Tei kevvääl taas  linnupöntö,
laitoi se ny omenapuutarhaa.
Siin oli kyl kahtalainen ajatus,
pesäpaikka. tyäappuu vastaa.

Vast ny kävi kattomas tilannet.
Pöntö katol oli rastaa pesä,
tuski siäl pöntös sit oli oltu.
Täst suhteest tullee ykspualine.

Viinimarjat alkaa jo kypsyy
ja mu rastaillani o nälkä.
Kyl ne o sitä jo orottanukki.
Kai ne sitävarte sin  pesiki.

Mut ei se juur  mitää haittaa,
poimitaa marjoi sit yhres.
Kai ne jonku toukanki syä,
jos ei muute ni välipalaks.

Merikivi
Seuraa 
Liittynyt7.5.2014

Avustust

Luulen vähän, että makuja runouden suhteen on yhtä monia kuin vaikkapa ruokalajien suhteen. Mikään tai kukaan ei ole väärässä makunsa suhteen, ne vain ovat erilaisia, koska ihmiset ovat erilaisia. Itse olen kylläkin kaikkiruokainen, lähes, runojenkin suhteen ja siksi kai kirjoitankin kaikenlaista. Mitallisia, vapaamotoisia ja murrerunoja. Kalevalammittaa en ole sentään tainnut vielä käyttää. Kerran olen jopa kirjoittanut mitallisen murrerunon H.J. Nortamon tapaan, mutta eri murteella. Kun...
Lue kommentti