Onko haaveenasi asua kuukausi Berliinissä tai puoli vuotta Aurinkorannikolla? Asunnon vuokraaminen Ulkomailta on fiksu ratkaisu joka maailmankolkassa.

  • 1. Miksi vuokralle?

    Omistusasunnon hankkiminen ulkomailta voi olla mutkikasta. Asuntokaupan askelkuviot vaihtelevat eri maiden välillä, ja usein mukana on monimutkaista byrokratiaa, josta ei selviä ilman asiantuntija-apua. Asunnon vuokraaminen on paljon helpompaa ja huolettomampaa – ainakin, jos tarkoituksena ei ole muuttaa pysyvästi toiseen maahan. Kannattaa myös miettiä, haluaako viettää aina aikaansa samassa paikassa. Jos vietät vain talvet ulkomailla, voit vuokrata asunnon aina eri kaupungista tai maasta.

  • 2. Onko vuokraaminen kallista?

    Vuokrataso vaihtelee maittain ja alueittain. Myös ajankohta vaikuttaa, sesongin ulkopuolella hintataso voi olla kymmeniä prosentteja alempi. Pitkä vuokrasopimus tulee yleensä aina halvemmaksi kuin lyhyet, viikon tai parin mittaiset sopimukset. Espanjan Aurinkorannikolta voi saada tilavan yksiön alle 500 euron kuukausihintaan. Portugalissa vuokrat ovat edullisempia kuin Espanjassa.
    Kaupunkikohteissa erot ovat paljon suurempia. Berliinissä kohtuuhintaisia asuntoja on paljon, Lontoossa taas vuokrat ovat suomalaisittain hurjia. Pariisissa on tarjontaa, mutta asunnot usein pieniä ja byrokratia – etenkin ulkomaalaisen osalta – uuvuttava.
    Kannattaa selvittää, kuuluvatko vuokraan vesi, sähkö tai kaasu. Selvitä sekin, miten asuntoa lämmitetään. Sähkö maksaa useissa maissa reilusti enemmän kuin Suomessa.

     

    Lue myös: Iskikö matkakuume? 6 vinkkiä halvempaan lomaan

  • 3. Miten löydän kivan asunnon?

    Internetin välityssivustoilla on tuhansia asuntoja ympäri Eurooppaa. Tarjontaan tutustumalla saa yleiskuvan itseä kiinnostavan alueen hintatasosta ja asuntovalikoimasta. Kaupunkien matkailusivuilla on usein linkkejä alueen asunnonvälityssivuihin. Jos kielitaito riittää, kannattaa katsella myös paikallisten kiinteistövälitysfirmojen sivuja. Ne eivät välttämättä nouse hakukoneissa kärkeen, mutta niiden kautta voi löytyä asuntoja, joihin ei muuten törmää.

  • 4. Mutta onko se oikeasti kiva?

    Vaikka kuvat näyttäisivät hienoilta ja esittelyteksti olisi silkkaa hehkutusta, asunnon kunto voi silti epäilyttää. Lukemalla asuntovälityssivuilla aiempien vuokralaisten kirjoittamat arviot saa usein mainostekstiä totuudenmukaisemman kuvan. Samalla saa kuvan vuokranantajan toiminnasta. Jos moitteita on paljon, siirry toisaalle.

  • 5. Huijataanko minua?

    Käytä maalais- ja kaupunkilaisjärkeä. Jos olet vuokraamassa yksityishenkilöltä tai paikalliselta asunnonvälitysfirmalta, kannattaa ennen vuokraamista tarkistaa netistä, löytyykö vuokranantajan yhteystiedot ja puhelinnumero. Jos löytyy, soita ja kokeile, vastaako kukaan numerosta. Jos yhteystietoja ei löydy, eikä numeroon vastata, voi olla syytä unohtaa kyseinen asunto. Mahdolliset varaus- tai muut etukäteismaksut kannattaa maksaa luottokortilla. Se on turvallisempaa, ja mahdollisissa ongelmatilanteissa rahat voi saada takaisin.

  • 6. Mistä pitää sopia etukäteen?

