Paperittomien klinikalle etsitään arabian- ja kurdinkielisiä tulkkeja. Klinikalla valmistaudutaan nyt vastaanottomaan paperittomia turvapaikanhakijoita. Huoli maahan paperitta jäävien hoidosta kasvaa. 

Kun suomalaisiin terveyskeskuksiin on teiden ja katujen varsilla opasteita ja kylttejä, ei Paperittomien klinikan englanninkielistä Global Clinic -nimeä ei näy missään. Ei ovissa ei koko talossa. Osoite on salainen siksi, että monet paperittomat pelkäävät maastakarkoitusta ja tuntevat olonsa turvalliseksi nimettömän oven takana.

Klinikka on auki Helsingissä kerran viikossa kaksi tuntia. Tänään, lokakuisena tiistina,  paikalla on paljon avuntarvitsijoita, kaikenikäisiä. Suurin osa on Romanian tai Bulgarian romaneja. Nuhaa, yskää, vatsakipua... Yksi keuhkotuberkuloosiepäily, toivottavasti turha, kuten aiemmat klinikalla epäillyt tapaukset.

Kärsimystä ja tuhalausta

Vapaaehtoisten pyörittämä klinikka on toiminut Helsingissä jo nelisen vuotta. Toimintaa on myös Oulussa, Turussa ja Joensuussa. Potilalle voidaan tarjota vain peruspalveluita. Röntgeniä tai laboratoriota ei ole.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ongelmana onkin se, että julkisen terveydenhuollon palveluihin pääsee vain todella sairaat paperittomat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Jos kaikkien sairaudet voitaisiin hoitaa heti oireiden ilmaannuttua, olisi se edullisempaa yhteiskunnallekin – inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Nyt hoitoon pääsee vasta, kun on todella sairas. Hoito saattaa kestää ja vaatii kalliita toimenpiteitä, sanoo tiedottaja, monitoimiauttaja Jemina Heinonen.

Kalliiksi hoidon tekee se, että se hoidetaan päivystyksellisesti  ja, mitä pidemmälle sairaus on edennyt, sitä kalliimmat toimenpiteet ja enemmän inhimillistä kärsimystä. Paperittomien hoito nykyisellään julkisella puolella tulee nyt kamalan kalliiksi.
Kaikkien ikäryhmien hoito on retuperällä, myös ikäihmisten. Esimerkiksi diabetes saattaa edetä tosi pitkälle ennen kuin sitä sairastava saa avun.

Avun jarruna asenteet

Erityisesti ikäihmisiä vaivaavien pitkäaikaissairauksien hoito on retuperällä. Esimerkiksi diabetes saattaa edetä tosi pitkälle ennen kuin sitä sairastava saa avun.

– Me emme saa rahoitusta, vain vähän avustusta yksityishenkilöiltä.

"Meillä ei ole varaa maksaa loppuelämäksi verenpaine- tai diabeteslääkitystä. Emme voi aina edes luvata, että potilas tapaa lääkärin."

Jemina Heinonen toivoo, että paperittomat pääsisivät suomalaisen terveydenhuollon piiriin. Ruotsissa ja Saksassa tämä on tuonut säästöä sairauskuluihin.

– Ei ole mitään järkeä rakentaa paperittomille omaa kaikenkattavaa sairaanhoitosysteemiä. Se vasta kalliiksi tulisikin. Tässä paperittomien asiassa asenteet ovat suurempi este kuin raha. Muutamien tuhansien potilaiden integrointi julkiseen terveydenhuoltoon jota jo käyttää miljoonat Suomessa asuvat käyttävät, on luonnollisesti edullisempaa kuin rakentaa ihan oma sairaanhoitosysteemi.

Laki ei toteudu

Jemina Heinonen on huolissaan paperittomista lapsista. Neuvolan asiakkaaksi pääsevät Helsingissä han pääsee vain äidit, odottavat, pienet lapset ja vauvat, mutta eivät kouluikäiset. Muualla Suomessa ei paperittomille tarjota edes neuvolapalveluita. Lapsia suojaa kuitenkin tiukemmat kansainväliset säädökset kuin aikuisia, joiden oikeus on  tulla hoidetuiksi.

Lääkärivalassakin vannotaan, että lääkärin täytyy kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaansa heitä kohtaan.

– Valitettavasti näin ei aina tapahdu. Vika ei tosiaan ole lääkäreissä, vaan juuri siinä, että Suomen nykyinen lainsäädäntö on ristiriidassa sekä kansanvälisten sopimusten että lääkärin etiikan kanssa, ja lääkärit ovat hyvin vaikeassa tilanteessa, kun eivät voi auttaa vaikka haluaisivatkin, Jemina Heinonen huokaa.

Tulkkeja tarvitaan

Bulgarian kielen tulkkina toimiva Anneli Kovanen kertoo, että klinikalle etsitään jo vapaaehtoisia kurdin- ja arabiankielisiä tulkkeja.
– Heitä tarvitaan varmaankin pian.
Mutta heidän saamisensa ei ratkaise perusongelmaa: miten turvata heille samat terveyspalvelut kuin muille.

 

 

Hei haloo

Jutussa sanotaan, että suurin osa näistä paperittomista ovat Bulgarian ja Romanian romaneja. Nämä maat ovat Euroopan unionin jäsenmaita! Miten nämä ihmiset voivat siis olla paperittomia? Suomella ei nyt vaan ole rahaa alkaa hoitaa muidenkin eu-maiden kansalaisia. Toivon heidän palaavan omiin kotimaihinsa omien maidensa sairaanhoidon piiriin. Kaikille eu-maille on asetettu tietyt kriteerit kun saivat liittyä Euroopan unioniin. Romanian ja Bulgarian pitäisi alkaa niitä noudattamaan ja pitämään huolta omista kansalaisistaan.

haloo halooo

EU-jäsenmaiden kansalaisilla on kansallisen sairasvakuutuksensa puitteissa mahdollista saada Suomessa myös kiireettömiä perusterveydenhuollon palveluita samalla korvauksella kuin suomalaiset. Systeemi ei kuitenkaan ole aukoton – mm. Romanian ja Bulgarian romanit ovat usein kotimaidensa sairasvakuutuksen ulkopuolella, joten he eivät ole oikeutettuja muiden EU-kansalaisten nauttimiin palveluihin Suomessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla