Mikä mun tuntoani painaa,
mikä mun oloani vaivaa!
Kaipaukseni määrä jo täysi on.
Tahtoisin sua katsella nyt!
Katsoa kuin lähteen silmään.
Tahtoisin nähdä kirkkaan veen,
nähdä toivoni aukevan kuin ovi
josta astua sisään tyveneen.
Metsälähteen silmän kirkas vesi
saisi levottomuutein sammumaan.
Tarkastella saisin sun tahtoas,
vieläkö sittenkin mua rakastat!
Kaukana, niin kaukaisin ajatuksin,
arvata vain saatan, en tietää voi!
Missä on asuinsijasi, missä olosi.
Katsella sua tahtoisin, katsoa kuin
lähteen upottavaan silmään.
Nähdäkö sinut silloin saisin,
toivon ovesta luokseni saapuvan,
jo tunnon tuskani laantuvan soisin.
Tahtoisin sua katsella nyt!