    Asioista on hyvä sopia kirjallisesti. Sopimusehdoista pitää käydä ilmi varustelu ja peruutusehdot. Myös vuokramäärä ja sen päälle mahdollisesti tulevat maksut, kuten sähkö, kaasu tai loppusiivous, on kirjattava ylös. Joissain loma-asuntokeskuksissa uima-altaan käyttökin voi olla maksullista. Kun tulostettu sopimus on mukana, paikan päällä ei tarvitse riidellä. Ennen matkaa kannattaa pyytää ajo-ohjeet ja sopia, miten saat asunnon avaimet haltuusi.

  • 7. Mitä teen perillä?

    Tutki, vastaako asunto sovittua. Jos huoneita on liian vähän, jääkaappi ei toimi tai televisio puuttuu, ota heti yhteyttä vuokranantajaan. Moni pulma saadaan ratkaistua nopeasti, joten ei kannata jäädä turhaan kärsimään. Hinnanalennusta voi pyytää, jos jotain virhettä ei saada korjattua.
    Asuminen jättää aina jälkensä asuntoon. Oli vuokrakämppäsi sitten uusi tai elämää nähnyt, se kannattaa valokuvata sisältä heti aluksi. Etenkin erilaiset kolhut on hyvä tallentaa kameraan tai kännykkään, jotta niistä ei tarvitse maksaa vuokrasuhteen lopuksi. Selvitä vuokranantajalta, kenen puoleen kääntyä, jos asunnossa kaivataan korjausmiestä.

  • 8. Kuka auttaa ongelmissa?

    Jos kaikesta huolimatta käy niin, että sovittua asuntoa ei löydy tai se ei vastaa sovittua, apua voi saada Euroopan kuluttajakeskuksesta. Kuluttajakeskuksen puoleen voi kääntyä vain, jos asunto on vuokrattu yritykseltä. Yksityishenkilöiden väliset riidat ratkotaan oikeudessa.
     

    Aiotko reissuun yksin? Tässä 10 vinkkiä

  • 9. Kiinnostaako asumiseni viranomaisia?

    Ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen on aina ilmoitettava Kelaan. Jos ulkomailla asuminen kestää alle vuoden, olet yleensä suomalaisen sosiaaliturvan piirissä ja oikeutettu Kelan etuuksiin. Tilanne on kuitenkin toinen, jos vietät säännöllisesti yli puolet vuodesta ulkomailla. Silloin oikeutta Suomen sosiaaliturvaan ei yleensä ole – paitsi jos siteesi Suomeen ovat edelleen kiinteät. Tällaisissa tapauksissa kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä Kelaan, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään. Tilapäisen ulkomailla asumisen aikana verot maksetaan yleensä Suomeen.

  • 10. Entä jos sairastun?

    Jos oleskelet ulkomailla tilapäisesti, olet suomalaisen sairausvakuutuksen piirissä ja oikeutettu välttämättömään sairaanhoitoon kaikissa EU- ja ETA-maissa. Hoitoa saa myös pitkäaikaissairauksiin ja raskauden aikana. Saamasi hoito riippuu oleskelumaan lainsäädännöstä ja hoitokäytännöistä. Eurooppaan kannattaa ottaa mukaan eurooppalainen sairaanhoitokortti. Sen voi tilata Kelan nettisivuilta. Kelan kansainvälisten asioiden keskus auttaa, jos sinulla on ulkomailla ongelmia sairaanhoidon saamisessa. Joskus on tilanteita, joissa ei auta kuin maksaa kiireellinen hoito itse. Silloin voi hakea jälkikäteen korvauksia Kelasta. Hätätilanteissa auttaa tuttu numero 112 kaikkialla Euroopan unionissa. 

    Vinkki! Näillä soitat ilmaiseksi ulkomailta

Eläkkeellä moni joutuu miettimään, miten pitää talous tasapainossa. Neljä eläkeläistä paljasti meille tulonsa ja menonsa. Asiantuntijat kommentoivat.

Suomalaisten brutto keskieläke on 1613 euroa.

