Käy yksin ihminen
veden äärelle siltaa
elämässä vuosien
rakkauttaan etsien

Tuohon lähteeseen
lanttinsa heittäen
kumartaen kiittäen
katseensa hän nostaa

Illan hämyssä koskaan
voi ohittaa onneaan
siinä hän on vierellään
katsoen silmiin syvälle

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sydämissä tapahtui silloin
vallankumous syvin tunnoin
Vieläkin veden tyyneen pintaan
kuvajaiset peilautuu kotiin palata
yhdessä toisiinsa nojaten

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla