Sillo ko Destia oli TVH
ja se teki tiäkki itte,
mää oli viäl nuari miäs.

Yht tiät varte tarvittii paljo.
Paljo miähii ja kalustoo
ja iso tyämaatukikohta.

Tukikohras löyty kaikkee:
majotustilat miähil,
toimistotilat herroil;

varastotilat ehjäl kalustol,
korjauspaja rikki menneel,
sähköverstas viäl erikses.

Ruakala tarvittii tiätysti,
se jälkee tärkei oli sauna,
sit viäl vappaa-aja tila.

Vakiväki oli TVH ommaa,
irtomiähet ympäri maat,
naissiivoojat paikallissii.

Yks siiivojist oli Iines,
hiljane, ahkera maalaine;
harvo puhu häne kanssas.

Kerra se löysi seteleit maast,
ne oli toimistoparaki eres,
joku palkanostaja oli tiputtanu.

Iines vei ne merstaril.
Mestari sano: "Pir hyvänäs,
purottajaa ei saar selvil."

Siihe Iines: "Kiitos vaa,
mää e varast toise ommaa."
Sit se käänty kannoillas,

marssi niska jäykkän ulos,
sammaa paikkaa toimisto ettee
ja kylvi rahat takasi maaha.