Aurinko mailleen on vaipunut
kulkija kohtaloaan päivittää
kaik' häntä naurattaa hulivilivei!
Ei kysynyt korpitie aihetta nauruun
tietää, et' kohta nousee uusi kuu
Korpitie oli niin h.....n vaikeaa
nyt eilinen kuljettu päättymään
ees marjamaat metsät vihannat
Tuol kielojen kellot heläjää
kotiaan vihreästi kaunistaa
Ovenpieliä valollaan koristaa
Taipuu taipuu vaan ei taitu
vahva perus silloin sitkeä
Tuoksu metsän ja kielojen
kulkuaan seuraa helinä kellojen
Jo askel keveä, nousee jalka
sammal tossun alla pehmeää
hyvä siit' on retkelle lähteä