Oli jännitystä kanalassa.

Kun hautomisaika oli loppumassa.

Munankuoret poksahti riks ja raks,

tuli esille nokka,ja silmiä kaks.

Kanaäiti mielissään kaakatti,

kun tipuja sai näin runsaasti.

Sydän lämpöä täynnä se hoivasi niitä,

sitä iloa sanat ei kertomaan riitä.

Hänen lapsensa kaikkein kauneimmat on,

puku puhdasta silkkiä, tahraton

ja väriltään kaunis kuin keltainen kuu.

Ja niin somasti piipitti jokainen suu,

Isä kukkokin kiekaisi tohkeissaan,

”Tulkaapas ystävät onnittelemaan,

kun elämä näin meille antejqan tuhlaa.,

me vietämme äitienpäivä juhlaa

Helmi  Latva