Yön pimeydessä sanat mieleen pukkaa
ei unta anna,sängyssä pyörin
kuluu tunnit hukkaan.
Pyöritän sanoja maistelen niitä
yhteen liitän ja erotan.
Näin kudon elämän sukkaa
yli vaikean kantapään.
niin lähestyy kärki
ja loppusuora
jo alkaa väsyttää ja voittaa järki.
Nyt suljen silmät ja nukun.
Aamulla en edes muista mikä oli runon punainen lanka
ja nuora.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla