KERTTUPATALJOONA

Kaunis aamu kun heräsin aurinko hymysi.
Ikkunasta vilkaisin kesken aamukahvin.
Voi kauhistus, mitä näin.
Silmät suljin, ei näky haihtunut
oli leppäkerttuarmeija rannan vallannut.

Pulla suussa minä alas portaita säntäsin
nikonin mukaani sieppasin
oli näky sellainen joka täytyi ikuistaa.

Rannalle saavuni, totta oli, kerttuja satoja
rantahiekalla ryömi, harhaili.
Angry Birds seassa lenteli.
En suuntaa minkäänlaista niillä huomannut.
Ääntä ei mitään kuulunut, ei kertut viserrä.
Olin valmina kuvaamaan,
kun saapui rantapoliisi.

"Huomenta rouva. Aikaisin olette liikkeellä.
Mutta kysyä täytyy onkos nuo kaikki
teidän perillisiä.
En ole kellään nähnyt moista lapsilaumaa
kuinkas te jaksatte huolta kaikista kantaa."

Simäni levisi, jäi suu auki, mitä poliisi höpisi
ei nuo kertut lapsia ole vaan leppäkerttuja
Hulluja tänä aamuna täynnä koko maailma
Nappasin kameran
vauhdilla rannalta pakenin.

Hotellin huoneessa, kaikessa rauhassa
ikkunasta taas vilkaisin.
Ja- voi kauhistus, isätaivainen
leikki rannalla lapsilauma iloinen.

Juuli 2014