Miesten keskieläke on 1829 euroa ja naisten 1434 euroa.

Joka kymmenes saa eläkettä alle 750 euroa.

Lähde: Eläketurvakeskus.

Kalevi, 65 vuotta, Kotka:

Tulot

  • Eläke 2092 e/kk, netto
  • Säännöllinen kirjoituspalkkio 200 e/kk, netto
  • Palkkatuloja erilaisista koulutustehtävistä yht. 5000 e/v, netto
  • Vuokratuloa 100 e/kk

Omaisuus

  • Kolmio Helsingissä, noin 300 000 e
  • Kaksio Kotkassa, noin 90 000 e
  • Kesämökki, noin 70 000 e
  • Lisäksi auto ja pieni purjevene

Säästöt

  • Säästötilillä 11 400 e

Velat

  • 62 000 e

Menot

  • Yhtiövastike ja muut kulut Kotkan asunnosta 550 e/kk
  • Mökin kulut noin 250 e/kk
  • Auton kulut polttoaineineen noin 300 e/kk
  • Ruokaan ja juomaan noin 300 e/kk
  • Vaatteisiin noin 100 e/kk
  • Lisäksi kertyy erilaisia remonttikuluja, viime vuonna yhteensä noin 15 000 euroa.

"Ilman lisätuloja en pärjäisi" 

"Asun Kotkassa, mutta minulla on myös osakehuoneisto Helsingissä. Siinä asuu nyt poikani perhe. He maksavat yhtiövastikkeen ja vuokraa 100 euroa kuussa. Vuokra on niin pieni, ettei verottaja hyväksy asunnosta tulleita remonttikuluja vähennyskelpoisiksi.

Kesämökkini on vanha omakotitalo Kotkan lähistöllä. Olen investoinut mökkiin yli 100 000 euroa. En saa niitä rahoja koskaan pois. Tänä vuonna pitäisi tehdä ikkunaremontti. Lisäksi vessassa tapahtui vesivahinko. Sen korjaamisesta vakuutusyhtiö onneksi korvaa valtaosan.

Minulla on velkaa 62 000 euroa. En aio maksaa sitä pois, vaan se jää perikunnan hoidettavaksi. Se on pankkineuvojani vinkki. Hän sanoi, että rahat on parempi käyttää elämiseen. Yritän säästää 500 euroa kuussa, mutta jos samaan aikaan erääntyy useampi vakuutusmaksu, rahat eivät riitä. Silloin joudun käymään säästötilillä. Ilman lisätuloja en pärjäisi.

Erosin muutama vuosi sitten. Olen huomannut, että yhden hengen talous tulee ihan yhtä kalliiksi kuin kahden hengen."

Pihistän:

  • Syön kotona ja teen ruuat itse. Jos olen reissussa, syön edullisissa lounaspaikoissa.

Panostan:

  • Säästän matkoihin. Teen useita ulkomaanmatkoja vuodessa.
  • Kulttuuritilaisuuksiin. Ostin juuri syksyksi oopperalippuja 200 eurolla.
  • Pyrin hankkimaan kestäviä ja laadukkaita vaatteita.

Asiantuntijoiden huomiot Kaleville

tulot/kk 2809 e (ilman sivutuloja 2392)
menot/kk 2750 e (sis. 15 000 remonttikulut vuodessa, ilman remonttikuluja 1500 e)

  • Kalevin nettotulot ovat hyvät, mutta myös kulut ovat korkeat, etenkin jos remonttikuluja tulee jatkuvasti vuosittain tuo 15 000 euroa. Silloin uutta säästöä ei juuri synny, ja esimerkiksi ulkomaanmatkoihin pitää käyttää varoja säästötililtä.
  • Onko järkevää investoida niin paljon kesämökkiin, jos sijoitettuja rahoja ei saisi pois mökkiä myydessä?
  • Kuinka pitkään Kalevi voi tehdä koulutustehtäviä? Ilman niiden tuomaa lisätuloa nykyinen rahankulutus remontteineen ei ole mahdollista.
  • Voisiko poika maksaa isompaa vuokraa?
  • Voisiko vaatemenoissa säästää?
  • Kalevin omaisuus yli on 460 000 euroa ja velat 62 000 euroa, joten taloudessa on puskuria erittäin hyvin.
  • Jos velkojen ehdot ovat edulliset, ei ole välttämättä syytä maksaa niitä pois. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että korkotaso voi nousta. Jos sivutulot loppuvat, velan hoito voi silloin vaikeutua.
  • Varakas yksinasuva eläkeläismies on melko harvinainen tapaus. Usein yksinäisten eläkeläismiesten tulot ovat keskimääräistä matalammat, ja moni on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Hilkka, 68 vuotta ja Hannu, 67 vuotta, Helsinki

Tulot

  • Hilkan eläke 1243 e/kk, netto
  • Kelalta 62 e/kk
  • Hannun eläke 1580 e/kk, netto

Omaisuus

  • Kaksio Helsingissä, noin 180 000 e
  • Lisäksi auto

Säästöt

  • Säästötilillä 7900 e ja rahastotilillä 8700 e
  • 250 e/kk säästöön

Menot

  • Yhtiövastike 419 e/kk
  • Koti- ja autovakuutus 270 e/3 kk
  • Auton kulut 150 e/kk
  • Elämiseen 300-500 e/kk
  • Lääkkeisiin ainakin 700 e/v
  • Sanomalehden digitilaus 16,50 e/kk

"Elämme vähällä" 

"Ostimme vuosia sitten kesämökin. Laitoimme sen lihoiksi, kun muutimme vajaat kymmenen vuotta sitten Helsinkiin. Mökkikauppa kävi silloin kuumana, joten pääsimme myyntirahoilla velattomaan asuntoon. Se tekee asumisen halvaksi.

Asumiskulumme ovat hiukan yli 400 euroa. Summa sisältää vesi- ja kaasumaksut, autotallin ja putkiremonttilainat. Bensaan menee 50-100 euroa kuussa. Se tuplaantuu, jos lainaamme autoa tyttären perheelle.

Perunat ostetaan perunoina ja lantut lanttuina. Ruuat valmistamme itse, eikä meillä mene mitään hukkaan.

Osaamme molemmat korjata vaatteet ja vaihtaa vetoketjut. Hannu huoltaa pyörät, huonekalut ja muut kapineet. Uusia tavaroita ostamme vähän ja silloinkin usein kirpputorilta. Kyllä me rahaa käytämme, jos on tarvis: viime syksynä ostimme molemmille hyvät nastalenkkarit ja vähän aikaa sitten kummallekin älypuhelimen. Emme pidä pihistämisenä sitä, että jätetään ostamatta tavaraa, jota ei tarvita.

Lääkkeitä pidetään kalliina, mutta eivät ne ole. 670 euron vuotuinen lääkekatto tulee Hilkalla täyteen helmi-maaliskuussa. Sen jälkeen lääkkeistä maksetaan vain 1,50 euron toimitusmaksu. Alkuvuoden isoista lääkelaskuista selviää ennakoimalla.

Harrastamme paljon mutta halvalla. Museokortti maksaa 54 euroa vuodessa ja uimakortti saman verran. Kolmen kuukauden lähiöliikuntapassin hinta on 20 euroa. Sillä saa hikoilla vaikka joka päivä.

Olemme aina eläneet vähällä. Kun lapset asuivat kotona, pidimme kirjaa menoista nähdäksemme, mistä voisi vielä nipistää. Emme silti ajatelleet, kuinka kurjaa meillä on. Ennemmin olo oli kuin voittajalla: selvittiin tästäkin."

Pihistämme

  • Ruoka tehdään itse, eikä sitä heitetä pois.
  • Tavaraa ostetaan vain tarpeeseen ja useimmiten kirpputorilta.
  • Auton huollot tehdään itse.

Panostamme

  • Urheiluvälineisiin ja soittimiin.
  • Kynsien laittoon kynsistudiolla, 25 e/kerta
  • Matkustamiseen.

