Lapsena kuuntelin keväisin,
koski kuohui kohisten,
vesi virtasi vilisten.
Soitti vesi omaa säveltä,
kivet koskessa kimalsi,
kauas mun ajatus lensi
mieleni muille maille.
Vaan vanhana sen hokasin,
täs on tuttu paikka jossa
mukava on mietiskellä,
kiva vaan katsoa ja olla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsuudessani en ole koskia nähnyt, mutta nyt aikuisena kun olen muualla muuttanut. Ihana on joka vuodenaikana koskea katsella ja kuunnella. Talvella seurata koskikaran touhuja

Sisältö jatkuu mainoksen alla