Paperittomien klinikalle etsitään arabian- ja kurdinkielisiä tulkkeja. Klinikalla valmistaudutaan nyt vastaanottomaan paperittomia turvapaikanhakijoita. Huoli maahan paperitta jäävien hoidosta kasvaa. 

Kun suomalaisiin terveyskeskuksiin on teiden ja katujen varsilla opasteita ja kylttejä, ei Paperittomien klinikan englanninkielistä Global Clinic -nimeä ei näy missään. Ei ovissa ei koko talossa. Osoite on salainen siksi, että monet paperittomat pelkäävät maastakarkoitusta ja tuntevat olonsa turvalliseksi nimettömän oven takana.

Klinikka on auki Helsingissä kerran viikossa kaksi tuntia. Tänään, lokakuisena tiistina,  paikalla on paljon avuntarvitsijoita, kaikenikäisiä. Suurin osa on Romanian tai Bulgarian romaneja. Nuhaa, yskää, vatsakipua... Yksi keuhkotuberkuloosiepäily, toivottavasti turha, kuten aiemmat klinikalla epäillyt tapaukset.

Kärsimystä ja tuhalausta

Vapaaehtoisten pyörittämä klinikka on toiminut Helsingissä jo nelisen vuotta. Toimintaa on myös Oulussa, Turussa ja Joensuussa. Potilalle voidaan tarjota vain peruspalveluita. Röntgeniä tai laboratoriota ei ole.

Ongelmana onkin se, että julkisen terveydenhuollon palveluihin pääsee vain todella sairaat paperittomat.

– Jos kaikkien sairaudet voitaisiin hoitaa heti oireiden ilmaannuttua, olisi se edullisempaa yhteiskunnallekin – inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Nyt hoitoon pääsee vasta, kun on todella sairas. Hoito saattaa kestää ja vaatii kalliita toimenpiteitä, sanoo tiedottaja, monitoimiauttaja Jemina Heinonen.

Kalliiksi hoidon tekee se, että se hoidetaan päivystyksellisesti  ja, mitä pidemmälle sairaus on edennyt, sitä kalliimmat toimenpiteet ja enemmän inhimillistä kärsimystä. Paperittomien hoito nykyisellään julkisella puolella tulee nyt kamalan kalliiksi.
Kaikkien ikäryhmien hoito on retuperällä, myös ikäihmisten. Esimerkiksi diabetes saattaa edetä tosi pitkälle ennen kuin sitä sairastava saa avun.

Avun jarruna asenteet

Erityisesti ikäihmisiä vaivaavien pitkäaikaissairauksien hoito on retuperällä. Esimerkiksi diabetes saattaa edetä tosi pitkälle ennen kuin sitä sairastava saa avun.

– Me emme saa rahoitusta, vain vähän avustusta yksityishenkilöiltä.

"Meillä ei ole varaa maksaa loppuelämäksi verenpaine- tai diabeteslääkitystä. Emme voi aina edes luvata, että potilas tapaa lääkärin."

Jemina Heinonen toivoo, että paperittomat pääsisivät suomalaisen terveydenhuollon piiriin. Ruotsissa ja Saksassa tämä on tuonut säästöä sairauskuluihin.

– Ei ole mitään järkeä rakentaa paperittomille omaa kaikenkattavaa sairaanhoitosysteemiä. Se vasta kalliiksi tulisikin. Tässä paperittomien asiassa asenteet ovat suurempi este kuin raha. Muutamien tuhansien potilaiden integrointi julkiseen terveydenhuoltoon jota jo käyttää miljoonat Suomessa asuvat käyttävät, on luonnollisesti edullisempaa kuin rakentaa ihan oma sairaanhoitosysteemi.

Laki ei toteudu

Jemina Heinonen on huolissaan paperittomista lapsista. Neuvolan asiakkaaksi pääsevät Helsingissä han pääsee vain äidit, odottavat, pienet lapset ja vauvat, mutta eivät kouluikäiset. Muualla Suomessa ei paperittomille tarjota edes neuvolapalveluita. Lapsia suojaa kuitenkin tiukemmat kansainväliset säädökset kuin aikuisia, joiden oikeus on  tulla hoidetuiksi.

Lääkärivalassakin vannotaan, että lääkärin täytyy kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaansa heitä kohtaan.

– Valitettavasti näin ei aina tapahdu. Vika ei tosiaan ole lääkäreissä, vaan juuri siinä, että Suomen nykyinen lainsäädäntö on ristiriidassa sekä kansanvälisten sopimusten että lääkärin etiikan kanssa, ja lääkärit ovat hyvin vaikeassa tilanteessa, kun eivät voi auttaa vaikka haluaisivatkin, Jemina Heinonen huokaa.

Tulkkeja tarvitaan

Bulgarian kielen tulkkina toimiva Anneli Kovanen kertoo, että klinikalle etsitään jo vapaaehtoisia kurdin- ja arabiankielisiä tulkkeja.
– Heitä tarvitaan varmaankin pian.
Mutta heidän saamisensa ei ratkaise perusongelmaa: miten turvata heille samat terveyspalvelut kuin muille.

 

 

Hei haloo

Paperittomien terveysasemalla huoli kasvaa: "Kuka kaikki hoitaa?"

Jutussa sanotaan, että suurin osa näistä paperittomista ovat Bulgarian ja Romanian romaneja. Nämä maat ovat Euroopan unionin jäsenmaita! Miten nämä ihmiset voivat siis olla paperittomia? Suomella ei nyt vaan ole rahaa alkaa hoitaa muidenkin eu-maiden kansalaisia. Toivon heidän palaavan omiin kotimaihinsa omien maidensa sairaanhoidon piiriin. Kaikille eu-maille on asetettu tietyt kriteerit kun saivat liittyä Euroopan unioniin. Romanian ja Bulgarian pitäisi alkaa niitä noudattamaan ja pitämään...
Lue kommentti
haloo halooo

Paperittomien terveysasemalla huoli kasvaa: "Kuka kaikki hoitaa?"

EU-jäsenmaiden kansalaisilla on kansallisen sairasvakuutuksensa puitteissa mahdollista saada Suomessa myös kiireettömiä perusterveydenhuollon palveluita samalla korvauksella kuin suomalaiset. Systeemi ei kuitenkaan ole aukoton – mm. Romanian ja Bulgarian romanit ovat usein kotimaidensa sairasvakuutuksen ulkopuolella, joten he eivät ole oikeutettuja muiden EU-kansalaisten nauttimiin palveluihin Suomessa.
Lue kommentti

Isovanhempien, vanhempien, tätien ja setien jäämistöä peratessa kannattaa olla tarkkana. Heille käyttöesineenä ollut arkinen tavara voi tänä päivänä olla keräilijöiden himoitsema aarre. Huutokauppa Helanderin toimitusjohtaja ja meklari Mika Sirén listasi kysytyimmät.

1. Arabian Muumi-mukit

Ensimmäisiä Muumi-lastenastioita ja -pienoishahmoja alettiin valmistaa 1950-luvun lopussa. Varsinainen buumi alkoi kuitenkin Muumien toisesta tulemisesta 1990-luvun alussa. Edellisten sukupolvien jäämistöstä voi löytyä varhaista tuotantoa. Iän pystyy määrittelemään Arabian leimasta. Hinnat  500−3 000 euroa.

2. Muumi-pienoisnuket

Suomalaisen Atelier Faunin käsin kankaasta, puusta ja nahasta valmistamat Muumi-pehmohahmot olivat tuotannossa 1950−70-luvuilla. Atelier Fauni ei toimi enää.

Atelier Faunin Tuutikki 1950–60-luku, 2 300 e.

Atelier Faunin Jenni-täti 1950–60-luku, 280 e.

Atelier Faunin Nuuskamuikkunen 1950–60-luku, kädet puuttuvat, 160 e.

3. 1900-luvun lelut

Peltilelut, nuket, pienoisautot ja Tähtien sota -aiheiset lelut ovat kysyttyjä.

Mercedes-Benz 220 -peltiauto 1960-luvulta, 285 e.

Moottoripyöräpoliisi 1940–50-lukujen vaihde, 350 e.

Charles M. Schulzin Tenavat-nukkeja 6 kpl, 1960-luku, 400 e.

Viisi Tähtien sota -lelua, 70 e.

4. 1900-luvun rannekellot

Laatumerkkejä on paljon. Esimerkiksi hienot Omega-kellot maksavat 100−15 000 euroa.

Omega Speedmaster, 455 e

5. Vanhat postikortit ja valokuvat

Suosittuja ovat 1800−1900-lukujen kortit, joissa on mielellään kuvia Suomen kaupungeista, pitäjistä ja menetetyistä Petsamosta ja Karjalasta. Lähetetystä kortista maksetaan enemmän kuin lähettämättömästä. Hintahaarukka postikorttikansiosta huutokaupassamme 100−3 000 euroa.

Pohjois-Esplanadi 1908. Kortti on lähetetty samana vuonna.

6. Sota-aiheiset esineet

Kunniamerkit, asevelimerkit eli pinssit, sotilasunivormut, miekat. Hintahaitari on esineestä, sen iästä ja kunnosta riippuen melkoinen. Huutokaupassamme on myyty esineitä hintaan 200−20 000 euroa.

Koiviston risti ja pinssi 1939-40, 90 e.

7. 1950−60-lukujen design

Suvun kesämökin keittiöstä voi löytyvä vaikkapa Wärstsilä-Arabian valmistamia Finel-emaliastioita. Kysyttyjä ovat Kaj Franckin ja Tapio Wirkkalan kaltaisten muotoilijoiden tuotanto, samoin Bertel Gardbergin haarukat, veitset ja lusikat. Hinnat 100−1 000 euroa.

Etualalla tonttuaiheinen Finel-sarjan metallikasari 1960-luvulta.

8. 1950-luvun Aku Ankat

Esimerkiksi joulukuun 1951 näytenumero on myyty huutokaupassamme hintaan 2 000 euroa. Hyväkuntoisista vuosien 1952−1954 numeroista maksetaan hyvin. Samojen vuosien erikoisnumeroista saa parhaimmillaan tuhansia euroja.

Aku Ankan näytenumero 1959, alkaen 2 000 e.

9. Legosarjat

Tietoa hinnoista täältä.
 

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.