Asiantuntijoiden huomiot Hilkalle ja Hannulle

tulot yhteensä 2885 e
pakolliset menot 1125 e
ylijäämä 1760 e

  • Hilkka ja Hannu voisivat niin halutessaan elää paljonkin leveämmin. Heille todennäköisesti jää säästöön rahaa reilusti kuukausittain. Heillä on hyvin puskuria esimerkiksi mahdollisia sairastumisia ja hoitoja varten
  • Näiden tietojen valossa taloudessa ei ole juurikaan mitään uhkakuvia. Eläkkeet ovat pysyväistuloja, velkoja ei ole ja säästövarat todennäköisesti karttuvat koko ajan.
  • Hilkka ja Hannu tulevat mielestäni kohtuullisen hyvin toimeen tai ainakin saavat "keskivertoeläkettä". Toimeentuloa helpottaa myös yhdessä asuminen ja omistusasunto.
  • Kaikista eläkeläisistä perheellisiä on noin 60 prosenttia. Yksin asuminen yleistyy iän myötä.

Kaarina, 67 vuotta, Kajaani

Tulot

  • Eläke ja perhe-eläke 945 e/kk, netto
  • Kelalta 102 e/kk, netto
  • Palkkioita luottamustoimista noin 3000 e/v

Omaisuus

  • 2000-luvun alussa rakennettu omakotitalo, noin 30 000 e.
  • Auto

Säästöt

  • Ei ole.

Velat

  • Visalaskuja noin 5000 e

Menot

  • Asumismenot noin 50 e/kk
  • Ruokaan alle 200 e/kk, jos lapsenlapsia hoidossa 300 e/kk.
  • Velan lyhennys 150 e/kk
  • Auton kulut noin 500 e/kk
  • Lääkkeisiin 40 e/kk
  • Vaatteisiin noin 30 e/kk

"Olo on epävarma" 

"Mieheni kuoli viime kesänä. Siitä lähtien taloustilanteeni on ollut huono. Hautaamiskulut isoine muistojuhlineen veivät ison summan rahaa. Se oikeastaan vei pohjan taloudeltani. Menot eivät pienentyneet, vaikka taloudessani elää nyt kahden sijaan yksi henkilö.

Sain vielä viime vuonna eläkettä käteen 1100 euroa. Mieheni kuoleman jälkeen aloin saada perhe-eläkettä, joka nosti veroprosenttiani niin paljon, että käteen jäävä summa putosi alle 1000 euron.

Minulla ei ole säästöjä lainkaan. Teimme tilallamme sukupolvenvaihdoksen 15 vuotta sitten. Siitä saaduilla rahoilla rakensimme syytinkitalon tilan maille. Asuminen on onneksi halpaa, sillä talo lämpiää maatilan energialla.

Vuosien mittaan minulle on kertynyt 5000 euroa luottokorttivelkaa. Olen yrittänyt lyhentää sitä, mutta kaikki yllättävät menot pakottavat taas turvautumaan luottokorttiin. Viime kuussa maksoin 550 euron vakuutusmaksut. Sen jälkeen tilille jäi 400 euroa, joilla pitäisi pärjätä loppukuu. Joskus olen joutunut pyytämään poikaani maksamaan laskuni. Sitä en haluaisi enää tehdä, sillä hänelläkin on tiukkaa. Huono talous aiheuttaa epävarman olon ja vaikuttaa mielialaan. Tämä on ärsyttävä tilanne."

Pihistän

  • Kaikesta

Panostan

  • Kesällä osallistuin kahdelle kotimaanreissulle. Niihin meni yhteensä 600 e.
  • Teatteri- ja konserttilippuihin
  • Aikakauslehtiin

Asiantuntijoiden huomiot

tulot 1047 e, luottamustoimipalkkio huomioituna 1297 e
menot 1020 e

  • Jos luottamustoimitulot päättyisivät, talous nykyisillä menoilla olisi aika haavoittuvainen, sillä tulot ovat vain 27 e/kk menoja isommat. Tässä tilanteessa auton kuluja olisi ehkä syytä karsia.
  • Kaarina pyrkii maksamaan 5000 euron visaluoton pois, mutta se ei tunnu onnistuvan. Hän voisi sopia pankin kanssa, että kortin luotto-ominaisuus poistetaan, jolloin hän ei voisi nostaa uudestaan limiitin puitteissa, vaan kuukausierät todella vähentäisivät velan määrää.
  • Toimeentulo-ongelmat ovat keskimääräistä yleisempiä juuri tässä ryhmässä eli naispuolisilla leskillä, joilla on keskimääräistä pienemmät tulot.

