Lähestyn juhlapaikkaa, kuulen

 ihmisten puheen pulputusta

ja musiikista käy olutkolpakoiden kilinä

Kosken partaalla kaiteesen nojaan

sen kuohujen pyörteissä

soi oma musiikkinsa

 surumielinen kaipaus vaahtopäin,

 sekin kaipaa sinua

Poissaolevan ikävä hukkuu

iloisten ihmisten hauskanpitoon

Kuohut tanssivat ohittaneita

pyörteitä kuin ihminen toisensa

Tajuntani täyttää yksinäisyys