit suhtautuvat lainaa hakevaan eläkeläiseen?

Pankit suhtautuvat lainanhakijoihin samalla tavalla iästä riippumatta. Pankin kannalta ainoat oleelliset asiat ovat asiakkaan maksukyky ja vakuudet. Jos ne ovat kunnossa, lainaa kyllä saa. Eläkeläisen maksukykyyn vaikuttaa eläkkeen suuruus. Eläkkeissä on huimia yksilökohtaisia eroja, aivan kuten palkoissakin. Juuri eläkkeelle jääneiden miesten keskieläke on yli 2 000 euroa kuussa, naisilla 500 euroa vähemmän. Toisaalta viisi prosenttia tuoreista eläkeläisistä saa yli 4 000 euroa kuussa. Se on paljon enemmän kuin suomalaisten yleisin kuukausipalkka, joka on 2 500 euroa kuussa.

Pankin on aina myös mietittävä, onko lainapäätös asiakkaan kannalta järkevä. Jos yhdeksänkymppinen hakee kahdenkymmenen vuoden asuntolainaa, on sekä pankin että henkilön itsensä etu etsiä muuta ratkaisua, esimerkiksi niin sanottua käänteistä asuntolainaa.

2. Kysytäänkö lainan­hakijalta terveystietoja?

Pankit eivät utele asiakkaiden terveydestä. Eläkeläiseltä kysytään samat tiedot kuin kolmikymppiseltä.

3. Irtoaako autolaina tai muu kulutusluotto?

Rahoitusalan ammattilaisten mukaan erilaisten kulutusluottojen ottaminen on yleistynyt myös eläkeläisten keskuudessa. Esimerkiksi autoa vaihdettaessa väliraha voidaan ottaa kulutusluottona.

Nykyään yli kuusikymppisetkin ovat valmiita hakemaan uutta asuntolainaa.

Osaltaan asiaan on vaikuttanut luotonsaamisen helppous: monissa pankeissa kulutusluottohakemuksen voi täyttää verkkopankissa, ja rahat tulevat tilille heti hakemuksen hyväksymisen jälkeen. Viime vuosina luottoja tarjoavien yritysten määrä on kasvanut, mikä osaltaan on helpottanut lainansaantia.

4. Haluaisin vaihtaa asunnon. Voinko saada asuntolainaa?

Takavuosina moni piti tärkeänä, että lainat oli maksettu ennen eläkkeelle jäämistä. Nykyään luoton ottamiseen suhtaudutaan rennommin, ja yli kuusikymppisetkin ovat valmiita hakemaan uutta asuntolainaa. Sen saamiseen vaikuttavat monet asiat, joten jokaisen lainanottajan tilanne arvioidaan erikseen.

Tärkeää on, että lainanlyhennysten jälkeen jää riittävästi rahaa elämiseen – myös siinä tilanteessa, että korot nousevat nykytasolta reilusti. Esimerkiksi Nordeassa ”happotesti” tehdään laskemalla, kestääkö asiakkaan talous korkojen nousun kuuteen prosenttiin.

Pankin kannalta eläkeläisasiakkaat ovat sikäli turvallisia, että heitä ei enää työttömyys uhkaa. Korkonousua ja sairastumista vastaan pankit kauppaavat erilaisia suojautumiskeinoja. Oikeastaan ainoa elämänmyllerrys, jolta ei voi suojautua maksullisella lisäpalvelulla, on avioero.

5. Taloyhtiöön on tulossa remontti. Mistä rahat?

Taloyhtiöt ottavat usein remontteja varten niin sanotun taloyhtiölainan. Se on asukkaan kannalta helppo, sillä silloin ei tarvitse hankkia rahoitusta itse. Lainaa lyhennetään kuukausittain, usein samalla kertaa yhtiövastikkeen kanssa. Jos asunnon myy, loppuvelka jää seuraavan asukkaan hoidettavaksi.

Usein käänteisen asuntolainan vaihtoehtona olisi asunnon myynti.

Taloyhtiölainan huono puoli on se, että lainan korkomarginaali on usein henkilökohtaista lainaa korkeampi. Sen takia voi olla edullisempaa rahoittaa esimerkiksi putkiremontti käänteisellä asuntolainalla.

6. Mikä on käänteinen asuntolaina?

Putkiremonttia tai muuta isompaa rahamenoa varten pankit tarjoavat eläkeläisille käänteistä asuntolainaa. Toisin kuin tavallisessa asuntolainassa. Siinä ei oteta velkaa asuntoa varten, vaan asetetaan omassa omistuksessa oleva asunto lainan vakuudeksi.