Asiantuntijoina lakimies Satu Sjöblom Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta sekä ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 16/2016.

köyhä 60nen

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Vielä lääkekorvauksista, ainoastaan ne joissa on korvattavuus sisällytetään ns. lääkekattoon. Itselläni 8 päivittäisestä lääkkeestä korvataan vain kolme, joten vaikka vuosikulut lääkkeisiin ovat yli 800e en saa ale lääkkeitä koska korvattavia ei ole kuin just alle 600e vuodessa. Nämä ovat näitä Kelan kiekuroita. Eläkkeeni on 760e kk, ja asumistuki, yksin vuokralla asuva leski. Viimeiseen 3v en ole lomilla ollut edes suomessa, en voi käyttää kansalaisopistssa kursseja joille haluaisin (savityöt...
Lue kommentti
Vierailija

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Joo, hyvin varmaan pärjää, jos/kun on oma asunto/ok-talo, auto, kesämökki ja kaksi eläkkeensaajaa = maksajaa huushollissa. Toista se on, jos sairastut ennen vanhuuseläkeikää, olet sinkku ja asut vuokralla. Rahat menevät sairastamiseen (lääkkeisiin, pkl- ja tk-maksuihin) ja vuokraan. Vaatteita ei tarvitse ostaa ja kaikkein halvinta tarjousruokaa pitää ostaa. Ei niinkään voi katsoa mikä on terveellistä ja hyvää, vaan on ostettava mihin suinkin rahaa yleensä on. Mihinkään "ekstraan" (matkat,...
Lue kommentti

Lakimiehet antavat maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta ympäri Suomen. Tapahtuma on osa Suomen satavuotisohjelmaa.

Tarvitsetko lakimiehen apua? Pian se voi onnistua ilmaiseksi.

Yli 130 vapaaehtoista lakimiestä jalkautuu antamaan maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta klo 11-14 yhdeksässä kaupungissa eri puolilla Suomea.

Kysy lakimieheltä -päivä tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden keskustella lakimiesten kanssa oikeudellisista kysymyksistä, lakimiehen ammatista ja oikeustieteen opinnoista. Tempaus järjestetään ensimmäistä kertaa.

Maksutonta, yleisen tason oikeudellista neuvontaa antavat vapaaehtoiset lakimiehet niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta sekä oikeustieteen opiskelijat. Tempaus on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Idea Kysy lakimieheltä -päivästä tulee Norjasta, jossa Norjan Lakimiesliitto on järjestänyt Juristdagen-nimistä tapahtumaa jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo päivän järjestelyjä vetävä lakimies Ira Hietanen Suomen Lakimiesliitosta.

Norjassa päivä on ollut menestys: siellä lakimiehet ovat vastanneet päivän aikana jopa yli 18 000 kysymykseen. 

Hietanen uskoo, että tilausta tämän kaltaiselle tempaukselle on myös Suomessa.

Lakimiehiä voit tavata seuraavilla 9.9. klo 11–14 näillä paikkakunnilla:

  • Espoo, Sellon kirjasto
  • Helsinki, Narinkkatori
  • Hämeenlinna, kaupunginkirjasto
  • Kuopio, pääkirjasto
  • Oulu, Rotuaari
  • Rovaniemi, Revontuli
  • Tampere, Koskikeskus
  • Turku, Hansatori
  • Vantaa, Myyrmäen kirjasto

Onko sinulla perintöön liittyviä kysymyksiä? ET:n perintöasioita käsittelevät artikkelit löydät täältä. Kaikki talouteen liittyvät artikkelit löydät täältä