Se tulee niinkuin varkain, heittää usvan öisin päälle peltosarkain.

Nuokkuu vielä tähkät ohrapellon, vaimeana jostain kuuluu, ääni karjankellon.

Yön usvaan peittyy ruohikkoinen ranta, kosteana jalkaan tarttuu,

pihapolun santa.

Akkunasta sisään katsoo kiertolainen kuu, kysyvänä katsoo,

tiedätkö, nyt on elokuu?

Elokuu

Voin samaistua täysin runoosi Minusta on ihania nämä hämärtyvät elokuun illat ja hiljaisuus joka kietoo kaiken ympärilleen Tähdetkin tuikkivat jo taivaalla Olen kesästä monta kaunista muistoa sydämeni sykeröihin tallentanut
Lue kommentti