Tiedätkö, kuka politiikassa ajaa ikääntyvien asiaa? Eläkeliitto laati ohjelman, joilla voi tarkistaa vallanpitäjien kantoja ikääntyviä askarruttaviin asioihin.

Yli 65-vuotiaita alkaa olla miljoona. Määrä kasvaa eliniän venyessä entisestään. Eläkeliitto laati kevään 2015 eduskuntavaaleja varten listan asioista, joiden edistymistä on eläkeellä olevan hyvä seurata ja vaatia vallanpitäjiltä.

1. Ostovoima säilytettävä

Ensimmäinen Eläkeliiton tavoitteista on eläkeläisten ostovoiman säilyttäminen.

– Leikkauksia tulee, mutta emme hyväksy, että ne koskisivat kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavia, Eläkeliiton Hannes Manninen sanoo. 

Lakisääteisen eläkejärjestelmän on taattava riittävä toimeentulo ja sekä kansan- että takuueläkettä on tarkistettava samalla indeksillä kuin työeläkettäkin.

2. Verotus tasa-arvoiseksi

Toiseksi liitto vaatii eläkkeiden verotuksen oikeudenmukaistamista.

– Kun Kataisen hallituksen raippavero tuli voimaan, se eriarvostutti eläkeläisten verotusta suhteessa palkansaajiin. Joissakin tuloluokissa esimerkiksi eläkeläisten veroprosentti on palkansaajia korkeampi ja se on epätasa-arvoista.

3. Sote-uudistus kuntoon

Kolmantena tavoitteena liitolla on se, että kohtuuhintaiset ja laadukkaat hyvinvointipalvelut taataan sote-uudistuksessa.

– Lähipalveluiden on säilyttävä mahdollisimman tasapuolisesti koko maassa, ja niiden turvaamiseksi on säädettä laki. Myös vaadimme, että vanhuspalvelulaissa säädetyt vanhuusneuvostot säilyvät kuntakohtaisina, Manninen toteaa.

4. Ikäihmisten ääni esiin

Neljäntenä tavoitelistalla on ikääntyvän väestön osallisuuden ja kuulluksi tulemisen varmistaminen. Mitä tämä käytännössä voisi tarkoittaa?

– Siihen liittyy monia asioita, mutta esimerkkinä vaikkapa se, että jokaisen hoitoa tarvitsevan kanssa olisi yhdessä tehtävä yksilöllinen hoitosuunnitelma.

5. Kansalaisjärjestöt näkyville

Viimeisenä tavoitteena liitolla on se, että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä on huolehdittava, sillä kolmannen sektorin panos on yhteiskunnassamme ilmeinen.

– Kansalaisjärjestöjen asema on otettava huomioon kilpailulainsäädännössä. Nykyinen kilpailulainsäädäntö on rapauttanut kansalais- ja vapaaehtoisryhmien toimintaa, Manninen sanoo.