Järjestelyn etuna on, että ikääntynyt ihminen voi jatkaa asumista omassa asunnossaan, mutta samalla saada rahallista hyötyä asuntovarallisuudestaan. Usein käänteisen asuntolainan vaihtoehtona olisi asunnon myynti ja muuttaminen pienempään asuntoon tai vuokralle.

7. Paljonko käänteistä asuntolainaa voi saada?

Osa pankeista hyväksyy käänteisen asuntolainan vakuudeksi yleensä vain Helsingissä tai muissa isoissa kaupungeissa olevia kerrostalokiinteistöjä. Toisilla pankeilla asunnon sijainti vaikuttaa lainan suuruuteen. Esimerkiksi Nordea myöntää suurissa kaupungeissa olevia asuntoja vastaan lainaa enimmillään 65 prosenttia asunnon arvosta, mutta muualla Suomessa korkeintaan 50 prosenttia.

Muuttotappiokunnissa sijaitsevien asuntojen tai vanhojen omakotitalojen omistajien voi olla hyvin hankala saada käänteistä asuntolainaa asuntojen epävarman hintakehityksen takia.

Velkojilla on oikeus saataviinsa, vaikka lainanottaja kuolisi.

8. Miten käänteistä asuntolainaa lyhennetään?

Käänteinen asuntolaina sovitaan määräajaksi – esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi – eikä sitä tarvitse laina-aikana lyhentää, pelkkä korkojen maksaminen riittää.

Jos rahatilanne antaa myöten, velkaa voi halutessaan maksaa pois. Kun laina-aika päättyy, lainasumma maksetaan kerralla takaisin tai sovitaan pankin kanssa laina-ajan jatkamisesta. Jos lainanottaja kuolee kesken laina-ajan, perikunta ja pankki sopivat lainan takaisinmaksusta.

9. Periytyvätkö velat?

Velkojilla on oikeus saataviinsa, vaikka lainanottaja kuolisi. Sen takia pankilla on oikeus vaatia kuolinpesää maksamaan velat, vaikka siihen menisi koko vainajan omaisuus. Jos maksettavaa senkin jälkeen jää, eivät perilliset yleensä joudu sitä maksamaan, vaan loppuvelka jää pankin vahingoksi.

On kuitenkin tilanteita, joissa perilliset voivat joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista. Pahimmillaan kuolinpesän osakas voi joutua vastaamaan veloista koko omaisuudellaan. Tällaiseen tilanteeseen voi joutua, jos jättää perunkirjoituksen toimittamatta kolmen kuukauden määräajassa. Velkavastuu voi iskeä myös silloin, jos antaa perunkirjoituksessa vääriä tietoja tai salaa tietoja kuolinpesältä.

Kuolinpesän velkojen maksuun on vissi järjestys. Ensin maksetaan pesänselvitysvelat, joita ovat esimerkiksi hautajais- ja perunkirjoituskulut sekä muut kuolinpesän selvittämisen ja ylläpidon kannalta välttämättömät menot. Niiden jälkeen maksetaan ensin vainajan velat ja niiden jälkeen kuolinpesän velat. Jos omaisuutta vielä tämän jälkeen on, voidaan sitä alkaa jakaa osakkaiden kesken.

Asiantuntijana aluejohtaja Jorma Pirinen Nordeasta.

Juttu on julkaistu myös ET-lehden numerossa 7/2018.

Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa melkein 120 miljardia euroa. Niistä kaksi kolmasosaa on asuntolainoja, mutta kulutusluottojakin on yli 25 miljardia euroa, eli vajaat 6 000 euroa jokaista täysi-ikäistä suomalaista kohti.

Valtaosa suomalaisista sel­viää luotoistaan ilman ongelmia, mutta viime vuosina ­velkojen takaisinmaksu on alkanut tuottaa vaikeuksia yhä useammille. Vuonna 2016 ulosotossa oli puolisen miljoonaa henkilöä. Maksuhäiriöitä on erityisesti nuorilla miehillä, mutta yli 55-vuotiaidenkin osuus on lähes 20 prosenttia. Huolestuttavaa on, että yli 55-vuotiaiden naisten velkaantuminen on nuoria ikäryhmiä syvempää.

Syynä voi ainakin osin olla se, että osa eläkeläisistä joutuu ottamaan lainaa jopa välttämättömiin terveydenhuoltomenoihin. ET-lehden verkko­kyselyn mukaan kulutusluotolla on ostettu niin lääkkeitä kuin silmälasejakin ja maksettu hammaslääkärikäyntejä. ­Tällaisessa tilanteessa velan takaisinmaksu voi olla vaikeaa. Siitä kertoo osaltaan se, että ­yli 55-vuotiaat joutuvat ulosottoon keskimäärin 1 700 euron velan takia.

Lähde: Tilastokeskus, Takuusäätiö, etlehti.fi