Kuuleha, sie sokerihuuli,

elä yhtää eppäele, eläkä vänkee,

ka, siussaha on kaekki,

Sisältö jatkuu mainoksen alla

yhellä kertoo,

Sisältö jatkuu mainoksen alla

mittää ee tarvihe lisätä,

eekä mittää tarvihe ottoo poes.

Jaa, mitäkö meinoon,

no, sitähä mie funteeraan,

jotta sie out miulle:

pottuloota, karjalanpaesti,

riisipiirakka, vasta leivottu rieska,

sie out piripintaan uitettu huumoris,

ossoot omalla piällä uatella,

out kaaheen hyväsytäminenkii,

taijjat temput pittee minnuu kuin kukkoo,

vaekka tälläne tienvarsnokkone ounkii,

nii, ja lisäks, out kaaheen kaaniski;

et ou mikkää mehtälintu etkä kanane.

Jotta, tämmöse tunnustukse pykäsin,

ku ei ollunna timanttitiaraan varroo,

enkä ossoo ies täätekakkuu leipoo

- vaevata kyllä ossoon, kuten tiijjät -

En enempöö nyt lorsoo,

vuan sanonpa syvämen syvimmistä

sopukoesta asti, jotta ykköseläjä out!

Nii, ja kiitos vuan, että suan

kerallais kulukee ja elämee ellee...

Hunajaista hyvää yötä tämän rakkausrunon välityksellä kaikille rakastuneille, nuorille ja vanhoille, miehille ja naisille, ja niillekin jotka "persoonallisesti" rakastavat.

Vierailija

Ihmettelen, makeiluko se on joka naista mielyttää. Mies kuvataan kuin itsetuntoa vaille oleva lökäpöksy.

Niin kyllä ymmärrän, että täällä vanhanajan ajattelutavan omaavat vanhat naiset tykkäävät tuollaisista  runoista, vaan minä en. Jokainen ihminen on arvonsa ansainnut, enkä pidä siitä, että edes runossa kukaan matelee ja mielistelee vain maalaisjärkeään käyttäen. En todellakaan tykkää ja ihmettelen, että jatkuvasti nuo nostetaan keskuteluotsikoksi. 

Vanhat naiset ne vasta osaavatkin tykätä.  Nuoret naiset vain itsestään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla