Hankkisiko loma-asunnon läheltä vai kaukaa? Ja ostanko vai vuokraanko?

1. Mistä kannattaa aloittaa, kun miettii asunnon hankintaa ulkomailla?

Päätä suunta. Matkusta paikan päälle ja tunnustele fiilistä: onko tämä minun paikkani?

Euroopan unionin jäsenvaltioilla on käytännön asioiden hoitoa helpottavia keskinäisiä sopimuksia. Lainsäädännön soveltaminen voi silti poiketa paljonkin, joten ota asioista selvää etukäteen esimerkiksi Verohallinnon ja Kelan sivuilta ja lähetystöistä.

2. Ostanko vai vuokraanko?

Vuokraaminen on hyvä ratkaisu, etenkin jos paikka ei ole entuudestaan tuttu. Oman asunnon ostaminen voi puolestaan olla usein hyvä sijoituksenakin. Jos vietät kakkoskodissasi vain osan vuotta, voit asuntoa vuokraamalla saada rahaa vaikkapa mahdollisiin lainanlyhennyksiin.

3. Ettei minua vain huijattaisi!

Kuulostele muiden kokemuksia, tutki nettiä ja paikallislehtien ilmoituksia. Luota ammattilaisiin, jotka tuntevat suomalaiset ja kunkin maan käytännöt. Mää­räykset ja ostamisen ja vuokraamisen kiemurat vaihtelevat Euroopankin sisällä, saati sen ulkopuolella. On myös hyvä saada palvelua äidinkielellään, koska on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, mitä allekirjoittaa ja mille tilille siirtää rahaa. Tietoa saa myös Helsingissä kahdesti vuodessa järjestettäviltä Koti ulkomailta -messuilta.

4. Onko kakkoskodissa asumisen pituudella merkitystä?

Pääsääntö on, että jos asuu ulkomailla tilapäisesti eli alle 12 kuukautta, kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Kun koti säilyy Suomessa, säilyy yleensä myös kotikunta ja oikeus käyttää muun muassa julkista terveydenhuoltoa. Jos ulkomaille muutto on vakinaista ja jatkuu yli vuoden, ei yleensä kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Se, pääseekö nauttimaan uuden asuinmaan sosiaaliturvasta, riippuu maan lainsäädännöstä. Sosiaaliturvajärjestelmät vaihtelevat. Suuri merkitys on sillä, muutatko EU-lainsäädäntöä soveltavaan maahan vai Euroopan ulkopuolelle. Selvitä oikeudet ja velvollisuudet hyvissä ajoin, etenkin jos aiot oleskella ulkomailla pidempään. Ole yhteydessä Kelaan, maistraattiin ja uuden asuinmaan sosiaaliturvasta vastaaviin viranomaisiin.

5. Miten käy eläkkeiden verotuksen?

Suomella on verotusta koskeva sopimus yli 70 valtion kanssa. Niissä on tavallisesti sovittu, että jos olet ulkomailla tilapäisesti tai lyhyen aikaa ja sinulla on edelleen koti Suomessa, myös eläkkeesi verotetaan Suomessa. Näin on esimerkiksi Thaimaan, Turkin ja Viron kohdalla.

Jos muutat ulkomaille pysyvästi, olet Suomessa yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta. Maksat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistasi eläkkeistä ja tuloista. Kolmen vuoden jälkeen maksat yleensä Suomeen veroa vain Suomesta saamistasi tuloista.
Esimerkiksi Espanjan ja Portugalin kanssa Suomella on poikkeava sopimus. Sen mukaan yksityisellä sektorilla ansaitut eläkkeet verotetaan pääsääntöisesti Espanjassa ja Portugalissa, jos verosopimuksen tulkinnan perusteella kotipaikkasi on todistettavasti siellä. Näin siitäkin huolimatta, että sinulla olisi edelleen koti myös Suomessa.

Yhdysvaltojen verosopimuksen mukaan vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke verotetaan vain Yhdysvalloissa, jos Yhdysvallat on asuinvaltio.
Selvitä nämä asiat ennen muuttoa.

6. Pitääkö lähtiessä ilmoittautua johonkin?

Tee muuttoilmoitus maistraattiin, jos muutat ulkomaille tilapäisesti yli kolmen kuukauden ajaksi. Kelaan ja verohallintoon pitää myös olla yhteydessä. Lisätietoja Väestörekisterikeskuksen Kun muutat ulkomaille -esitteestä, www.vrk.fi , valitse esite Kun muutat ulkomaille.

