Taas aika on ahtisaarnan,
se syvältä koskettaa niin.
Juudas, ystävä Vapahtajan
hän kuuluikin kavaltajiin.

Oli Juudaksen juoni häijy,
mutta vieläkin kuulemme sen,
miten yhä juudakset väijyy,
miten toimii vihollinen.

Kukon laulaessa taas kerran,
joku kavaltaa ystävän.
Ja kun Pietari kielsi Herran,
ei ollut ainoa hän.

On Maria juurella ristin,
äidinsydän on lävistetty,
kun sotamies kädessään pistin,
teki ”niin kuin on käsketty”.

Kolmekymmentä hopearahaa
oli hinta senkertainen.
Näin vieläkin palvellaan pahaa,
rahaan vaihdetaan ihminen.

Moni silloin rahasta myydään,
kun on tärkeää eurot vain,
tai teilataan ilman syytään,
vain ”käskystä markkinain”.

On pimeää, aamu ei koita
Raha vaihtaa taas omistajaa
Nyt kerätään optioita
ja palvellaan markkinaa.