HIIPUVA LIEKKI
Minun liekkini roihusi ennen valtavana palona
jälkeen näytännön ne ei tahtoneet sammua.
Yleisö itki, huusi, raivosi
näyttämön ruusut peitti.
Olin tähti. Diiva, La Bella, La Rose, Beloved Queen,
maailmani valtiatar.
Teatterin, elokuvan, näytösten ruhtinatar.
Ei ollut ketään vertaistani.
Elämä oli shampanjaa, madeiraa, ruusuja, juhlaa.
En huomannut, niinkuin ei kukaan
vanhuus takana esiripun harmaan odotti.
Se varkain vallan otti.
Huomasin...vanha olin.
Esirippuun salaa aikana näytöksen nojaan
olen yrittänyt unohtaa, sitä ei elämä salli.
Kipuna, kaihona, kateutena muistuttaa
minä ennen tuossa näyttämöllä olin.
Hiljaa mielessä toivon
jospa joku vielä, edes kerran
tarjoaisi osaa Ofelian.
Sen turhaksi tiedän.
Ensiviulua soitti suru hiljaa.
Ei estä se unelmaani.
Juuli2014
kuva Anna-Maija Usma
.