Euroopassa matkailua ja tilapäistä oleskelua varten kannattaa hankkia Kelasta maksuton eurooppalainen sairaanhoitokortti. Jos sairastut äkillisesti, saat kortilla hoitoa paikallisessa julkisessa terveydenhuollossa samalla asiakasmaksulla kuin paikalliset. Jos joudut maksamaan itse hoitokustannuksia, hae korvauksia jälkikäteen Kelasta. Saat niitä samoin kuin jos olisit käyttänyt Suomessa kotikunnan julkista terveydenhuoltoa.
Jos hakeudut toiseen EU-maahan kiireettömään sairaanhoitoon, voit saada kustannuksiin Kela-korvauksia ikään kuin olisit käyttänyt Suomessa yksityisen lääkäriaseman palveluja.

Hanki myös matkavakuutus, joka kattaa hoitokulujen lisäksi muun muassa matkakustannuksia. Euroopan ulkopuolella saat hoitoa vain kohdemaan lainsäädännön mukaisesti. Ilman matkavakuutusta joudut maksamaan hoidosta täysimääräisesti itse.
Muualla kuin Euroopassa aiheutuneista äkillisen sairaanhoidon kustannuksista voi saada jälkikäteen vain lakisääteisen Kela-korvauksen.

Asiantuntijoina Kirsi Haapakoski ja Mariia Suominen Verohallinnosta ja Noora Heinonen Kelasta

 

Isovanhempien, vanhempien, tätien ja setien jäämistöä peratessa kannattaa olla tarkkana. Heille käyttöesineenä ollut arkinen tavara voi tänä päivänä olla keräilijöiden himoitsema aarre. Huutokauppa Helanderin toimitusjohtaja ja meklari Mika Sirén listasi kysytyimmät.

1. Arabian Muumi-mukit

Ensimmäisiä Muumi-lastenastioita ja -pienoishahmoja alettiin valmistaa 1950-luvun lopussa. Varsinainen buumi alkoi kuitenkin Muumien toisesta tulemisesta 1990-luvun alussa. Edellisten sukupolvien jäämistöstä voi löytyä varhaista tuotantoa. Iän pystyy määrittelemään Arabian leimasta. Hinnat  500−3 000 euroa.

2. Muumi-pienoisnuket

Suomalaisen Atelier Faunin käsin kankaasta, puusta ja nahasta valmistamat Muumi-pehmohahmot olivat tuotannossa 1950−70-luvuilla. Atelier Fauni ei toimi enää.

Atelier Faunin Tuutikki 1950–60-luku, 2 300 e.

Atelier Faunin Jenni-täti 1950–60-luku, 280 e.

Atelier Faunin Nuuskamuikkunen 1950–60-luku, kädet puuttuvat, 160 e.

3. 1900-luvun lelut

Peltilelut, nuket, pienoisautot ja Tähtien sota -aiheiset lelut ovat kysyttyjä.

Mercedes-Benz 220 -peltiauto 1960-luvulta, 285 e.

Moottoripyöräpoliisi 1940–50-lukujen vaihde, 350 e.

Charles M. Schulzin Tenavat-nukkeja 6 kpl, 1960-luku, 400 e.

Viisi Tähtien sota -lelua, 70 e.

4. 1900-luvun rannekellot

Laatumerkkejä on paljon. Esimerkiksi hienot Omega-kellot maksavat 100−15 000 euroa.

Omega Speedmaster, 455 e

5. Vanhat postikortit ja valokuvat

Suosittuja ovat 1800−1900-lukujen kortit, joissa on mielellään kuvia Suomen kaupungeista, pitäjistä ja menetetyistä Petsamosta ja Karjalasta. Lähetetystä kortista maksetaan enemmän kuin lähettämättömästä. Hintahaarukka postikorttikansiosta huutokaupassamme 100−3 000 euroa.

Pohjois-Esplanadi 1908. Kortti on lähetetty samana vuonna.

6. Sota-aiheiset esineet

Kunniamerkit, asevelimerkit eli pinssit, sotilasunivormut, miekat. Hintahaitari on esineestä, sen iästä ja kunnosta riippuen melkoinen. Huutokaupassamme on myyty esineitä hintaan 200−20 000 euroa.

Koiviston risti ja pinssi 1939-40, 90 e.

7. 1950−60-lukujen design

Suvun kesämökin keittiöstä voi löytyvä vaikkapa Wärstsilä-Arabian valmistamia Finel-emaliastioita. Kysyttyjä ovat Kaj Franckin ja Tapio Wirkkalan kaltaisten muotoilijoiden tuotanto, samoin Bertel Gardbergin haarukat, veitset ja lusikat. Hinnat 100−1 000 euroa.

Etualalla tonttuaiheinen Finel-sarjan metallikasari 1960-luvulta.

8. 1950-luvun Aku Ankat

Esimerkiksi joulukuun 1951 näytenumero on myyty huutokaupassamme hintaan 2 000 euroa. Hyväkuntoisista vuosien 1952−1954 numeroista maksetaan hyvin. Samojen vuosien erikoisnumeroista saa parhaimmillaan tuhansia euroja.

Aku Ankan näytenumero 1959, alkaen 2 000 e.

9. Legosarjat

Tietoa hinnoista täältä.
 

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.