Lapsen kuuli joskus puhuttava hänest,
Hoopo -Franssist, yhrest kyläläisest.
Sillo kylä hoiti itte omat hoopos,
vast miälisairaat viätii hoitoo.

Tästäki miähest oli kaikelaisii juttui.
Kui hänet viätii sottaa ja annettii pyssy.
Sil se sit osotti teltas kaikkii ja kysy:
"Totaks mää ammu vai tota?"

Ja vastas sit itte: "Emmää ny tota,
ko se o Väinö, oma kylä miähii."
Kyl silt sit otettii äkkkii pyssy pois
ja lähetettii takasi kottii.

Koton se se  pysty teekkee töit,
yksikertasii maatöit, mitä sillo oli.
Ni et siit oli jottai hyätyyki maal
ja se ponnistuksilvittii selvit sorast.
   
   ---

Kävelyl  mää ole nähny mont kertaa
yhre  naise, joka puhhuu ittekses
ja o muutenki iha omas maalimassas,
mut missää hoiros se ei kyl ol.

Mää luule, et  hullut o avohoiros
karuil ja toreil ja mis onki.
Hoopo -Franssit sit taas o sijotettu
hoitoo johonki suurii laitoksii.