ITSENÄISYYSPÄIVÄ
Taas kansamme ristinlippu,
kohoaa korkealle,
kun Suomen juhla on läsnä,
se kerrotaan maailmalle.
On ristit hautausmaalla,
ne kertovat sankareista.
Jotka puolusti tätä maata,
sodan uhriksi joutuneena.
Ei kukaan tiennyt silloin,
mikä onkaan määränpää,
kun he sotaan lähtivät illoin
ja oma koti iäksi jää.
Oli taistelut rintamalla,
sinne pelon tuntein käy,
sotamiehet kaikkialla,
tulevaisuus siellä ei näy.
Isänmaata he puolusti siellä,
nuoret miehet tosissaan.
Kädet ristiin liittivät vielä,
sydän tuskia tuntiessaan.
Kotirintaman äidit ja lapset,
heitä takaisin odottivat.
Mummot, vaarit – harmaahapset,
yössä yksin rukoilivat.
Oli tuskaa kodeissa silloin:
kuka ehjänä palata voi.
Tuli suruviesti, milloin -
hymni kirkossa hiljaa soi.
Taivas varjeli isänmaamme,
oli raskas uhritie.
Tänään kiitoksen tuoda saamme:
Isä johtaa ja voittoon vie!
